{"id":240144,"date":"2026-05-06T09:52:16","date_gmt":"2026-05-06T09:52:16","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/240144\/"},"modified":"2026-05-06T09:52:16","modified_gmt":"2026-05-06T09:52:16","slug":"tekoalyn-avulla-luodut-videot-paljastavat-talta-helsinki-olisi-voinut-nayttaa-kulttuuri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/240144\/","title":{"rendered":"Teko\u00e4lyn avulla luodut videot paljastavat: T\u00e4lt\u00e4 Helsinki olisi voinut n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 | Kulttuuri"},"content":{"rendered":"

Suomen ensimm\u00e4inen arkkitehtuurikilpailu ratkesi 150 vuotta sitten. Silloin Pietarissa syntynyt saksalainen arkkitehti Ludwig Bohnstedt<\/strong> voitti Suomen Pankin talosta j\u00e4rjestetyn avoimen arkkitehtuurikilpailun. Talo seisoo yh\u00e4 paikallaan Helsingin Kruununhaassa.<\/p>\n

Kilpailujen ansiosta Suomeen on rakennettu merkitt\u00e4vi\u00e4 julkisia rakennuksia, kuten kirkkoja ja p\u00e4iv\u00e4koteja. Monet arkkitehdit ja toimistot ovat tulleet tunnetuiksi kilpailujen kautta. Esimerkiksi Eliel Saarinen<\/strong> sai niiden ansiosta kansainv\u00e4list\u00e4 mainetta jo uransa alussa.<\/p>\n

Suomessa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n noin seitsem\u00e4n arkkitehtuurikilpailua vuodessa: esimerkiksi Oulussa k\u00e4ynnistyy toukokuussa yliopiston uuden kampuksen suunnittelusta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 kilpailu.<\/p>\n

Suomessa on j\u00e4rjestetty yli kaksituhatta arkkitehtuurikilpailua vuodesta 1876 l\u00e4htien. Ne ovat tuottaneet tuhansia suunnitelmia, joita ei koskaan toteutettu. Niit\u00e4 on syntynyt merkitt\u00e4ville paikoille my\u00f6s ilman kilpailuja. Valitsimme t\u00e4h\u00e4n juttuun nelj\u00e4 pilvi\u00e4 hipovaa suunnitelmaa ja her\u00e4timme ne henkiin teko\u00e4lyn avulla.<\/p>\n

Eliel Saarisen T\u00e4htitorninm\u00e4elle suunnittelema eduskuntatalo olisi n\u00e4kynyt kauas merelle.<\/p>\n

Arkkitehti: Eliel Saarinen<\/strong><\/p>\n

Suomalaisille avautui tuhannen taalan paikka, kun is\u00e4nt\u00e4maa Ven\u00e4j\u00e4 oli ajautunut kriisiin muun muassa Japanille h\u00e4vityn sodan seurauksena syksyll\u00e4 1905. Maassa virisi ajatus omasta parlamentista. Ensimm\u00e4iset eduskuntavaalit pidettiin vuonna 1907, ja arkkitehdit enteiliv\u00e4t jo tulevaa.<\/p>\n

Kaksisataa kansanedustajaa pit\u00e4isi nostaa rakennuksella kansakunnan kaapin p\u00e4\u00e4lle. Nyt uudet kansanedustajat sahasivat S\u00e4\u00e4tytalon ja VPK:n talon v\u00e4li\u00e4 v\u00e4liaikaisissa tiloissa. VPK:n talo sijaitsi Ateneumin vieress\u00e4.<\/p>\n

Samaan aikaan Eliel Saarisella<\/strong> meni kovaa. H\u00e4n oli voittanut hiljattain Helsingin rautatieaseman suunnittelukilpailun kansallisromanttisella ehdotuksellaan.<\/p>\n

Kun eduskunta tilasi arkkitehti Gustaf Nystr\u00f6milt\u00e4<\/strong> ehdotuksen S\u00e4\u00e4tytalon laajennuksesta, Saarinen haukkui sen julkisuudessa pystyyn. Nystr\u00f6m oli Saarisen opettaja, ja hieman yli kolmekymppisen arkkitehdin syyt\u00f6kset maistuivat todenn\u00e4k\u00f6isesti karvailta.<\/p>\n

