{"id":240559,"date":"2026-05-06T19:36:13","date_gmt":"2026-05-06T19:36:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/240559\/"},"modified":"2026-05-06T19:36:13","modified_gmt":"2026-05-06T19:36:13","slug":"kuinka-moni-on-kuollut-meteorin-takia-uhka-selkeasti-aliarvioitu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/240559\/","title":{"rendered":"Kuinka moni on kuollut meteorin takia? \u2013 Uhka \u201dselke\u00e4sti aliarvioitu\u201d"},"content":{"rendered":"

\t\t\t\t\t\t\t\t\tHistoria<\/p>\n

Maapallolle putoaa kivi\u00e4 avaruudesta joka p\u00e4iv\u00e4. Suurin osa palaa joko kokonaan tai pienenee merkitt\u00e4v\u00e4sti osuessaan planeetan ilmakeh\u00e4\u00e4n, mutta sellaisetkaan kivet eiv\u00e4t ole tavattomia, jotka voivat aiheuttaa n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 vahinkoa.<\/p>\n

Yleisesti oletetaan, ett\u00e4 meteori ei ole koskaan tappanut ihmist\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isyyden t\u00e4llaiseen on arveltu olevan olemattoman pieni. Tutkijapiireiss\u00e4 on kuitenkin toisenlaisiakin olettamuksia.<\/p>\n

Maapalloon on vuosimiljardien aikana osunut monenlaisia avaruuskivi\u00e4. Meteoriitit ovat n\u00e4ist\u00e4 tavanomaisimpia, mutta my\u00f6s asteroidit ja komeetat saattavat v\u00e4lill\u00e4 osua pallon pinnalle.<\/p>\n

Meteoroidi on l\u00e4pimitaltaan 30 mikrometrist\u00e4 (metrin miljoonasosa) metriin oleva kivi. T\u00e4t\u00e4 suuremmat ovat asteroideja tai komeettoja.<\/p>\n

Asteroidi on pikkuplaneettaa pienempi aurinkokunnan kappale. Asteroideiksi luokitellaan yleens\u00e4 aurinkokunnan sis\u00e4osissa kiert\u00e4v\u00e4t kappaleet. Suurin osa niist\u00e4 sijaitsee Marsin ja Jupiterin v\u00e4lisell\u00e4 asteroidivy\u00f6hykkeell\u00e4.<\/p>\n

Komeetta on j\u00e4inen, suurilla radoilla aurinkoa kiert\u00e4v\u00e4 kappale. Kun komeetta l\u00e4hestyy aurinkoa, sen pinnasta alkaa irrota kaasua ja p\u00f6ly\u00e4, mik\u00e4 tuottaa komeetalle koman, pyrst\u00f6n. Siksi komeettoja sanotaan my\u00f6s pyrst\u00f6t\u00e4hdiksi.<\/p>\n

Meteori, meteoroidi ja meteoriitti ovat helposti sekaisin menevi\u00e4 sanoja. Meteoroidi kiert\u00e4\u00e4 avaruudessa, meteori on ilmakeh\u00e4ss\u00e4 putoava, ehk\u00e4 valoilmi\u00f6n aiheuttava meteoroidi ja putouksesta maahan asti selvinnyt kappale on meteoriitti.<\/p>\n

Onko jokin n\u00e4ist\u00e4 kappaleista siis aiheuttanut ihmisten kuolemia?<\/p>\n

Vaaratilanteita ja loukkaantumisia aiheuttaneita avaruuskivi\u00e4 on helppo nimet\u00e4 jokusia.<\/p>\n

T\u0161eljabinskin meteori vuonna 2013 aiheutti Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ep\u00e4suorasti l\u00e4hes 1500 ihmisen loukkaantumisen. Vammat olivat p\u00e4\u00e4asiassa lievi\u00e4 ja aiheutuivat ikkunoista lent\u00e4neist\u00e4 lasinsiruista. Kukaan ei menett\u00e4nyt henke\u00e4\u00e4n meteorin takia.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 ennen edellisen kerran asutuskeskittym\u00e4\u00e4 ravisteli meteori-isku tammikuussa 1868. Pultuskin kaupungissa Varsovan l\u00e4hell\u00e4 Puolassa r\u00e4j\u00e4hti meteori tarjoten yli sadan tuhannen pienemm\u00e4n kappaleen kivisateen. Suurin l\u00f6ydetty meteoriitin kappale painoi yhdeks\u00e4n kiloa. Taivaalla n\u00e4kynytt\u00e4 valon\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 seurattiin my\u00f6s Varsovassa.<\/p>\n

