{"id":239436,"date":"2026-05-05T15:26:25","date_gmt":"2026-05-05T15:26:25","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/239436\/"},"modified":"2026-05-05T15:26:25","modified_gmt":"2026-05-05T15:26:25","slug":"tuttu-kalalaji-karsii-lossiliikenteessa-riskeja-matalat-vedenpinnat-tulevat-vaivaamaan-ihmista-ja-luontoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/239436\/","title":{"rendered":"Tuttu kalalaji k\u00e4rsii, lossiliikenteess\u00e4 riskej\u00e4 \u2013 matalat vedenpinnat tulevat vaivaamaan ihmist\u00e4 ja luontoa"},"content":{"rendered":"<p>\n\t\t\t\tEnnusteiden mukaan vedenpinnat voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 kymmeni\u00e4 senttej\u00e4 normaalia alemmas\n\t\t\t<\/p>\n<p>\t\t\t\t\t\t\t\t\tVesist\u00f6t<\/p>\n<p>Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n<ul class=\"wp-block-list yoast-ai-summarize-list\">\n<li>Kuivuus johtaa j\u00e4rvien vedenpintojen alenemiseen, erityisesti J\u00e4rvi-Suomessa. Selkeimmin vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t virkistysk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/li>\n<li>Alhaiset vedenpinnat voivat tuottaa haittaa kev\u00e4tkutukaloille, etenkin hauille.<\/li>\n<li>Kuivuus aiheuttaa haasteita my\u00f6s maa- ja mets\u00e4taloudelle sek\u00e4 vesihuollolle.<\/li>\n<li>Kalastaa voi yh\u00e4 normaalisti.<\/li>\n<li>S\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn avulla luonnonolosuhteiden vaihtelua voi tasoittaa, mutta vain tiettyyn rajaan saakka.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Talvi oli v\u00e4h\u00e4luminen, kev\u00e4t aikainen ja v\u00e4h\u00e4sateinen. Ymp\u00e4ri Suomen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 luvassa on kuiva kes\u00e4 ja j\u00e4rvien pinnat j\u00e4\u00e4v\u00e4t selv\u00e4sti tavanomaista alemmas.<\/p>\n<p>Erityisesti J\u00e4rvi-Suomen alueella isot j\u00e4rvet kuten Saimaa, P\u00e4ij\u00e4nne, Pielinen ja Kallavesi ovat j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 pinnoiltaan kes\u00e4ll\u00e4 selv\u00e4sti tavallista alemmas.<\/p>\n<p>\u2013 Esimerkiksi Saimaalla kes\u00e4korkeus tulee ennusteen mukaan olemaan noin puoli metri\u00e4 tavallista alempana, johtava vesitalousasiantuntija <strong>Tapio Tuukkanen<\/strong> Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta kertoo Suomenmaalle.<\/p>\n<p>Yleisen\u00e4 vaikutuksena on asiantuntijan mukaan tunnistettu, ett\u00e4 ainakin virkistysk\u00e4ytt\u00f6 tulee selke\u00e4sti k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n alhaisista vedenpinnoista.<\/p>\n<p>\u2013 Erityisesti v\u00e4ylien ulkopuolella, kun vesi on selv\u00e4sti totuttua alempana, riski ajaa karille kasvaa. My\u00f6s rantautuminen voi vaikeutua.<\/p>\n<p>Saimaalla on arvioitu, ett\u00e4 loppukes\u00e4n korkeudet voivat tuottaa riskej\u00e4 my\u00f6s lossiliikenteelle.<\/p>\n<p>Jos korkeus laskee hyvin alas, ajoramppien kaltevuuksien suhteen voi tulla haasteita, Tuukkanen toteaa.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"768\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/finland-1222413_1920-1024x768.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-575207\"  \/>Matalien vesien takia kannattaa olla tarkkana sek\u00e4 m\u00f6kkirannassa ett\u00e4 veneilless\u00e4. Kuva Saimaalta Imatran alueelta. (Kuva: Pixabay)<\/p>\n<p>Luontovaikutuksiakin voi olla erilaisia. Etenkin ranta-alueilla viihtyv\u00e4lle kalastolle ja linnustolle voi koitua vaikutuksia. Rannat saattavat my\u00f6s ruovikoitua, jos alkukes\u00e4ll\u00e4 ja pitkin kes\u00e4\u00e4 on kovin matalaa.<\/p>\n<p>Luonnonvarakeskuksen kalatutkimuksen- ja seurannan asiantuntija <strong>Samuli Sairanen<\/strong> kertoo, ett\u00e4 vaikutusta on etenkin yhteen kalalajiin.<\/p>\n<p>\u2013 Erityisesti kev\u00e4tkutukalat voivat k\u00e4rsi\u00e4. T\u00e4llainen on etenkin hauki, joka kutee j\u00e4rviss\u00e4 monesti j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6n aikaan esimerkiksi tulvaniitylle. Nyt monet kutupaikat voivat olla kuivilla. Poikasia syntyy siis v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4n\u00e4 vuonna.<\/p>\n<p>Juurikaan hy\u00f6tyji\u00e4 Sairanen ei n\u00e4e lajistossamme olevan.<\/p>\n<p>\u2013 Pikemminkin haitallisia vaikutuksia kaikille. Monelle s\u00e4rkikalallekin kasvillisuus on kutupaikkojen suhteen t\u00e4rke\u00e4 asia, ja ahven kutee monesti rantavesiin.<\/p>\n<p>Hyv\u00e4 vaikutus voi Sairasen mukaan olla se, ett\u00e4 s\u00e4rkikalojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 saattaa v\u00e4henty\u00e4 reheviss\u00e4 vesiss\u00e4.<\/p>\n<p>S\u00e4rkikalat vaikuttavat vesien rehev\u00f6itymiseen esimerkiksi tuhoamalla levi\u00e4 sy\u00f6vi\u00e4 planktereita ja p\u00f6yhim\u00e4ll\u00e4 ravinteita j\u00e4rvien pohjista.<\/p>\n<p>Tavallisen kalastajan kannalta ei ole syyt\u00e4 huoleen.