{"id":2408,"date":"2025-08-12T01:02:42","date_gmt":"2025-08-12T01:02:42","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/2408\/"},"modified":"2025-08-12T01:02:42","modified_gmt":"2025-08-12T01:02:42","slug":"haluaisitko-keskustella-keisarin-kanssa-tai-testata-artekin-kalusteita-virtuaalitodellisuus-mahdollistaa-jo-sisustuskokeilut-ja-museoiden-aikamatkat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/2408\/","title":{"rendered":"Haluaisitko keskustella keisarin kanssa tai testata Artekin kalusteita? Virtuaalitodellisuus mahdollistaa jo sisustuskokeilut ja museoiden aikamatkat"},"content":{"rendered":"

Hetkonen! Nyt ollaan Pohjoisnavalla ja tuo tuossa on j\u00e4\u00e4karhu, mutta mit\u00e4s ihmett\u00e4 tuo juliste t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tekee? Itse asiassa t\u00e4m\u00e4 on koko jutun juju: kyse on Lahden museoissa toteutetusta VR- eli virtuaalitodellisuusn\u00e4yttelyst\u00e4. Siin\u00e4 Lahden kansainv\u00e4liseen julistetriennaleen osallistuneita julisteita on viety uusiin, keinotekoisiin ymp\u00e4rist\u00f6ihin.<\/p>\n

Julisteiden sanoma limittyy simuloiduissa virtuaaliymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 muun muassa ilmastonmuutokseen, muoviroskaan ja ihmisoikeuksiin.<\/p>\n

\"Panda<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Panda piilossa -virtuaalitodellisuusn\u00e4yttely\u00e4 Kuva: Jussi Mankkinen \/ YlePanda piilottelee virtuaalimaailmassa<\/p>\n

Uutta tekniikkaa ja tiukkaa sanomaa yhdistelev\u00e4\u00e4 Panda piilossa -n\u00e4yttely\u00e4 on tarkoitus vied\u00e4 etenkin P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen alueella sijaitseviin kouluihin. Julisten\u00e4yttelyn ohella kouluihin vied\u00e4\u00e4n my\u00f6s Tilt Brush -virtuaalitodellisuuspiirustusohjelmaa, jolla voi opetella piirt\u00e4m\u00e4\u00e4n virtuaalisesti.<\/p>\n

\u2013 Kaikilla kouluilla ei ole mahdollista vierailla Lahden museoissa, joten t\u00e4m\u00e4 on helppo ja kiinnostava tapa tutustuttaa oppilaita n\u00e4yttelyihimme. Samalla oppilaat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t testaamaan tekniikkaa ja asioita, joita eiv\u00e4t ehk\u00e4 ole viel\u00e4 kokeilleet, projektisuunnittelija Toni Puurtinen Lahden Kaupunginmuseosta toteaa.<\/p>\n

Maaliskuussa starttaavan Panda piilossa -n\u00e4yttelyn lis\u00e4ksi museossa ollaan kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s toisenlaista virtuaalin\u00e4yttely\u00e4. Sata askelta Lahdessa -n\u00e4yttely kertoo kaupungin historiasta ja sill\u00e4 on hieman erilainen kohderyhm\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Olemme halunneet mahdollistaa museoissa k\u00e4ymisen sellaisillekin ihmisille, jotka eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 t\u00e4nne p\u00e4\u00e4se joko v\u00e4limatkan tai huonokuntoisuuden takia. N\u00e4yttely\u00e4 on tarkoitus vied\u00e4 kirjastoihin, palvelutaloihin ja muihin vastaaviin paikkoihin, Toni Puurtinen kertoo.<\/p>\n

\"Toni<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Toni Puurtinen Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/p>\n

Virtuaalitodellisuusprojekteja on toteutettu Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n avustuksella ja ne ovat Lahden ammattikorkeakoulun tieto- ja viestint\u00e4tekniikan insin\u00f6\u00f6riopiskelijoiden k\u00e4sialaa. Sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 vastaa museo.<\/p>\n

\u2013 VR-tekniikka on nyt sellaisessa vaiheessa, ett\u00e4 se mahdollistaa t\u00e4llaisia n\u00e4yttelyit\u00e4, ja erilaisilla firmoilla ja korkeakouluilla alkaa olla jo kokemusta ja osaamista, Puurtinen toteaa.<\/p>\n

\"virtuaalinen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kansallismuseon virtuaalinen maalaus s\u00e4\u00e4tyvaltiop\u00e4ivilt\u00e4. Kuva: Zoan OyKeskustelua keisarin kanssa<\/p>\n

