Valtiovarainministeri\u00f6 on saanut asiantuntijoilta liudan ehdotuksia, joilla julkista taloutta saataisiin sopeutettua ensi vaalikaudella. Muun muassa kiinteist\u00f6veron korotus ja el\u00e4kkeisiin puuttuminen saavat kannatusta.<\/p>\n
Seuraavalla vaalikaudella on edess\u00e4 kova julkisen talouden sopeuttamisurakka. T\u00e4m\u00e4nhetkisen arvion mukaan julkisen talouden tuloja pit\u00e4isi kasvattaa tai menoja leikata yhteens\u00e4 8\u201311 miljardia euroa.<\/p>\n
Suomen rahakirstun vartija eli valtiovarainministeri\u00f6 valmistelee parhaillaan menokartoitustaan. Sit\u00e4 varten VM pyysi nelj\u00e4lt\u00e4toista asiantuntijataholta ehdotuksia julkisen talouden sopeuttamiseksi ja velkaantumisen taittamiseksi.<\/p>\n
Iltalehti k\u00e4vi lausunnot l\u00e4pi. Kymmenen miljardin euron listaa niist\u00e4 ei saa kasaan, mutta lausuntojen pohjalta saa osviittaa siit\u00e4, mitk\u00e4 sopeutustoimet ovat todenn\u00e4k\u00f6isimmin seuraavan hallituksen ohjelmassa.<\/p>\n
Kiinteist\u00f6verot yl\u00f6s<\/p>\n
Monet lausunnonantajat korostivat, ett\u00e4 ensi vaalikauden sopeutuskokonaisuuden tulisi koostua veronkiristysten ja menoleikkausten yhdistelm\u00e4st\u00e4. Poliitikkojen arvovalinnaksi j\u00e4\u00e4, millainen kokonaisuus erilaisista keinoista luodaan.<\/p>\n
\u2013\u2009Taloustieteellisesti ei siis ole mahdollista yksiselitteisesti m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 sit\u00e4, miten sopeutuspaketissa pit\u00e4isi painottaa veronkiristyksi\u00e4 ja menoleikkauksia, koska hyvinvointivaikutukset riippuvat sek\u00e4 keinojen t\u00e4sm\u00e4llisest\u00e4 valinnasta ett\u00e4 siit\u00e4 miten eri tuloryhmille koituvia kustannuksia ja hy\u00f6tyj\u00e4 painotetaan, Verotutkimuksen huippuyksik\u00f6n lausunnossa arvioidaan.<\/p>\n
Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n tutkimuslaitos (Etla) nostaa lausunnossaan esiin, ett\u00e4 verotuksessa pit\u00e4isi siirty\u00e4 kohti v\u00e4hemm\u00e4n kasvua haittaavia veroja. Sama huomio toistuu useissa muissakin lausunnoissa.<\/p>\n
Lausunnonantajien kesken vaikuttaa vallitsevan melko vahva yksimielisyys siit\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4hiten haitallisiin veroihin lukeutuu ainakin kiinteist\u00f6vero.<\/p>\n
\u2013\u2009Kiinteist\u00f6vero ja erityisesti maapohjaverotuksen vahvistaminen on varteenotettava vaihtoehto. Kiinteist\u00f6veron haitat ovat moneen muuhun veroon verrattuna rajallisia ja ett\u00e4 erityisen hyvi\u00e4 ominaisuuksia on juuri maapohjaan kohdistuvalla verolla, joka ei l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti v\u00e4\u00e4rist\u00e4 taloudenpit\u00e4jien p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 samalla tavalla kuin ty\u00f6n tai investointien verotus, Etlan lausunnossa arvioidaan.<\/p>\n
Ty\u00f6n verotus jakaa kantoja<\/p>\n
My\u00f6s ty\u00f6n verottaminen tietyin rajoituksin saa kannatusta. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (Vatt) katsoo lausunnossaan, ett\u00e4 ansiotuloveron kirist\u00e4minen prosenttiyksik\u00f6ll\u00e4 toisi mekaanisesti noin 1,2 miljardia euroa lis\u00e4\u00e4 verotuloja.<\/p>\n
\u2013\u2009Siten sopeutustoimena ansiotuloverojen kirist\u00e4mist\u00e4 on vaikea j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiotta sen suuren verokertym\u00e4vaikutuksen vuoksi, Vattin lausunnossa linjataan.<\/p>\n