Alla olevia kuvia klikkaamalla n\u00e4et ne isompana:<\/strong><\/p>\n

\"Piirros<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Arkkitehtoninen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Rakennuksen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Aurinkoinen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\u201dPiirustuskilpailu\u201d eduskuntatalosta j\u00e4rjestettiin vuonna 1908, ja talon paikaksi oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty kovan v\u00e4\u00e4nn\u00f6n j\u00e4lkeen T\u00e4htitorninm\u00e4ki. Paikalla sijaitsi Helsingin yliopiston observatorio, joka oli tarkoitus jyr\u00e4t\u00e4 uudisrakennuksen tielt\u00e4.<\/p>\n

Itse kilpailuun tuli l\u00e4hes kaksikymment\u00e4 ehdotusta, ja tuomaristo ihastui niist\u00e4 Saarisen suunnitelmaan.<\/p>\n

Suomen suuriruhtinaskunta kaipasi omaa vallan linnaketta, joka olisi kurkottanut taivaisiin T\u00e4htitorninm\u00e4en huipulla. Helsinkiin matkattiin maailmalta laivalla, ja matkailijoita olisi ollut ottamassa vastaan graniittinen eduskuntatalo. Talon torni olisi n\u00e4kynyt merelle asti.<\/p>\n

Kohteessa oli vakavuutta ja mahtavuutta.<\/p>\n

Pietarissa oltiin toista mielt\u00e4. Tsaari Nikolai II<\/strong> piti ajatusta pienen suuriruhtinaskunnan n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 eduskuntatalosta mahdottomana. H\u00e4n torppasi suunnitelman tammikuussa 1910, ja monumentaalinen, kansallisromanttinen rakennus j\u00e4i toteuttamatta.<\/p>\n

Eduskuntatalo nousi lopulta Arkadianm\u00e4elle vuonna 1931. Sen suunnitteli J. S. Sir\u00e9n<\/strong>.<\/p>\n

Arkkitehti Sigurd Frosterus suunnitteli Stockmannin tavarataloon tornin. Se j\u00e4i rakentamatta.<\/p>\n

Arkkitehti: Sigurd Frosterus<\/strong><\/p>\n

Vuonna 1914 puhjennut ensimm\u00e4inen maailmansota hermostutti Stockmannin johtoa. Inflaatio laukkasi, ja ulkomainen tuontitavara j\u00e4i jumiin maailmalle tai katosi. Vaikeuksista huolimatta johto uskoi kotimaisen kaupan voimakkaaseen kasvuun.<\/p>\n

Senaatintorin laidalla oleva \u201dmannermainen tavaratalo\u201d oli k\u00e4ynyt pieneksi, ja yhti\u00f6 p\u00e4\u00e4tti julkistaa arkkitehtuurikilpailun uuden tavaratalon suunnittelemiseksi vuonna 1915. Se oli tarkoitus rakentaa eri vaiheissa Aleksanterinkadun p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Kilpailuun tuli l\u00e4hes kolmekymment\u00e4 ehdotusta, muutama my\u00f6s ulkomailta.<\/p>\n

Kisan voittivat Thom\u00e9n<\/strong> arkkitehtiveljekset Valter<\/strong> ja Ivar<\/strong>, mutta toteutus annettiin toiseksi tulleelle Sigurd Frosterukselle<\/strong>. Kilpailuohjelmassa todettiin, ett\u00e4 \u201dkilpailijat kilpailevat palkinnoista, eiv\u00e4t toteutuksesta\u201d.<\/p>\n

Stockmannin johto ihastui Frosteruksen \u201dselv\u00e4piirteiseen ja hyvin suunniteltuun pohjapiirrokseen\u201d. Arkkitehti ihaili monumentaalirakennuksia ja ajatteli, ett\u00e4 tavaratalot, rautatieasemat ja vesivoimalaitokset ilmaisivat parhaiten modernia aikaa.<\/p>\n