My\u00f6s perinteik\u00e4s Kansallismuseo astui \u00e4skett\u00e4in VR-aikaan. Siell\u00e4 lanseerattiin el\u00e4v\u00e4 maalaus, joka mahdollistaa aikamatkailun Suomen suuriruhtinaskuntaan. VR-kokemus her\u00e4tt\u00e4\u00e4 henkiin R.W. Ekmanin historiallisen maalauksen, jossa Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 s\u00e4\u00e4tyvaltiop\u00e4iv\u00e4t avatuiksi. Aikamatkailu muun muassa mahdollistaa keskustelun Aleksanteri II:n kanssa.<\/p>\n

VR-teos on jatkumoa n\u00e4yttelytilalle, jossa esitell\u00e4\u00e4n 1860-luvun Suomea, ja jonka ykk\u00f6sn\u00e4ht\u00e4vyyten\u00e4 p\u00f6yhkeilee Aleksanterin kullan ja purppuranpunaisen v\u00e4reiss\u00e4 koreileva valtaistuin.<\/p>\n

\u2013 Haluamme kertoa VR:n avulla, kuka t\u00e4t\u00e4 valtaistuinta on k\u00e4ytt\u00e4nyt ja millainen paikka Suomi on tuolloin ollut. Digitaalinen toteutus oli t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 hyv\u00e4 ratkaisu. Olemme onnistuneet luomaan kokonaisvaltaisen maailman, joka k\u00e4y vuoropuhelua n\u00e4iden muiden museoesineiden kanssa, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Hanna Forssell Kansallismuseosta kertoo.<\/p>\n

\"Hanna<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kansallismuseo Hanna Forssell haluaa museoihiin kokonaisvaltaisia maailmoja. Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/p>\n

VR-projekti on osa Kansallismuseon uutta imagoa. Perusn\u00e4yttelyit\u00e4 uudistettiin jo viime vuonna, ja niiss\u00e4 on runsaasti mukana modernia teknologiaa. Kansallismuseo kulkee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 monien ulkomaalaisten museoiden jalanj\u00e4ljiss\u00e4. Esimerkiksi Lontoon The British Museum on tehnyt yhteisty\u00f6t\u00e4 Oculuksen kanssa, joka on kehitt\u00e4nyt virtuaalitodellisuuslaseja. New Yorkin The Metropolitan Museumin virtuaalimatkailu taas tarjoaa yleis\u00f6lle mahdollisuuden tutkia museota t\u00e4ysin uusista n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n

\u2013 Museoliitto ja Kulttuurirahasto tekiv\u00e4t viime vuonna tutkimuksen, jossa selvitettiin millainen mielikuva ihmisill\u00e4 on museoista. Monet suomalaiset museot saivat hyvi\u00e4 arvosanoja, mutta el\u00e4myksellisyydess\u00e4 h\u00e4vittiin ulkomaisille. Siin\u00e4 on tavoitetta, ja sit\u00e4 puolta tullaan nyt parantamaan, Hanna Forssell ennustaa.<\/p>\n

\"Rudi<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Aleksanteri II:n hahmoa mallinnettiin muun muassa oheisen maalauksen perusteella. N\u00e4yttelij\u00e4 Rudi Rokin liikkeist\u00e4 saatiin kaappauksia virtuaalitodellisuuteen. Kuva: Jussi Mankkinen \/ YlePyrkimyst\u00e4 realismiin<\/p>\n

Kansallismuseon VR-projektin toteutti suomalaisyritys Zoan Oy, jolla on Helsingin lis\u00e4ksi toimipisteet Los Angelesissa ja Brasilian Belo Horizontessa. Suurit\u00f6ist\u00e4 projektia rakennettiin kahdeksan kuukauden ajan parinkymmenen mallintajan ja animaattorin voimin.<\/p>\n

\u2013 Haasteellisinta t\u00e4ss\u00e4 on ollut ihmishahmojen tuonti virtuaalitodellisuuteen ja etenkin se, ett\u00e4 niist\u00e4 saisi mahdollisimman realistisia ja todentuntuisia. T\u00e4ss\u00e4 on ollut enemm\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 kuin esimerkiksi erilaisten ymp\u00e4rist\u00f6jen luomisessa, Zoan Oy:n toimitusjohtaja Miikka Rosendahl kertoo.<\/p>\n

\"Miikka<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Miikka Rosendahlin luotsaama Zoan Oy toimii Suomen lis\u00e4ksi Yhdysvalloissa ja Braliassa. Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/p>\n

Aleksanteri II:n hahmoa ryhdyttiin luomaan aikalaismaalausten pohjalta. Lis\u00e4ksi apua saatiin Kansallismuseosta.<\/p>\n