Samoilla linjoilla on my\u00f6s Verotutkimuksen huippuyksikk\u00f6. Lausunnossa huomautetaan, ett\u00e4 suuren sopeutustarpeen vuoksi ansiotuloverotusta voidaan kirist\u00e4\u00e4 maltillisesti.<\/p>\n
\u2013\u2009Erityisesti keskituloisten veronkorotuksilla ei ole tutkimusten mukaan merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia ty\u00f6n tarjontaan tai verotulojen raportointiin. Maltillisella yleisell\u00e4 ansiotuloveron korotuksella voitaisiin saada merkitt\u00e4v\u00e4sti lis\u00e4\u00e4 verotuloja laajan veropohjan vuoksi. Yleisen ansiotuloverotuksen vaikutuksista talouskasvuun innovaatioiden tai kouluttautumisen kautta ei ole vahvaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, ja vaikutus maastamuuttoon on tuoreen suomalaisen tutkimuksen perusteella pieni, verotutkijoiden lausunnossa linjataan.<\/p>\n
Etlassa sen sijaan ei innostuta ansiotulojen verottamisesta. Lausunnossa huomautetaan, ett\u00e4 korkeimmat marginaaliveroasteet ovat \u201dhyvin haitallisia\u201d ja ylimmiss\u00e4 tuloprosenteissa niiden laskeminen olisi perusteltua.<\/p>\n
Hallituksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4 ja ensi vuonna voimaantuleva yhteis\u00f6veron alennus saa ristiriitaisen vastaanoton. Osa katsoo, ett\u00e4 se pit\u00e4isi peruuttaa, koska se aiheuttaa l\u00e4hinn\u00e4 veroeurojen menetyksi\u00e4 ilman merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta talouskasvuun. Sen sijaan Etlan lausunnossa pel\u00e4t\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jo alennuksen perumisella spekulointi on myrkky\u00e4 toivotuille investoinneille.<\/p>\n
Ruoan hintaan korotusta<\/p>\n
Arvonlis\u00e4veron kautta valtion kirstuun kertyy t\u00e4n\u00e4 vuonna arviolta 23,7 miljardia euroa. Useassa lausunnossa huomautetaan, ett\u00e4 yksi tehokas tapa lis\u00e4t\u00e4 valtion tuloja olisi poistaa alennettuja arvonlis\u00e4verokantoja.<\/p>\n
Yksi alennettu verokanta koskee elintarvikkeita. Se on 13,5 prosenttia, kun yleinen alv-kanta on 25,5 prosenttia. Verotutkimuksen huippuyksikk\u00f6 ehdottaa, ett\u00e4 nimenomaan ruoan arvonlis\u00e4verokantaa voisi korottaa. Sen vaikutukset tulisi kuitenkin kompensoida pienituloisimmille.<\/p>\n
Samalla linjalla on my\u00f6s Vatt, jonka lausunnossa katsotaan, ett\u00e4 alennetut verokannat sy\u00f6v\u00e4t valtion alv-kertym\u00e4\u00e4 noin 4 miljardilla eurolla. Elintarvikkeiden ja ravintola- ja ateriapalvelujen alennettu alv-kanta kattaa summasta 2,8 miljardia euroa.<\/p>\n
Vattin lausunnossa nostetaan my\u00f6s esiin, ett\u00e4 tutkimuskirjallisuuden perusteella arviot kulutusverojen haitoista talouteen ovat vaihtelevia.<\/p>\n
\u2013\u2009Yhten\u00e4 selitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 on se, kuinka helppoa vero on v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 muuntamalla kulutusta johonkin l\u00e4heiseen mutta kevyemmin verotettuun kulutuskohteeseen. Arvonlis\u00e4veron alennettujen alv-kantojen kohdalla ei usein l\u00f6ydy t\u00e4llaista l\u00e4heist\u00e4 korvaavaa kulutuskohdetta, joten alennettujen alv-kantojen nosto p\u00e4\u00e4kannalle ei etuk\u00e4teisarviona aiheuttaisi suurta kulutuksen v\u00e4henem\u00e4\u00e4, Vattin lausunnossa kerrotaan.<\/p>\n
