{"id":239693,"date":"2026-05-05T21:29:17","date_gmt":"2026-05-05T21:29:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/239693\/"},"modified":"2026-05-05T21:29:17","modified_gmt":"2026-05-05T21:29:17","slug":"mita-ihmetta-selvitimme-miksi-suurmiesta-esittavassa-kuuluisassa-muistomerkissa-komeilee-pentagrammi-kulttuuri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/239693\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 ihmett\u00e4? Selvitimme, miksi suurmiest\u00e4 esitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kuuluisassa muistomerkiss\u00e4 komeilee pentagrammi | Kulttuuri"},"content":{"rendered":"<ul class=\"aw-1jjocuh iJTSwP yle__article__list yle__article__list--ul\">\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Helsingiss\u00e4 sijaitsevaan Elias L\u00f6nnrotin muistomerkkiin on k\u00e4tketty pentagrammi-symboli.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Kuvanveist\u00e4j\u00e4 Emil Wikstr\u00f6m oli kiinnostunut salatieteist\u00e4, eik\u00e4 symboli ole patsaassa sattumalta.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Uskontotutkija Jussi Sohlbergin mukaan pentagrammi kuvaa salatun viisauden siirtymist\u00e4 L\u00f6nnrotin kautta kansalle.<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Kolme hahmoa katsoo kaukaisuuteen seesteisiss\u00e4 ja yleviss\u00e4 tunnelmissa rauhaisan puistikon kev\u00e4isen vihreyden keskell\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Kuvanveist\u00e4j\u00e4 <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Emil Wikstr\u00f6min<\/strong> Vanhan kirkkopuiston kupeeseen vuonna 1902 valmistunut <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Elias L\u00f6nnrotin<\/strong> muistomerkki ei kuitenkaan ole ihan sit\u00e4, milt\u00e4 se p\u00e4\u00e4llisin puolin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Emil Wikstr\u00f6min Elias L\u00f6nnrotin muistomerkki. \" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/1777899243.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Elias L\u00f6nntorin muistomerkki sijaitsee Vanhan kirkkopuiston vieress\u00e4.  Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<img decoding=\"async\" alt=\"Emil Wikstr\u00f6min Elias L\u00f6nnrotin muistomerkki. \" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/1777899255.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Patsaan kolmesta hahmosta yksi on kaukaisuuteen t\u00e4hyilev\u00e4 Kantelettaren impi.  Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<img decoding=\"async\" alt=\"Emil Wikstr\u00f6min Elias L\u00f6nnrotin muistomerkki.  \" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/1777899215.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Pentagrammi n\u00e4kyy muistomerkin vasemmalla puolella.  Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Pronssipatsaassa on L\u00f6nnrotin lis\u00e4ksi kaksi muuta realistisesti valettua hahmoa kalevalaisista kuvastoista, mutta kokonaisuus t\u00e4hy\u00e4\u00e4 my\u00f6s kohti tuntemattomampia maailmoja.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Patsaaseen nimitt\u00e4in on kaiverrettu pentagrammi eli viisikanta, joka yhdistyy omituisiin, yl\u00f6salaisin oleviin kasvoihin. Pentagrammi ja kasvot sijaitsevat patsaan vasemmalla puolella. Niit\u00e4 ei huomaa, jos ei satu katsomaan muistomerkki\u00e4 muista suunnista kuin edest\u00e4.<\/p>\n<p>Kuvanveist\u00e4j\u00e4 oli perehtynyt salatieteisiin<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Suomalaisen taiteen kultakauden ajan merkitt\u00e4vimpiin taiteilijoihin ja kuvanveist\u00e4jiin kuulunut Emil Wikstr\u00f6m (1864\u20131942) tiesi mit\u00e4 teki. Pentagrammi ei ole eksynyt kalevalaiseen maailmaan sattumalta \u2013 Emil Wikstr\u00f6m kun oli henkil\u00f6kohtaisesti hyvin kiinnostunut esoteriasta eli salatieteist\u00e4: salatusta, henkisest\u00e4, tiedosta.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Taiteilija <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Akseli Gallen-Kallela<\/strong> oli h\u00e4nen hyv\u00e4 yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4, ja heit\u00e4 molempia yhdisti kiinnostus esoteeriseen henkisyyteen, uskontotutkija <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Jussi Sohlberg<\/strong> summaa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Gallen-Kallelan, kuten monen muunkin kotimaisen aikalaistaiteilijan teoksista, on viime vuosina <a class=\"aw-iao6s4 iHOxEa yle__article__link\" href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/3-10843869\" role=\"link\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">paljastunut<\/a> runsaasti esoteerista symboliikkaa, joten Wikstr\u00f6min solahtaminen t\u00e4h\u00e4n joukkoon ei ole mik\u00e4\u00e4n ihme.