Vain hieman yli puolet (53 %) suomalaisista koki DNA:n digitaalinen el\u00e4m\u00e4 -tutkimuksessa tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti tietoturvauhista.<\/p>\n
Vastaajista 79 prosenttia piti tietojenkalasteluhuijauksia riskin\u00e4 ja 75 prosenttia uskoi tietoturvauhkien lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n seuraavien kahden vuoden aikana. Huolta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t esimerkiksi maksutietojen vuotaminen verkko-ostamisen yhteydess\u00e4, henkil\u00f6tietojen vuotaminen tietomurroissa sek\u00e4 identiteettivarkaudet.<\/p>\n
\u2013 Tietoturvauhat ovat jatkuvassa muutoksessa, toteaa DNA:n kuluttajien lis\u00e4arvopalveluista vastaava Heidi Havastila<\/strong>.<\/p>\n Tyypillisesti uhri pyrit\u00e4\u00e4n saamaan tunnistautumaan pankkitunnuksilla tai erehdytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n rahasiirtoja. Viime vuonna pankkien tietoon tulleissa huijauksissa suomalaiset menettiv\u00e4t yli sata miljoonaa euroa.<\/p>\n Yleistyv\u00e4 ilmi\u00f6 on huijausten monikanavaistuminen.<\/p>\n \u2013 Ensin l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n tekstiviestill\u00e4, ett\u00e4 tulossa on t\u00e4rke\u00e4 puhelu pankista tai muualta, Havastila kertoo.<\/p>\n N\u00e4in pyrit\u00e4\u00e4n luomaan luottamusta, jotta ihminen ei osaisi ep\u00e4ill\u00e4 huijausta. Yleinen huijaustyyppi on edelleen puhelu, jossa rahat pit\u00e4isi omalta tililt\u00e4 heti siirt\u00e4\u00e4 \u201dturvatilille\u201d.<\/p>\n Havastilan mukaan huijausviesteiss\u00e4 viitataan usein pankkiin tai poliisiin. Viime aikoina my\u00f6s Ajovarman nimiss\u00e4 on tehty paljon huijauksia, joissa autosta kerrotaan olevan jokin veloitus maksamatta.<\/p>\n \u2013 My\u00f6s lastensuojelu on inhottavasti otettu mukaan siten, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin lastensuojelusta olisi tullut turvaviestin\u00e4 viesti.<\/p>\n Ideana on, ett\u00e4 vanhemmat tunnistautuvat pankkitunnuksilla lukeakseen lastaan koskevan viestin \u201dlastensuojelusta\u201d.<\/p>\n Finanssiala varoitti \u00e4skett\u00e4in pankkitunnusten k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4<\/a> eri viranomaispalveluihin kirjautumiseen. Fiksumpaa olisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mobiilivarmennetta.<\/p>\n Ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 Havastilan mukaan tyypillist\u00e4 on, ett\u00e4 uhrille luodaan pelokas tunnetila, jonka avulla h\u00e4n lankeaa huijauksiin miettim\u00e4tt\u00e4 tarkemmin. Monesti huijauksia my\u00f6s henkil\u00f6kohtaistetaan eli pyrit\u00e4\u00e4n esiintym\u00e4\u00e4n esimerkiksi henkil\u00f6n lapsena.<\/p>\n \u2013 Some on kasvava trendi alustana, siell\u00e4 on tuotehuijauksia ja vilpillist\u00e4 mainontaa, Havastila kertoi DNA:n tilaisuudessa.<\/p>\n Teko\u00e4ly auttaa huijausten est\u00e4misess\u00e4, mutta my\u00f6s rikolliset hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t sit\u00e4. Teko\u00e4ly mahdollistaa huijausten toteuttamisen laajassa skaalassa, uskottavasti ja kohdennetusti ilman kielitaitoa. Haittaohjelmia sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 teko\u00e4lysovelluksia on my\u00f6s esiintynyt ja niit\u00e4 mainostetaan sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.<\/p>\n Havastilan mielest\u00e4 hakukoneet ja somealustat j\u00e4\u00e4v\u00e4t huijausten l\u00e4htein\u00e4 liian v\u00e4h\u00e4lle huomiolle, ja niiden pit\u00e4isi tarkemmin monitoroida omaa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4\u00e4n.<\/p>\n \u2013 T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 verkkorikolliset ostavat mainostilaa alustoilta ja sit\u00e4 heille myyd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n