Vatt suosittelee alennettujen alv-kantojen noston kompensoimista pienituloisille. Kompensoinnin kulut ovat vain pieni osa alv-kannan korottamisen tuomasta verotulojen kasvusta.<\/p>\n
Haitat verolle<\/p>\n
Lausunnoissa haitallisiksi katsottujen kohteiden eli alkoholin, tupakan ja nikotiinin tiukempi verotus saa kannatusta. Niist\u00e4 saatavat tuotot ovat kuitenkin huomattavasti pienempi\u00e4 kuin esimerkiksi ruoan alv:n korotuksessa. Yhten\u00e4 ehdotuksena lausunnoista nousee tupakka- ja alkoholiveron sitominen elinkustannusindeksiin.<\/p>\n
THL:n lausunnossa menn\u00e4\u00e4n askel pidemm\u00e4lle ja ehdotetaan terveysperusteista veroa, joka pohjautuisi elintarvikkeiden ravintosis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Vero kohdentuisi runsaasti sokeria, suolaa tai tyydyttynytt\u00e4 rasvaa sis\u00e4lt\u00e4viin elintarvikkeisiin.<\/p>\n
Verotutkimuksen huippuyksik\u00f6n ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (Syke) lausunnoissa tuodaan lis\u00e4ksi esiin ymp\u00e4rist\u00f6verotus. Syken lausunnossa esitell\u00e4\u00e4n verotuottoja useille eri veroille. Ehdotusten yhteissumma nousee l\u00e4helle miljardiluokkaa. Satoja miljoonia euroja olisi saatavissa lentoveron k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notosta, puupolttoaineiden energiak\u00e4yt\u00f6n verottamisesta, vedenottoveron k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notosta.<\/p>\n
El\u00e4kekertymille saksia<\/p>\n
Osassa lausunnoista k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n pitk\u00e4llisesti erin\u00e4isi\u00e4 talouden kasvuun t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 toimia ja panostuksia, jotka eiv\u00e4t kuitenkaan tuota verotuloja kovin nopeasti. N\u00e4iden rinnalla lausunnoista l\u00f6ytyy my\u00f6s suoria leikkauksia julkisiin menoihin.<\/p>\n
Monessa lausunnossa toistuu ehdotus ty\u00f6el\u00e4kkeiden huomioimisesta sopeutuskeinona.<\/p>\n
\u2013\u2009Ty\u00f6el\u00e4kkeet ovat suurin yksitt\u00e4inen sosiaaliturvan menoer\u00e4, mutta se on s\u00e4\u00e4stynyt s\u00e4\u00e4st\u00f6ilt\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4. Kaksi ilmeist\u00e4 leikkausvaihtoehtoa ovat ty\u00f6el\u00e4ke- ja palkkaindeksin v\u00e4liaikainen j\u00e4\u00e4dytys ja rakenteelliset s\u00e4\u00e4st\u00f6t, Etlan lausunnossa ehdotetaan.<\/p>\n
Helsinki GSE:n Roope Uusitalo<\/strong> katsoo, ett\u00e4 konkreettisin keino sopeuttaa ilman v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 vaikutuksia kokonaiskysynt\u00e4\u00e4n olisi el\u00e4kevastuiden pienent\u00e4minen tulevia el\u00e4ke-etuja leikkaamalla. N\u00e4in julkiseen talouteen syntyisi tilaa el\u00e4kemaksujen alentamiseksi.<\/p>\n Samaa metodia suosittelee my\u00f6s Helsingin yliopiston vieraileva tutkija, valtiotieteiden tohtori Vesa Vihri\u00e4l\u00e4<\/strong> lausunnossaan. H\u00e4n ehdottaa tulevista el\u00e4kkeist\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4mist\u00e4 maksussa olevien el\u00e4kkeiden sijaan.