\u2013 Yritimme selvitt\u00e4\u00e4 mahdollisimman tarkasti, kuinka Aleksanteri II on puhunut erilaisissa tilanteissa ja tilaisuuksissa ja miten h\u00e4n ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 on k\u00e4ytt\u00e4ytynyt. Persoonallisuutta l\u00e4hdettiin luomaan n\u00e4ist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista. Arvokkuutta haluttiin tietenkin mukaan mahdollisimman paljon, Rosendahl sanoo.<\/p>\n

Keisarillisena \u00e4\u00e4nen\u00e4 tuotannossa toimii n\u00e4yttelij\u00e4 Timo Torikka.<\/p>\n

\u2013 S\u00e4\u00e4tyvaltiop\u00e4ivien puheen sis\u00e4lt\u00f6 on hyvin mielenkiintoinen. Se ei itse asiassa eroa paljon t\u00e4m\u00e4n ajan poliittisesta retoriikasta. Tietenkin vallan k\u00e4site on ollut toisenlainen kuin nykyajan demokratiassa, mutta konteksti on samanlainen, Torikka pohtii.<\/p>\n

\"Timo<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

N\u00e4yttelij\u00e4 Timo Torikka toimii Aleksanteri II:n \u00e4\u00e4nen\u00e4. Kuva: Jussi Mankkinen \/ YleVirtuaalitodellista sisustussuunnittelua<\/p>\n

Historiallisen maalauksen henkiin her\u00e4tt\u00e4misess\u00e4 on k\u00e4ytetty lukuisia eri tekniikkoja. Esimerkiksi Aleksanteri II ja muutkin ihmishahmot on luotu motion capturella eli liikkeenkaappaustekniikalla, joka mahdollistaa n\u00e4yttelij\u00e4n liikkeen siirt\u00e4misen virtuaalimaailmaan.<\/p>\n

\"Jonathan<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Jonathan Medinan taustalla haukkuu kokonaisuudessaan k\u00e4sin animoitu Lennu-koira Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/p>\n

Teoksessa seikkailee my\u00f6s presidenttiparimme Lennu-koira, joka on tehty k\u00e4sin perinteisen animaation keinoin. Valtaistuin taas on viety VR-maailmaan fotogrammetrian avulla. Fotogrammetriassa kohteesta otetaan jopa satoja valokuvia, joiden avulla siit\u00e4 saadaan tehty\u00e4 kolmiulotteinen, virtuaalinen versio. Fotogrammetriaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t muun muassa monet suomalaiset pelistudiot.<\/p>\n

\u2013 Fotogrammetrialla alkuper\u00e4isest\u00e4 kohteesta saadaan esiin pienimm\u00e4tkin yksityiskohdat ja nyanssit, Zoan Oy:n teknologinen johtaja Jonathan Medina toteaa.<\/p>\n

\"Aleksanteri<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Aleksanteri II:n valtaistuin siirtyi virtuaalitodellisuuteen fotogrammetrian avulla. Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/p>\n

Alunperin Brasiliasta kotoisin olevan Medinan mukaan haasteellisinta VR-toteutuksissa on kohteiden l\u00e4heisyys.<\/p>\n

\u2013 Katsoja n\u00e4kee enemm\u00e4n yksityiskohtia, joten niiden pit\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uskottavimmilta ja ne tarvitsevat enemm\u00e4n animointia. T\u00e4ss\u00e4 on erilaisia hahmoja noin kolmesataa. Kaikkia olisi ollut mahdotonta tehd\u00e4 t\u00e4ysin uniikkeina, siihen olisi kulunut aikaa ainakin vuosikymmen. Meill\u00e4 ei my\u00f6s ollut kovin paljon referenssej\u00e4 \u2013 ihmisill\u00e4h\u00e4n ei aiemmin ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n Instagramia tai muuta sosiaalista mediaa, Jonathan Medina toteaa.<\/p>\n

\"Satu<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Artekin Satu Paukkonen ennustaa virtuaalitodellisuudelle kysynt\u00e4\u00e4 nimenomaan sisustussuunnittelun parissa. Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/p>\n

Kansallismuseon ohella my\u00f6s toinen perinteinen kotimainen instanssi on l\u00e4htenyt kokeilemaan VR:aa. Moderniin muotoiluun ja etenkin Alvar Aaltoon keskittynyt Artek lanseeraa maaliskuussa Helsingin lippulaivamyym\u00e4l\u00e4\u00e4ns\u00e4 VR-aseman, jonka avulla voi testata designklassikoiden mallien ja kuosien sopivuutta erilaisissa tiloissa.<\/p>\n

