\n V\u00e4est\u00f6n terveys paranee tavoitteellisella hoitotulosten ja hoidon laadun seurannalla\u00a0 <\/p>\n
Kansallinen laaturekisteritoiminta on potilasryhm\u00e4kohtaista hoidon laadun seurantaa. Laaturekisterit tuottavat tietoa siit\u00e4, miten hyvin hoito toteutuu, millaisia tuloksia saavutetaan ja miss\u00e4 hyvinvointialueilla on parannettavaa.\u00a0<\/p>\n
\u201dKansallisten laaturekisterien tietoihin pohjautuvan tavoitteellisen tulosparannusty\u00f6n tulokset n\u00e4kyv\u00e4t jo k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Esimerkiksi diabetespotilaiden kolesteroliarvot ovat parantuneet, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 syd\u00e4ninfarkteja ja aivohalvauksia\u201d, kertoo vaikuttavuusylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri Aapo Tahkola<\/strong>.<\/p>\n Laaturekistereit\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n jatkuvasti: tietosis\u00e4lt\u00f6\u00e4 laajennetaan, mittareita tarkennetaan ja toimintaa vahvistetaan laajassa yhteisty\u00f6ss\u00e4 eri toimijoiden kanssa. THL:n asetukseen perustuvan yhdeks\u00e4n laaturekisterin virallinen toiminta k\u00e4ynnistyi vuonna 2023.<\/p>\n Munuaiskorvaushoidossa olevien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa \u00a0 <\/p>\n Arviolta 7\u201310 prosentilla suomalaisista on krooninen munuaisten vajaatoiminta. Osalla munuaistauti etenee munuaiskorvaushoitoa vaativaksi. Vuoden 2024 lopussa munuaiskorvaushoidossa oli Suomessa noin 5 300 potilasta.<\/p>\n Pitk\u00e4kestoinen munuaisten vajaatoiminta voi aiheuttaa monenlaisia elimist\u00f6n h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. Vaikean munuaistaudin el\u00e4m\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t hoitomuodot ovat munuaisen siirto sek\u00e4 dialyysi. Hoito on potilasta kuormittavaa ja yhteiskunnalle kallista. Oikein toteutettu munuaiskorvaushoito kuitenkin parantaa merkitt\u00e4v\u00e4sti potilaiden el\u00e4m\u00e4nlaatua ja eloonj\u00e4\u00e4misennustetta.\u00a0<\/p>\n Tavoitteena on saada lis\u00e4tty\u00e4 sek\u00e4 munuaissiirron saaneiden ett\u00e4 kotidialyysiss\u00e4 olevien osuutta munuaiskorvaushoitoa saavista potilaista.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 munuaistautirekisterist\u00e4<\/a>\u00a0<\/p>\n Oikein kohdennettu tehohoito pelastaa henki\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 toipumista\u00a0 <\/p>\n Tehohoitoa annetaan teho-osastoilla vakavasti sairaille tai vammautuneille potilaille, joiden terveydentila vaatii tarkkaa valvontaa ja horjuvien elintoimintojen tukihoitoa. Tavallisimpia tehohoidon tarpeen syit\u00e4 ovat hengitysvajaus, verenkiertovajaus ja tajunnan h\u00e4iri\u00f6t.\u00a0<\/p>\n Tehohoidon laaturekisterin tulosten mukaan 75 prosenttia tehohoidon potilaista, joilla oli henke\u00e4 uhkaava peruselintoiminnan h\u00e4iri\u00f6, oli hengiss\u00e4 vuoden kuluttua tehohoidosta. Suurin osa tehohoitopotilaista toipuukin itsen\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n kykeneviksi.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 tehohoidon laaturekisterist\u00e4<\/a><\/p>\n Syd\u00e4ninfarktin sairastaneista l\u00e4hes 40 prosentilla kolesteroliarvot hoitotavoitteessa\u00a0 <\/p>\n Verenkiertoelinten sairaudet ovat yleisin kuolinsyy Suomessa. Vuonna 2025 noin 5 100 alle 80-vuotiasta suomalaista sairasti syd\u00e4ninfarktin. Tehokkaan akuuttihoidon lis\u00e4ksi potilaiden ennusteeseen vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti jatkohoito, jonka yksi kulmakivi on kolesterolin alentaminen.