<\/p>\n \u2013\u2009Asteittain voimaan astuvat el\u00e4kemenoja pienent\u00e4v\u00e4t uudistukset ovat sen sijaan mahdollisia ilman t\u00e4llaisia hyvinvointitappioita. T\u00e4ll\u00f6in puhutaan el\u00e4kei\u00e4n nostamisesta edelleen, karttumien pienent\u00e4misest\u00e4, indeksoinnin muuttamisesta, huonosti perusteltujen el\u00e4ke-etuuksien lopettamisesta, Vihri\u00e4l\u00e4 kirjoittaa.<\/p>\n S\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 sotesta ja koulutuksesta<\/p>\n Lausunnoissa s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ehdotetaan haettavaksi my\u00f6s sosiaali- ja terveyspalveluista. Vihri\u00e4l\u00e4n mukaan pidemm\u00e4ll\u00e4 aikaj\u00e4nteell\u00e4 teko\u00e4lyn voi olettaa mahdollistavan \u201dradikaaleja toiminnan rationalisoinnin tapoja\u201d ja helpottavan p\u00e4tevien ty\u00f6ntekij\u00f6iden saatavuusongelmia.<\/p>\n H\u00e4n muistuttaa my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 hyvinvointialueiden tulisi rahoittaa ainakin osittain itse oman toimintansa, jotta saataisiin kannustimet tehokkaaseen toimintaan. Se tarkoittaa verotusoikeutta hyvinvointialueille. Vihri\u00e4l\u00e4 ehdottaa lis\u00e4ksi monikanavaisesti rahoitetun terveydenhuoltoj\u00e4rjestelm\u00e4n muuttamista.<\/p>\n \u2013\u2009Yksi luontevalta vaikuttava suunta olisi rajoittaa pakollisilla maksuilla rahoitettu ty\u00f6terveyshuolto ty\u00f6terveytt\u00e4 ja -hyvinvointia ennakollisesti tukevaan toimintaan ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 varsinainen sairaanhoito julkisen j\u00e4rjestelm\u00e4n ja asiakkaiden itsens\u00e4 kokonaan maksaman yksityisen j\u00e4rjestelm\u00e4n vastuulle.<\/p>\n My\u00f6s Vattin lausunnossa ehdotetaan hyvinvointialueiden rahoitusmallin korjaamista sek\u00e4 verotusoikeutta. Vatt nostaa esiin my\u00f6s l\u00e4\u00e4ketaksan leikkaamisen. L\u00e4\u00e4ketaksaan puuttuminen on esill\u00e4 my\u00f6s THL:n lausunnossa osana l\u00e4\u00e4kemarkkinoiden ja apteekkitalouden uudistuksia.<\/p>\n THL olisi valmis my\u00f6s yksityisen terveydenhuollon korvauksista luopumiseen tai ainakin rajaamiseen niin, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t kohdentuisi kaikkiin yleisl\u00e4\u00e4k\u00e4rik\u00e4ynteihin nykyisess\u00e4 laajuudessaan.<\/p>\n Soten ohella iso julkisen rahan potti menee koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4miseen. Muutamat lausunnonantajat katsovat, ett\u00e4 koulutuksesta on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, sill\u00e4 ik\u00e4luokat ovat aiempaa pienempi\u00e4. N\u00e4in arvioi muun muassa Helsingin yliopiston Vihri\u00e4l\u00e4. H\u00e4n nostaa esiin my\u00f6s j\u00e4rjestelm\u00e4n tehottomuuden.<\/p>\n \u2013\u2009VM on arvioinut, ett\u00e4 jos oppilasta koskeva rahoitus s\u00e4ilyisi entisell\u00e4\u00e4n, perus- ja toisen asteen ik\u00e4luokkien pieneneminen mahdollistaisi jopa noin miljardin euron vuotuisen s\u00e4\u00e4st\u00f6n vuoteen 2031 menness\u00e4 ja 1,4 miljardin euron s\u00e4\u00e4st\u00f6n 2030-luvun puoliv\u00e4liin menness\u00e4, Vihri\u00e4l\u00e4 kirjoittaa.<\/p>\n H\u00e4n ehdottaa my\u00f6s maltillista, 1 000\u20132 000 euron lukukausimaksua korkeakouluopiskelijoille. My\u00f6s Vattin lausunnossa mainitaan lukukausimaksut. Vattin mukaan muutokset opiskelijoiden tukij\u00e4rjestelmiin ja lukukausimaksujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto voivat \u201dvahvistaa sosioekonomisen taustan yhteytt\u00e4 koulutusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin\u201d. Sill\u00e4 viitataan koulutusasteen nykyist\u00e4 vahvempaan periytymiseen.