Stockmannin tavaratalo oli mittava projekti, ja Frosterus perusti sit\u00e4 varten arkkitehtitoimiston Ole Gripenbergin<\/strong> kanssa. New Yorkin pilvenpiirt\u00e4j\u00e4t kiehtoivat Frosterusta, ja Stockmannin tavaratalon suunnitelmaan ilmestyi monumentaalinen torni 1920-luvun alussa. Tavaratalon johto piti 70-metrist\u00e4 tornia liian suurena kaupallisena riskin\u00e4, ja tornisuunnitelma pantiin j\u00e4ihin.<\/p>\n

\"Mustavalkoinen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"ilkas<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\u201dLiikepalatsin\u201d ensimm\u00e4inen osa, 4-kerroksinen City-talo, vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1926, ja Frosterus l\u00e4hti opintomatkalle Eurooppaan tutustumaan kaikkein uudenaikaisimpiin tavarataloihin kehitt\u00e4\u00e4kseen suunnitelmaansa.<\/p>\n

Rakennust\u00f6it\u00e4 jatkettiin Helsingiss\u00e4, ja Frosteruksen suunnittelema 8-kerroksinen tavaratalo valmistui ilman tornia vuonna 1930, vuosi New Yorkin p\u00f6rssiromahduksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Torni s\u00e4ilyi Stockmannin laajennussuunnitelmassa, kunnes se haudattiin lopullisesti 1950-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Yhti\u00f6 p\u00e4\u00e4tti rakentaa silloin tavaratalon Tampereelle. Tampereen Stockmann avattiin vuonna 1957.<\/p>\n

Monumentaalirakennus olisi muuttanut dramaattisesti Helsingin siluettia.<\/p>\n

Monumentaalirakennus, 1920-luku<\/p>\n

Arkkitehdit: Sigurd Frosterus & Ole Gripenberg<\/strong><\/p>\n

Suomeen syntyi fuusion seurauksena uusi liikepankki vuonna 1919. Se sai nimekseen Pohjoismaiden Yhdyspankki (PYP). Pankki tarvitsi uudet toimitilat ja alkoi etsi\u00e4 niit\u00e4 Helsingin keskustasta.<\/p>\n

Suunnitelmat eiv\u00e4t edenneet, sill\u00e4 inflaatio oli korkealla ja rahamarkkinat n\u00e4yttiv\u00e4t ep\u00e4varmoilta ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen. Sigurd Frosterus ja Ole Gripenberg seurasivat PYP:n suunnitelmia toimistossaan. Frosterus oli saanut jo nime\u00e4 tavaratalo Stockmannin arkkitehtina.<\/p>\n

On mahdollista, ett\u00e4 Frosterus ja Gripenberg suunnittelivat monumentaalirakennuksen 1920-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 PYP:n tilauksesta. Suunnittelun vaiheista tiedet\u00e4\u00e4n melko v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Monumentaalirakennuksesta s\u00e4ilyneiden luonnosten perusteella kohteen oli tarkoitus palvella mit\u00e4 ilmeisemmin liiketalona. Se k\u00e4y ilmi sis\u00e4perspektiiveist\u00e4. Ne kuvaavat kolmen kerroksen korkuisia lasikatteisia, katettua k\u00e4velykatua muistuttavia tiloja.<\/p>\n

\"Piirrosluonnos<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Helsingin<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Piirrosluonnos<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Arkkitehtoninen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Rakennus olisi muuttanut dramaattisesti Helsingin siluettia. Kuusikerroksisen korttelin keskelt\u00e4 olisi noussut 14-kerroksinen monumentaalinen massa. Rakennus olisi alistanut perin pohjin C. L. Engelin<\/strong> empire-keskustan.<\/p>\n

Monumentaalirakennus unohtui lopulta arkkitehtien p\u00f6yd\u00e4lle. PYP:n p\u00e4\u00e4konttorista julistettiin kutsukilpailu vuonna 1928, ja Frosterus ja Gripenberg voittivat sen ehdotuksellaan Festina Lente. Hankkeen edetess\u00e4 arkkitehtien tiet erosivat.<\/p>\n

PYP:n raskas, rationalistinen p\u00e4\u00e4konttori valmistui Aleksin ja Unioninkadun kulmaan Gripenbergin suunnittelemana vuonna 1936. Talon julkisivussa k\u00e4ytettiin suomalaista punagraniittia. Tiloissa toimi viimeksi Nordea.<\/p>\n