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Akseli Gallen-Kallela seurueessa Helsingiss\u00e4 1919. Henkil\u00f6t vasemmalta Dr. Perrit, Sigurd Wettenhovi-Aspa, tuntematon lapsi, Akseli Gallen-Kallela, Mascha Heiroth (Marie Djakoffsky) ja Emil Wikstr\u00f6m.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/1449822563.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Akseli Gallen-Kallela (keskell\u00e4) seurueineen Helsingiss\u00e4 1919. Pitk\u00e4partainen mies on esoteriasta kiinnostunut taiteilija Sigurd Wettenhovi-Aspa, kuvassa oikealla Emil Wikstr\u00f6m. Kuva: Gallen-Kallelan Museo<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">H\u00e4n tunsi my\u00f6s <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Juhani Ahon<\/strong>, jonka Panu-romaanissa (1897) pentagrammi esiintyy maagisena symbolina. Lis\u00e4ksi Wikstr\u00f6m imi Pariisissa opiskellessaan vaikutteita aikakauden okkulttisista virtauksista, ja esimerkiksi ranskalaisen okkultistin <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Jos\u00e8phin P\u00e9ladanin<\/strong> j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4t taiden\u00e4yttelyt ovat saattaneet antaa h\u00e4nelle inspiraatiota.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Vaikutteita tuli useasta eri suunnasta. Wikstr\u00f6m ajatteli, ett\u00e4 laitetaanpa tuohon pentagrammikuvio, koska se on maineeltaan voimallinen ja maaginen symboli ja lis\u00e4ksi se liittyy esoteeriseen viisausperinteeseen, Jussi Sohlberg jatkaa.<\/p>\n<p>Kristuksen viidest\u00e4 haavasta satanistiseksi symboliksi<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Pentagrammilla on pitk\u00e4 historia l\u00e4nsimaisessa okkultismissa ja esoteriassa. Symbolin juuret juontavat yli viiden tuhannen vuoden taakse Sumerin ja Egyptin muinaisiin korkeakulttuureihin. Keskiajalla pentagrammi taas rupesi saamaan jalansijaa kristinuskoon kuuluvana symbolina.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Sen katsottiin kuvaavan ensinn\u00e4kin ihmisen viitt\u00e4 aistia ja Kristuksen viitt\u00e4 haavaa, mutta pentagrammi liitettiin my\u00f6s mariologiaan eli Neitsyt Mariaa tutkivaan teologian haaraan. Se symboloi Neitsyt Marian viitt\u00e4 ilonaihetta, mutta yht\u00e4 lailla ritarillisia hyveit\u00e4, Jussi Sohlberg kertoo.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Pentagrammi Turun tuomiokirkon ulkosein\u00e4ss\u00e4. \" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/1716450760.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Pentagrammi Turun tuomiokirkon ulkosein\u00e4ss\u00e4. Keskiajan Euroopassa pentagrammilla oli t\u00e4rke\u00e4 rooli kristinuskon symboliikassa.  Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<img decoding=\"async\" alt=\"Jussi Sohlberg Pakanafestareilla. \" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/1760266552.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Uusiin uskonnollisiin liikkeisiin ja l\u00e4nsimaiseen esoteeriseen perinteeseen, okkultismiin sek\u00e4 uuspakanuuteen erikoistunut uskontotutkija Jussi Sohlberg.  Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<img decoding=\"async\" alt=\"Sarvip\u00e4inen ja siivek\u00e4s paljasrintainen hahmo.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/1728564419.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Ranskalaisokkultisti Eliphas L\u00e9vin tulkinta Baphomet-jumaluudesta. Baphometin otsaa koristaa pentagrammi.  Kuva: Christophe Coat \/ Alamy\/All Over Press<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Kristinuskon ohella pentagrammia hy\u00f6dynnettiin jo keskiajalla my\u00f6s okkultismissa ja magiassa, ja etenkin t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 viisikanta koki 1800-luvulla uutta tulemista muun muassa ranskalaisokkultisti <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Eliphas L\u00e9vin<\/strong> my\u00f6t\u00e4vaikutuksella. My\u00f6s uuspakanallisessa wicca-uskonnossa pentagrammi on merkitt\u00e4v\u00e4v\u00e4 symboli.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Pentagrammin merkityksen tulkinnoista syntyi erilaisia variaatioita, kuten yl\u00f6salaisin k\u00e4\u00e4nnetty versio. Kun viisikannan yksi sakara on ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4, se viittaa hyv\u00e4\u00e4n ja jumalalliseen. Kun taas ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 on kaksi sakaraa, silloin se on usein liitetty pahuuteen ja mustaan magiaan, Jussi Sohlberg kuvailee.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">T\u00e4t\u00e4 kautta pentagrammi on l\u00f6yt\u00e4nyt tiens\u00e4 my\u00f6s erilaisiin alakulttuureihin kuten satanismiin ja black metaliin.