Pultuskin tapauksessa ei raportoitu henkil\u00f6vahingoista.<\/p>\n

Meteoriitin pit\u00e4\u00e4 olla verrattain suurikokoinen, ett\u00e4 se aiheuttaa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vahinkoa. Pienet kivet todenn\u00e4k\u00f6isesti vain uppoavat maahan aiheuttamatta huomattavaa paineaaltoa.<\/p>\n

Vuosituhansien varrella voi olettaa tapahtuneen kuolemantapauksiakin.<\/p>\n

Vuonna 1908 Siperiassa tapahtunut kuuluisa Tunguskan r\u00e4j\u00e4hdys surmasi kaksi ihmist\u00e4. Ei ole kuitenkaan varmuutta, mik\u00e4 r\u00e4j\u00e4hdyksen aiheutti. Ilmakeh\u00e4st\u00e4 kimmonnut rauta-asteroidi on melko suosittu, joskaan ei aukoton selitys.<\/p>\n

Yht\u00e4k\u00e4\u00e4n meteorin tai muun avaruuskiven aiheuttamaa kuolemaa ei ole varmistettu. Virallisesti kuolinsyytilastot n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t t\u00e4llaisten kohdalla nollaa.<\/p>\n

Astronomy-lehden vuonna 2020 haastattelema asiantuntija kuitenkin uskoo, ett\u00e4 kuolleita on useampi.<\/p>\n

\u2013 Oletan vahvasti, ett\u00e4 tilastoidut luvut on selke\u00e4sti aliarvioitu l\u00e4pi ihmiskunnan historian. Vasta noin puolen vuosisadan ajan olemme edes ymm\u00e4rt\u00e4neet, ett\u00e4 t\u00e4llaista ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n voi tapahtua, Yhdysvaltojen avaruushallinto NASA:lle ty\u00f6skentelev\u00e4 Lindley Johnson<\/strong> totesi tuolloin.<\/p>\n

Puolan ja Ven\u00e4j\u00e4n esimerkit kertovat, ett\u00e4 tasaisin v\u00e4liajoin meteoreja lent\u00e4\u00e4 my\u00f6s asutuksen keskelle. Tapahtumav\u00e4li on tietysti ollut eritt\u00e4in harva.<\/p>\n

Muinaiset kirjalliset l\u00e4hteet antavat useamman historiantutkijan mukaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n satoja ihmisi\u00e4 on kuollut avaruuskivien takia. Jotkut arvelevat luvun olevan jopa kymmeni\u00e4 tuhansia. Eritoten kiinalaiset l\u00e4hteet ovat raportoineet useista tuhoa aiheuttaneista \u201dputoavista t\u00e4hdist\u00e4\u201d.<\/p>\n

\"\"
Sui-dynastian vastainen kapina johti dynastian kaatumiseen Kiinassa vuonna 618. Kapinan ajalle osuu v\u00e4itetty tapaus, jolloin meteori tappoi sotilaita. Piirroksessa vuodelta 1714 kapinallisjohtaja Li Mi. (Piirros: Tachibana Morikuni Kuva: Lisenssi<\/a> \/ Wikimedia Commons)<\/p>\n

Vuodelta 616 on s\u00e4ilynyt kiinalainen kirjoitus, jonka mukaan tuon vuoden tammikuussa Sui-dynastiaa vastaan kapinoineiden joukkojen sotilaita kuoli kymmenen hyvin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4. \u201dPutoava t\u00e4hti\u201d iski piiritystorniin vieden mainitut henget. T\u00e4llaisen meteorin on t\u00e4ytynyt olla melko suuri.<\/p>\n

Niin ik\u00e4\u00e4n Kiinassa Yunnanin provinssissa sattui todenn\u00e4k\u00f6isesti vuonna 1341 tapaus, jossa asutuksen ylle kerrotaan langenneen \u201drautasade\u201d. Se rei\u2019itti taloja ja kukkuloita ja tuhosi satoa pelloilta. Aikalaismerkint\u00f6jen mukaan \u201duseimmat ihmiset ja el\u00e4imet, joihin rautasadetta osui\u201d, kuolivat. Rautasade tarkoittaa luultavimmin ilmassa r\u00e4j\u00e4ht\u00e4neest\u00e4 kivest\u00e4 sinkoutuneita kappaleita.<\/p>\n