Suomi-Filmin uusi p\u00e4\u00e4konttori olisi ollut aikalaisten silmiss\u00e4 pilvenpiirt\u00e4j\u00e4.<\/p>\n

Arkkitehti: V\u00e4in\u00f6 V\u00e4h\u00e4kallio<\/strong><\/p>\n

Sanomalehti Uusi Suomi uutisoi maaliskuussa 1928, ett\u00e4 Helsinkiin suunnitellaan ensimm\u00e4ist\u00e4 pilvenpiirt\u00e4j\u00e4\u00e4. Pilvenpiirt\u00e4j\u00e4t her\u00e4ttiv\u00e4t voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan, ja suunnitelma tuli yll\u00e4tyksen\u00e4 arkkitehtikunnalle.<\/p>\n

Kaiken huipuksi pilvenpiirt\u00e4j\u00e4\u00e4 kaavailtiin Pohjoisesplanadille Stockmannin viereen. Suunnitelman oli tilannut kotimaisen elokuva-alan voimahahmo, tuottaja, ohjaaja ja liikemies Erkki Karu<\/strong>. Elokuvissa k\u00e4ymisest\u00e4 oli tullut koko kansan huvia, ja ala eli 1920-luvulla jatkuvan kasvun aikaa.<\/p>\n

Karu oli ollut perustamassa elokuva-alan yritys Suomi-Filmi\u00e4, joka hallitsi kotimaisen elokuvan tuotantoa, elokuvateatteritoimintaa ja ulkomaisten elokuvien maahantuontia.<\/p>\n

Suomi-Filmin uuden p\u00e4\u00e4konttorin suunnitteli arkkitehti V\u00e4in\u00f6 V\u00e4h\u00e4kallio<\/strong>. Saman tontin sis\u00e4osassa, Keskuskadun ja Pohjoisesplanadin kulmassa, sijaitsi yksi Helsingin hienoimmista elokuvateattereista, Kino-Palatsi, joka oli valmistunut vuonna 1911.<\/p>\n

Se oli tarkoitus laajentaa suunnitelmassa Pohjoismaiden suurimmaksi elokuvateatteriksi.<\/p>\n

Uusi Kinopalatsi olisi 16-kerroksinen pilvenpiirt\u00e4j\u00e4, jonka ylimp\u00e4\u00e4n kerrokseen oli suunniteltu Karun ty\u00f6huone. Siell\u00e4 olisi mukava tuprutella sikareja. Katon terassiravintolasta aukeaisivat hulppeat n\u00e4kym\u00e4t Helsingin ylle, ja 1 500-paikkaisen elokuvateatterin lis\u00e4ksi rakennuksessa olisi sek\u00e4 liike- ett\u00e4 konttoritiloja.<\/p>\n

\"Mies<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Rakennus<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Piirrustus<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Arkkitehtipiirros<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

V\u00e4h\u00e4kallion suunnitelma her\u00e4tti n\u00e4r\u00e4\u00e4. Se oli syntynyt lis\u00e4ksi ilman arkkitehtuurikilpailua.<\/p>\n

Kritiikin seurauksena h\u00e4n madalsi rakennusta. V\u00e4h\u00e4kallio laati uuden suunnitelman vuonna 1930. Siin\u00e4 pilvenpiirt\u00e4j\u00e4st\u00e4 oli leikattu viisi kerrosta, ja julkisivu oli muuttunut radikaalisti. Nyt rakennuksen kulman yli kaartuivat nauhaikkunat.<\/p>\n

Uutta Kinopalatsia ei koskaan rakennettu. Suunnitelma kaatui lopullisesti Suomi-Filmin taloudellisiin vaikeuksiin. \u00c4\u00e4nielokuva teki tuloaan, ja niit\u00e4 varten oli teht\u00e4v\u00e4 mittavia investointeja elokuvateattereihin ja \u00e4\u00e4nitystekniikkaan. Lis\u00e4ksi New Yorkin p\u00f6rssiromahdus oli sy\u00f6ssyt maailman syv\u00e4\u00e4n lamaan.<\/p>\n