<\/p>\n<p>V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 loitsuja tiet\u00e4j\u00e4n vatsasta<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Suomalaisessa perinteess\u00e4 pentagrammia on k\u00e4ytetty ammoisista ajoista l\u00e4htien suojaavana merkkin\u00e4 ja maagisena symbolina. Sit\u00e4 on raapustettu niin esineisiin kuin talojen seiniinkin ja muun muassa Turun tuomiokirkon ulkokuoreen on kaiverrettu viisikanta.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Emil Wikstr\u00f6min Elias L\u00f6nnrotin muistomerkki. \" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/1777899209.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Elias L\u00f6nnrotin patsaan pentagrammi sijaitsee&#8230; Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<img decoding=\"async\" alt=\"Emil Wikstr\u00f6min Elias L\u00f6nnrotin muistomerkki. \" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/1778016555_706_1777899209.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>&#8230;tiet\u00e4j\u00e4 Antero Vipusen yl\u00f6salaisin olevien kasvojen otsassa.  Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<img decoding=\"async\" alt=\"Emil Wikstr\u00f6min Elias L\u00f6nnrotin muistomerkki. \" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/1777899237.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Elias L\u00f6nnrotin muistomerkin viittaus salattuun tietoon l\u00f6ytyy t\u00e4st\u00e4 lauseesta.  Kuva: Jussi Mankkinen \/ YleKatso t\u00e4st\u00e4 video komean patsaan yksityiskohdista. <\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Elias L\u00f6nnrotin muistomerkiss\u00e4 pist\u00e4\u00e4 silm\u00e4\u00e4n paitsi itse pentagrammi my\u00f6s sen asettelu \u2013 viisikanta sijaitsee yl\u00f6salaisin olevien kasvojen otsassa, ja kasvot taas kuuluvat it\u00e4merensuomalaisen kansanrunouden tiet\u00e4j\u00e4hahmolle Antero Vipuselle, joka asuu maan alla.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 T\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s linkki V\u00e4in\u00e4m\u00f6iseen, joka menee hakemaan kadotettuja loitsusanoja Vipusen vatsasta, Jussi Sohlberg kertoo.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">N\u00e4ist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista ajateltuna Elias L\u00f6nnrotin muistomerkki kuvaa kokonaista henkist\u00e4 prosessia: esoteriaan liittyv\u00e4\u00e4 initiaatio- eli vihkimysketjua, jossa salattu tieto ja henkinen viisaus siirtyv\u00e4t eteenp\u00e4in \u2013 syv\u00e4lt\u00e4 maan alta ihmisten ilmoille.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen hakee Vipuselta salattua tietoa ja kadotettuja loitsusanoja ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 Elias L\u00f6nnrotille. H\u00e4n taas siirt\u00e4\u00e4 Suomen kansalle kalevalaista viisausperinnett\u00e4, uskontotutkija Jussi Sohlberg kertoo.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Emil Wikstr\u00f6min Elias L\u00f6nnrotin muistomerkki. \" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/1777899249.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Tyytyv\u00e4inen lokki viihtyy suomalaisen suurmiehen seurassa.  Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Helsingiss\u00e4 sijaitsevaan Elias L\u00f6nnrotin muistomerkkiin on k\u00e4tketty pentagrammi-symboli. Kuvanveist\u00e4j\u00e4 Emil Wikstr\u00f6m oli kiinnostunut salatieteist\u00e4, eik\u00e4 symboli ole patsaassa&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":239694,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[12],"tags":[22,23,33685,22892,26,27,33,31,30,17,10577,108,24,25,28,29,15,22891,18,21,34065,32,19,20,1168,16],"class_list":["post-239693","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-suomi","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-elias-lonnrot","tag-esoteerisuus","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-headlines","tag-kalevala","tag-kulttuuri","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-main-news","tag-mainnews","tag-news","tag-okkultismi","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-pentagrammi","tag-suomi","tag-top-stories","tag-topstories","tag-uusimaa","tag-uutiset"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116524100535717009","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/239693","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=239693"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/239693\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/239694"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=239693"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=239693"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=239693"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}