\u00a0<\/p>\n Syd\u00e4nrekisterin raportin mukaan syd\u00e4ninfarktin sairastaneista noin 36 prosentilla LDL-kolesteroli oli hoitosuosituksen mukaisella tasolla noin vuoden kuluttua toimenpiteest\u00e4 mitattuna. Noin 28 prosentilla kolesterolia ei ollut lainkaan mitattu.<\/p>\n Syd\u00e4nrekisterin tulosten mukaan kolesterolia alentavan l\u00e4\u00e4kehoidon toteutuminen on yhteydess\u00e4 syd\u00e4ninfarktipotilaiden pienemp\u00e4\u00e4n kuolleisuuteen, joten l\u00e4\u00e4kityksest\u00e4 huolehtiminen ja siihen sitoutuminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 syd\u00e4nrekisterist\u00e4<\/a><\/p>\n Tyypin 2 diabetekseen sairastuu 24 000 henkil\u00f6\u00e4 vuodessa\u00a0 <\/p>\n Tyypin 2 diabetesta sairastaa seitsem\u00e4n sadasta suomalaisesta. Etenkin nuorena tyypin 2 diabetekseen sairastuneilla potilailla on suuri riski saada syd\u00e4ninfarkti tai kuolla ennenaikaisesti.\u00a0<\/p>\n Verenpaineen, LDL-kolesterolin ja verensokerin hyv\u00e4 hoito, tupakoimattomuus sek\u00e4 munuaistaudin varhainen tunnistaminen ja hyv\u00e4 hoito parantavat tyypin 2 diabetesta sairastavan ennustetta.\u00a0<\/p>\n Tyypin 1 diabetesta sairastaa yksi sadasta suomalaisesta. Joka vuosi 1 000 uutta potilasta sairastuu tyypin 1 diabetekseen. Ilmaantuvuus on korkeimmillaan lapsuudessa.\u00a0<\/p>\n Diabetesta sairastavilla on keskim\u00e4\u00e4rin 14,8 vuotta lyhempi elinik\u00e4 kuin diabetesta sairastamattomilla suomalaisilla. Suoraan diabeteksesta johtuvat kuolemat aiheuttavat eniten menetettyj\u00e4 elinvuosia, keskim\u00e4\u00e4rin 20,2 vuotta. Hyv\u00e4n diabeteksen hoidon lis\u00e4ksi mielenterveyden ja p\u00e4ihdeongelmien aktiivinen hoito ovat keskeisi\u00e4 ennusteeseen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 diabetesrekisterist\u00e4<\/a><\/p>\n Hyv\u00e4 hoito ja kuntoutus parantavat psykoosidiagnoosin saaneiden ennustetta\u00a0 <\/p>\n Vuonna 2024 psykoosidiagnoosin ensimm\u00e4isen kerran sai 4 008 henkil\u00f6\u00e4. Vuoden 2024 lopussa Suomessa oli elossa 85 826 psykoosidiagnoosin saanutta. Psykoosien esiintyvyys vaihtelee alueittain.<\/p>\n Skitsofrenia on psykoosisairauksista yleisin ja vakavin. Vuoden 2024 lopussa 9,3 prosenttia psykoosin sairastaneista 7\u201364-vuotiaista oli sosiaalihuollon laitos- ja asumispalveluiden piiriss\u00e4. Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalveluiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on alueellisia eroja.\u00a0<\/p>\n Psykoosidiagnoosin saaneiden henkil\u00f6iden kuolleisuus oli vuonna 2024 2,6-kertaista muuhun v\u00e4est\u00f6\u00f6n verrattuna. Korkealaatuisella hoidolla ja kuntoutuksella voidaan parantaa psykoottisten h\u00e4iri\u00f6iden ennustetta ja sairastuneiden toimintakyky\u00e4.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 psykoosien hoidon laaturekisterist\u00e4<\/a><\/p>\n Selk\u00e4leikattujen sairauslomissa on alueellisia eroja\u00a0 <\/p>\n Selk\u00e4sairaudet ovat yleisi\u00e4 ja aiheuttavat merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 toiminta- ja ty\u00f6kyvyn heikkenemist\u00e4 sek\u00e4 ennenaikaista el\u00e4k\u00f6itymist\u00e4. Suurin osa selk\u00e4vaivoista lievittyy muulla kuin leikkaushoidolla.<\/p>\n Selk\u00e4leikkausten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut Suomessa ja monissa muissa l\u00e4nsimaissa viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Suomessa tehtiin vuonna 2025 noin 12 500 selk\u00e4leikkausta. Selk\u00e4rekisterin tulosten mukaan potilaat saavat yleens\u00e4 hyv\u00e4n avun selk\u00e4leikkauksesta. Selk\u00e4leikkauksista aiheutuvat haitat ovat harvinaisia.