Vuonna 1648 hollantilaiselle Malacca-laivalle osui kapteeni Olof E. Willman<\/strong>in<\/strong> muistiinpanojen mukaan kivi. Se tappoi kaksi miehist\u00f6n j\u00e4sent\u00e4. Laiva oli matkalla Hollannin It\u00e4-Intiaan. Laivan reitill\u00e4 oli tosin my\u00f6s noin 20 aktiivista tulivuorta, jotka voivat my\u00f6s olla selitys laivalle lent\u00e4neelle kivelle.<\/p>\n

Elokuussa 1888 \u201dtulipallon\u201d on merkitty lent\u00e4neen usean kyl\u00e4n yli Irakissa. Se iski lopulta \u201dpyramidinmuotoiselle\u201d m\u00e4elle tappaen yhden miehen ja halvaannuttaen toisen.<\/p>\n

Pahin v\u00e4itetty avaruuskivien ihmiskunnalle aiheuttama tuho on mahdollisesti tapahtunut 4. huhtikuuta 1490.<\/p>\n

Mahdollinen asteroidi r\u00e4j\u00e4hti tuolloin keskisess\u00e4 Kiinassa Qingyangin kaupungin yll\u00e4. R\u00e4j\u00e4hdys sinkosi useita pieni\u00e4 kivi\u00e4 kaupunkiin tappaen useita ihmisi\u00e4. Kivien koko vaihteli p\u00e4hkin\u00e4n koosta hanhenmunan kokoon.<\/p>\n

Ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kertomuksessa on, ett\u00e4 kivien koot olisivat olleet vain noin pienell\u00e4 vaihteluv\u00e4lill\u00e4, ja ett\u00e4 kivet olisivat kaikki olleet verrattain pieni\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hteet kertovat my\u00f6s uskomattomista m\u00e4\u00e4rist\u00e4 kuolleita. N\u00e4it\u00e4 olisi ollut v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kymmenen tuhatta, ehk\u00e4 useita kymmeni\u00e4 tuhansia. Aivan koko Qingyangia asteroidi ei tuhonnut, sill\u00e4 ihmisi\u00e4 j\u00e4i my\u00f6s eloon.<\/p>\n

On mahdollista, ett\u00e4 asteroidi irtosi komeetasta, jonka tiedet\u00e4\u00e4n kulkeneen Maapallon ohi vuonna 1490.<\/p>\n

Qingyangin tapausta ei kuitenkaan voi pit\u00e4\u00e4 varmana.<\/p>\n

Varmaa kuitenkin on, ett\u00e4 avaruuskivist\u00e4 voi olla joskus vaaraa ihmiselle. Y\u00f6ns\u00e4 voi silti nukkua rauhassa, sill\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isyys joutua meteorin vahingoittamaksi on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen pieni. T\u00e4m\u00e4nkin listauksen perusteella voi olettaa, ett\u00e4 potentiaalisesti vaarallisia tilanteita ei tapahdu edes yhden ihmisel\u00e4m\u00e4n pituisena aikana.<\/p>\n

L\u00e4hteit\u00e4<\/p>\n

Astronomy-lehden artikkeli (2020, p\u00e4ivitetty 8.5.2024, englanniksi)<\/a><\/p>\n

Human Casualties in Impact Events, WGN, The Journal of The IMO 25:5 (1997, englanniksi)<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Historia Maapallolle putoaa kivi\u00e4 avaruudesta joka p\u00e4iv\u00e4. Suurin osa palaa joko kokonaan tai pienenee merkitt\u00e4v\u00e4sti osuessaan planeetan ilmakeh\u00e4\u00e4n,…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":240560,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[2205,453,33,31,30,18590,1433,510,34131,1869,837,118,32,119],"class_list":{"0":"post-240559","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-asteroidit","9":"tag-avaruus","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-geologia","14":"tag-historia","15":"tag-kiina","16":"tag-meteoriitti","17":"tag-meteorit","18":"tag-onnettomuudet","19":"tag-science","20":"tag-suomi","21":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116529318170229551","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/240559","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=240559"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/240559\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/240560"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=240559"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=240559"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=240559"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}