Ihmiskunta on hetkeksi laittanut Mars-matkasuunnitelmat hyllylle, kun kiinnostus Kuuta kohtaan on kasvanut.<\/p>\n
Yksi syy Mars-haaveiden toteutumattomuuteen on planeettojen v\u00e4linen et\u00e4isyys. Maan ja Marsin kiertoradat ovat laukaisun osalta ihanteelliset 26 kuukauden v\u00e4lein, ja lyhyimmill\u00e4\u00e4nkin edestakainen matka kest\u00e4isi noin pari vuotta. <\/p>\n
Live Science kertoo<\/a> nyt brasilialaistutkija Marcelo de Oliveira Souzan <\/strong>l\u00f6yt\u00e4neen mahdollisen \u201doikotien\u201d, joka voisi lyhent\u00e4\u00e4 edestakaisen Mars-matkan alle vuoteen. Tutkimus julkaistiin huhtikuussa<\/a> Acta Astronautica -lehdess\u00e4.<\/p>\n L\u00f6yt\u00f6 sai alkunsa sattumalta. Souza tutki vuonna 2015 Maan l\u00e4hiasteroideja ja huomasi asteroidin nimelt\u00e4 2001 CA21. Asteroidin ensimm\u00e4iset ratamittaukset viittasivat siihen, ett\u00e4 kappale kulki poikkeuksellista reitti\u00e4, joka leikkasi sek\u00e4 Maan ett\u00e4 Marsin ratoja.<\/p>\n My\u00f6hemm\u00e4t mittaukset tarkensivat asteroidin todellisen radan toisenlaiseksi, mutta Souza huomasi vanhoissa arvioissa kiinnostavan geometrian. Erityisesti vuoden 2020 oppositiossa \u2014 tilanteessa, jossa Maa ja Mars olivat samalla puolella Aurinkoa ja l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 toisiaan \u2014 asteroidin oletettu rata n\u00e4ytti tarjoavan eritt\u00e4in nopean yhteyden planeettojen v\u00e4lille.<\/p>\n \u201dT\u00e4m\u00e4 oli minulle yll\u00e4tys \u2014 en etsinyt t\u00e4t\u00e4\u201d, Souza sanoo Live Sciencelle.<\/p>\n Souzan laskelmien mukaan t\u00e4ysin teoreettinen matka Marsiin voisi kest\u00e4\u00e4 vain noin 34 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Ongelmana on nopeus. Aluksen pit\u00e4isi l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle noin 32,5 kilometrin sekuntinopeudella, mik\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4 nykyisten rakettien kyvyt. Lis\u00e4ksi alus saapuisi Marsiin noin 108 000 kilometrin tuntinopeudella, eik\u00e4 nykytekniikalla sit\u00e4 pystytt\u00e4isi turvallisesti hidastamaan laskeutumista varten.<\/p>\n Souza tarkasteli my\u00f6s realistisempia vaihtoehtoja vuosien 2027, 2029 ja 2031 Mars-asetelmille. H\u00e4n k\u00e4ytti niin sanottua Lambert-analyysi\u00e4, jolla lasketaan avaruudessa kulkevia ratoja kahden pisteen v\u00e4lill\u00e4, mutta rajasi reitit asteroidin ratakulman kaltaisiksi.<\/p>\n N\u00e4ist\u00e4 vaihtoehdoista vain vuoden 2031 asetelma vaikutti mahdolliselta l\u00e4hitulevaisuuden teknologialla. Tutkimuksen mukaan edestakainen Mars-lento voisi silloin kest\u00e4\u00e4 vain 153 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 eli noin viisi kuukautta.<\/p>\n Suunnitelmassa alus l\u00e4htisi Maasta 20. huhtikuuta 2031 ja saapuisi Marsiin 33 p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen. Planeetalla viivytt\u00e4isiin noin kuukauden ajan, mink\u00e4 j\u00e4lkeen paluumatka kest\u00e4isi noin 90 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n Souza l\u00f6ysi my\u00f6s hitaamman mutta energiatehokkaamman vaihtoehdon. Siin\u00e4 matka kest\u00e4isi yhteens\u00e4 noin 226 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 eli runsaat seitsem\u00e4n kuukautta \u2014 silti huomattavasti nykyisi\u00e4 suunnitelmia v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 idea on kuitenkin viel\u00e4 kaukana toteutuksesta. Toteuttamiskelpoisuus riippuu muun muassa raketin tehosta, aluksen massasta ja k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4st\u00e4 moottoritekniikasta. Souza huomauttaa kuitenkin, ett\u00e4 vaaditut nopeudet eiv\u00e4t ole t\u00e4ysin mahdottomia. Esimerkiksi New Horizons -luotain saavutti vuonna 2006 noin 16,3 kilometrin sekuntinopeuden matkallaan kohti Plutoa.<\/p>\n Tutkijan mukaan tulevat raketit, kuten SpaceX:n Starship tai Blue Originin New Glenn, saattavat teoriassa pysty\u00e4 vastaavanlaisiin eritt\u00e4in nopeisiin lentoihin.<\/p>\n Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n \n Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! Saat ihmisen
\n kokoaman TM-uutiskirjeen joka arkip\u00e4iv\u00e4.\n <\/p>\n