<\/p>\n \u2013\u2009Kokonaisuutena koulutukseen kohdistuvissa toimissa keskeinen ristiriita on lyhyen ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteiden v\u00e4lill\u00e4: lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 voidaan saavuttaa menos\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tai lis\u00e4t\u00e4 tuloja, mutta jos toimet heikent\u00e4v\u00e4t osaamista tai koulutustasoa, pitk\u00e4n aikav\u00e4lin julkinen talous voi heikenty\u00e4, Vattin lausunnossa summataan.<\/p>\n Kiinte\u00e4t tavoitteet roskiin<\/p>\n Yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus nousee esille yhten\u00e4 kiistakysymyksen\u00e4. Vattin lausunnossa ehdotetaan s\u00e4ilytt\u00e4vien yritystukien poistamista. Niiden katsotaan edist\u00e4v\u00e4n taloutta kahdella tapaa.<\/p>\n \u2013\u2009Julkisen talouden tasapainottamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta toimi on erityisen tehokas, koska menojen v\u00e4hentymisen lis\u00e4ksi talouskasvun lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 seuraa valtiontalouden tulopuolen vahvistuminen, Vattin lausunnossa avataan.<\/p>\n Sen sijaan Teknologian tutkimuskeskus VTT:n koko lausunto keskittyy yritysten tukemiseen ja rahoittamiseen. VTT pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 Suomi on sitoutunut nostamaan tki-rahoituksen nelj\u00e4\u00e4n prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/p>\n Sen sijaan Verotutkimuksen huippuyksik\u00f6n ja Helsinki GSE:n lausunnoissa katsotaan, ett\u00e4 prosenttiperusteisia menositoumuksia, kuten tki-rahoitusta ja puolustusmenoja, pit\u00e4isi tarkastella kriittisesti. Molemmissa lausunnoissa nostetaan esiin, ett\u00e4 tavoitteet hankaloittavat s\u00e4\u00e4st\u00f6jen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Valtiovarainministeri\u00f6 on saanut asiantuntijoilta liudan ehdotuksia, joilla julkista taloutta saataisiin sopeutettua ensi vaalikaudella. Muun muassa kiinteist\u00f6veron korotus ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":239889,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,2346,2168,17,24,25,28,29,2619,15,18,21,5038,32,19,20,16,2186],"class_list":{"0":"post-239888","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-hallituksen-talouspolitiikka","17":"tag-hallituspolitiikka","18":"tag-headlines","19":"tag-latest-news","20":"tag-latestnews","21":"tag-main-news","22":"tag-mainnews","23":"tag-makrotalous-ja-talouspolitiikka","24":"tag-news","25":"tag-otsikot","26":"tag-paauutiset","27":"tag-poliittinen-talous","28":"tag-suomi","29":"tag-top-stories","30":"tag-topstories","31":"tag-uutiset","32":"tag-verotus"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/239888","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=239888"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/239888\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/239889"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=239888"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=239888"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=239888"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}