Artekin markkinointip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Satu Paukkosen mukaan ideana on hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 virtuaalitodellisuutta sisustussuunnittelussa.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4ll\u00e4 voi olla merkityst\u00e4 tulevaisuudessa ainakin siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 se mahdollistaa isompien kokonaisuuksien todentamisen. Virtuaalitodellisuus tarjoaa meid\u00e4n alallemme mahdollisuuksia, joita emme ehk\u00e4 viel\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4.<\/p>\n

\"Artek,<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Alvar Aallon suunnitelema lamppu vuodelta 1954 matkaa kohti virtuaalitodellisuutta. Kuva: Jussi Mankkinen \/ YleLiian pieni\u00e4 investointeja<\/p>\n

Kaikesta hypetyksest\u00e4 huolimatta VR ei ole viel\u00e4 l\u00e4p\u00e4issyt suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueita siin\u00e4 mittakaavassa, kuin pari vuotta sitten uumoiltiin. Miikka Rosendahlin mukaan kehitys on ollut hitaampaa, koska investoinnit alalla ovat edelleen pieni\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Kansallismuseon projekti on auttanut meit\u00e4 tutkimaan asioita syv\u00e4llisemmin ja kasvattamaan yrityksen sis\u00e4ll\u00e4 uutta tietotaitoa. Alan haasteena on se, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n liian pieni\u00e4 ja varovaisia pilottiprojekteja, eiv\u00e4tk\u00e4 firmat pysty ratkaisemaan ongelmia, jotka veisiv\u00e4t niiden kehityst\u00e4 ja ammattitaitoa eteenp\u00e4in.<\/p>\n

Toinen ongelma liittyy tekniikkaan: virtuaalitodellisuus ei ole viel\u00e4 niin todellista kuin se voisi olla. My\u00f6s k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4 voisi olla toimivampi.<\/p>\n

\u2013 Jos haluamme tehd\u00e4 virtuaalisen museon\u00e4yttelyn, jossa on julisteita ja maalauksia, lopputuloksesta v\u00e4littyy pelim\u00e4inen tunnelma. Se ei aivan vastaa todellista todellisuutta, Toni Puurtinen toteaa.<\/p>\n

\"virtuaalitodellisuus,<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Virtuaalista aikamatkustelua tulee suomalaisiinkin museoihin jatkossa yh\u00e4 enemm\u00e4n. Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/p>\n

H\u00e4nen mukaansa VR tarjoaa kuitenkin koko ajan enemm\u00e4n museoalalle varteenotettavia ja kiinnostavia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja.<\/p>\n

\u2013 VR:n avulla n\u00e4yttelyit\u00e4 voidaan vied\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ihin, jotka eiv\u00e4t olisi mahdollisia museoiden perinteisiss\u00e4 tiloissa, nelj\u00e4n sein\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Museoissa pyrit\u00e4\u00e4n my\u00f6s jatkuvasti keksim\u00e4\u00e4n uusia tapoja tuoda sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 yleis\u00f6n ulottuville \u2013 museo ei en\u00e4\u00e4 ole paikka, jossa on pelkki\u00e4 n\u00e4yttelyesineit\u00e4, joihin kukaan ei saa koskea.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 museoissa pohditaan, kuinka aktivoidaan etenkin nuoria k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 ja kuinka heille tarjotaan kiinnostavia sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4. VR on t\u00e4llaiseen ehdottomasti hyv\u00e4 keino, Toni Puurtinen summaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Hetkonen! Nyt ollaan Pohjoisnavalla ja tuo tuossa on j\u00e4\u00e4karhu, mutta mit\u00e4s ihmett\u00e4 tuo juliste t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tekee? Itse asiassa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":2409,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[88],"tags":[33,31,30,1803,1433,1104,1012,1398,108,1802,1806,1801,1804,1808,1807,966,1800,1809,1805,32,91,92,424,422,423],"class_list":{"0":"post-2408","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-virtuaalitodellisuus","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-fotogrammetria","12":"tag-historia","13":"tag-julisteet","14":"tag-kayttoliittymat","15":"tag-kayttoliittymateknologiat","16":"tag-kulttuuri","17":"tag-kulttuuritapahtumat","18":"tag-lahden-seutukunta","19":"tag-lahti","20":"tag-maalaistyylinen-sisustus","21":"tag-maalaustaide","22":"tag-muistiorganisaatiot","23":"tag-museot","24":"tag-nayttelyt-seka-historiallisten-paikkojen-ja-rakennusten-suojelu","25":"tag-pandat","26":"tag-projektityo","27":"tag-suomi","28":"tag-technology","29":"tag-teknologia","30":"tag-virtuaalitodellisuus","31":"tag-virtual-reality","32":"tag-vr"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2408","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2408"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2408\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2409"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2408"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2408"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2408"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}