<\/p>\n<p>\u2013 Kalastamaan voi menn\u00e4 varmaan ihan normaalisti, ei siin\u00e4 sen kummempaa, Sairanen sanoo.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"680\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/465306-1024x680.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-206476\"  \/>Erityisesti haukea uhkaa kuivuudesta johtuva kutupaikkojen v\u00e4heneminen. (Kuva: Petra P\u00f6yli\u00f6)<\/p>\n<p>Kuivuudesta voi tulla laajempia haittoja monilla eri sektoreilla, kuten maa- ja mets\u00e4taloudessa, vesivoiman tuotannossa ja mahdollisesti my\u00f6s vesihuoltoon alkaa tulla vaikutuksia jossain vaiheessa.<\/p>\n<p>Maataloudessa kuivuus ja toisaalta l\u00e4mp\u00f6 tarkoittavat sek\u00e4 riskej\u00e4 ett\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4. Suomenmaa kertoi vaikutuksista <a href=\"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/uutiset\/onko-aikainen-kevat-uhka-vai-mahdollisuus-maataloudelle\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">artikkelissaan<\/a> 19. huhtikuuta.<\/p>\n<p>Vesien s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely pohdituttaa monia. Tuukkasen mukaan poikkeustilanteissa, kuten nyt, s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn peruss\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 voidaan tietyiss\u00e4 tapauksissa poiketa, jotta tilanne saadaan paremmaksi.<\/p>\n<p>\u2013 Esimerkiksi Saimaalla ja Pielisell\u00e4 ollaan tilanteessa, jossa juoksutusmuutosten vuoksi ollaan paremmassa tilanteessa kuin luonnonmukaisesti. P\u00e4ij\u00e4nteell\u00e4kin vedenpinta on s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn vuoksi ylemp\u00e4n\u00e4 kuin se olisi se olisi ilman s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely\u00e4.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"683\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/449052-1024x683.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-207109\"  \/>Kuivuuden vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t etenkin J\u00e4rvi-Suomessa. (Kuva: Jari Laukkanen)<\/p>\n<p>Keskiviikkona elinvoimakeskukset kertoivat tiedotteessaan, ett\u00e4 Saimaan juoksutus lasketaan viikkokeskiarvoon 300 kuutiometri\u00e4 sekunnissa. Juoksutus on ollut yht\u00e4 pient\u00e4 Saimaan ja Vuoksen juoksutuss\u00e4\u00e4nn\u00f6n historiassa vain vuosina 2003 ja 2006.<\/p>\n<p>Saimaalla voi poiketa luonnonmukaisesta juoksutuksesta vain poikkeustilanteissa eli tulvien tai kuivuuden vuoksi.<\/p>\n<p>\u2013 Nyt kun ollaan menossa ennusteen mukaan normaalivaihtelun alapuolelle, juoksutuss\u00e4\u00e4nn\u00f6n perusteella juoksutusta on voitu v\u00e4hent\u00e4\u00e4, Tuukkanen sanoo.<\/p>\n<p>\u2013 Vaikutus on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 13 sentti\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in. Ilman juoksutusv\u00e4hennyksi\u00e4 vedenpinta olisi Saimaalla siis 13 senttimetri\u00e4 alempana. Nykyennusteilla saadaan juhannukseen menness\u00e4 kasvatettua eroa noin 25 senttiin.<\/p>\n<p>Juoksutusv\u00e4hennyksill\u00e4 ei voida ratkaista koko tilannetta, h\u00e4n t\u00e4hdent\u00e4\u00e4. Luonnonolosuhteet, pidempiaikainen kuivuus ja v\u00e4h\u00e4inen sadanta ovat juurisyyt. On my\u00f6s vesist\u00f6kohtaista, kuinka paljon vedenkorkeuksiin voidaan vaikuttaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ennusteiden mukaan vedenpinnat voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 kymmeni\u00e4 senttej\u00e4 normaalia alemmas Vesist\u00f6t Lue tiivistelm\u00e4 Kuivuus johtaa j\u00e4rvien vedenpintojen alenemiseen, erityisesti&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":239437,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[117],"tags":[33,31,30,6012,1732,1729,71,6017,72,7705,476,1002,118,34045,32,119,2107,34046,2568,872,477,447],"class_list":["post-239436","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-luonto","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-jarvet","tag-kalastus","tag-kalat","tag-kotimaa","tag-kuivuus","tag-luonto","tag-mokkeily","tag-nature","tag-saimaa","tag-science","tag-sisavesistot","tag-suomi","tag-tiede","tag-vapaa-aika","tag-vedenpinta","tag-vesiliikenne","tag-vesistot","tag-wildlife","tag-ymparisto"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116522672860466405","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/239436","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=239436"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/239436\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/239437"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=239436"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=239436"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=239436"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}