\u00a0<\/p>\n Selk\u00e4leikattujen sairauslomissa on kuitenkin alueellisia eroja, joiden syyn\u00e4 saattavat olla esimerkiksi erot sairauslomak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja ty\u00f6h\u00f6n paluun toimintamalleissa.<\/p>\n Selk\u00e4rekisterin tietojen avulla voidaan tunnistaa parannuskohteita selk\u00e4sairauksien hoitok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 hoitoa entist\u00e4kin kustannusvaikuttavammaksi ja yhdenvertaisemmaksi.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 selk\u00e4rekisterist\u00e4<\/a><\/p>\n Reumasairauksissa jopa 90 prosenttia potilaista voi hyvin <\/p>\n Suomessa on noin 173 000 tulehduksellista reumasairautta sairastavaa henkil\u00f6\u00e4. Useimmat reumasairaudet ovat kroonisia ja siten pitk\u00e4kestoista hoitoa vaativia.\u00a0<\/p>\n Reumarekisterin tulosten perusteella potilaiden vointi on vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 reumasairauden toteamisesta useimmiten hyv\u00e4. Varhainen toteaminen, oikea-aikainen hoito ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen seuranta auttavat ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n pysyvi\u00e4 nivelvaurioita sek\u00e4 tukemaan potilaiden toiminta- ja ty\u00f6kyvyn s\u00e4ilymist\u00e4.\u00a0<\/p>\n Tulehduksellisten reumasairauksien laaturekisteri tarjoaa tietoa hoitotuloksista sek\u00e4 k\u00e4ytetyist\u00e4 hoidoista ja niiden turvallisuudesta.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 reumarekisterist\u00e4<\/a><\/p>\n Tekonivelleikkauksia yli 30 000 vuodessa <\/p>\n Vuonna 2024 tehtiin noin 13 000 lonkan tekonivelten, noin 18 500 polven tekonivelten ja 1 300 olkap\u00e4\u00e4n tekonivelten ensileikkausta. Leikkauksia tehtiin yhteens\u00e4 l\u00e4hes 33 000.\u00a0<\/p>\n Yli 8 000 eli noin nelj\u00e4sosa leikkauksista tehtiin Tekonivelsairaala Coxassa.\u00a0<\/p>\n Ensileikkausten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi noin 20 prosenttia edellisest\u00e4 vuodesta. Kasvu noudattaa pidempiaikaista kehityst\u00e4. Yksityisten sairaaloiden osuus ensileikkauksista oli noin 11 prosenttia.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 tekonivelleikkauksista<\/a><\/p>\n Hampaiden reikiintymisess\u00e4 on alueellisia eroja\u00a0 <\/p>\n Suun ja hampaiden sairaudet, erityisesti karies eli hampaiden reikiintyminen sek\u00e4 parodontiitti, ovat Suomessa yleisi\u00e4 kaikenik\u00e4isill\u00e4.\u00a0<\/p>\n Hammastutkimuksessa k\u00e4yneist\u00e4 aikuisista 34 prosentilla oli kariesta vuonna 2024. 16-vuotiailla reikiintyneiden tai paikattujen hampaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli keskim\u00e4\u00e4rin 2,6. Kariesta on todettu eri m\u00e4\u00e4ri\u00e4 eri hyvinvointialueilla sek\u00e4 lapsilla ett\u00e4 aikuisilla.\u00a0<\/p>\n \u201cHyv\u00e4 omahoito, terveelliset elintavat sek\u00e4 varhainen toteaminen ovat avainasemassa suun ja hampaiden sairauksien ehk\u00e4isyss\u00e4 ja hoidon onnistumisessa\u201d, toteaa THL:n ylihammasl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Ulla Harjunmaa<\/strong>.\u00a0<\/p>\n Suusairaudet kytkeytyv\u00e4t usein my\u00f6s muihin sairauksiin ja aiheuttavat komplikaatioita tai heikent\u00e4v\u00e4t hoitotuloksia.\u00a0<\/p>\n Lasten ja nuorten suun terveystarkastusten ajankohdat on m\u00e4\u00e4ritelty valtakunnallisesti, mutta palveluiden toteutumisessa on alueellisia ja sosioekonomisia eroja. My\u00f6s julkisten ja yksityisten suun terveydenhuollon palvelujen v\u00e4lill\u00e4 on eroja saatavuudessa ja sis\u00e4ll\u00f6ss\u00e4.\u00a0<\/p>\n