{"id":240836,"date":"2026-05-07T03:29:18","date_gmt":"2026-05-07T03:29:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/240836\/"},"modified":"2026-05-07T03:29:18","modified_gmt":"2026-05-07T03:29:18","slug":"arto-satonen-kiistaa-uutuuskirjassa-etta-kokoomus-ajoi-vain-ekn-tavoitteita-politiikka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/240836\/","title":{"rendered":"Arto Satonen kiist\u00e4\u00e4 uutuuskirjassa, ett\u00e4 kokoomus ajoi vain EK:n tavoitteita | Politiikka"},"content":{"rendered":"

Arto Satonen<\/strong> (kok.) oli poikkeuksellisen kauden ty\u00f6ministerin\u00e4. Satonen laittoi toimeen pitk\u00e4n listan kokoomuksen ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n etuj\u00e4rjest\u00f6jen kannattamia ty\u00f6markkinauudistuksia.<\/p>\n

Lakihankkeiden luettelo on heng\u00e4stytt\u00e4v\u00e4: lakkorajoitukset, ty\u00f6ntekij\u00e4n irtisanomisen helpottaminen, lomautusilmoitusaikojen lyhent\u00e4minen, palkkaneuvotteluiden vientimalli, ansiosidonnaisen leikkaaminen, paikallisen sopimisen edist\u00e4minen, suojeluty\u00f6laki ja niin edelleen.<\/p>\n

Monet hallituksen tekemist\u00e4 muutoksista ovat olleet pitk\u00e4\u00e4n elinkeinoel\u00e4m\u00e4n etuj\u00e4rjest\u00f6jen vaatimuslistalla.<\/p>\n

Satosen mukaan v\u00e4itteet siit\u00e4, ett\u00e4 kokoomus olisi ajanut vain yritysten m\u00e4\u00e4ritt\u00e4mi\u00e4 uudistuksia, ovat v\u00e4\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Monet niist\u00e4 toki olivat EK:n kannattamia, mutta t\u00e4m\u00e4 v\u00e4ite on silti yksiselitteisesti v\u00e4\u00e4r\u00e4. Valmistautuessamme hallitusneuvotteluihin listallemme p\u00e4\u00e4tyi esimerkiksi vientivetoinen palkkamalli, jota yksik\u00e4\u00e4n etuj\u00e4rjest\u00f6 ei ollut edes ottanut esille omassa lobbauksessaan, Satonen kirjoittaa torstaina julkaistussa kirjassaan V\u00e4\u00e4nt\u00e4en ja linjaten.<\/p>\n

Kirja kertoo Satosen kaudesta ty\u00f6ministerin\u00e4, ja sen ovat kirjoittaneet Satonen ja ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja Raine Tiessalo<\/strong> yhdess\u00e4.<\/p>\n

\"Ministeri<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Arto Satonen vetosi ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6ihin, jotta ne l\u00f6yt\u00e4isiv\u00e4t yhteisen neuvottelumallin Suomeen. Seminaari j\u00e4rjestettin marraskuussa 2023. Kuva: Markku Pitk\u00e4nen \/ Yle<\/p>\n

Hallitusneuvotteluihin valmistautuva puolue kiinnitti erityist\u00e4 huomiota ty\u00f6el\u00e4m\u00e4- ja sosiaaliturvakysymyksiin. Se m\u00e4\u00e4ritteli nelj\u00e4 keskeist\u00e4 tavoitetta: ty\u00f6rauhan edist\u00e4misen, vientivetoisen palkkamallin, paikallisen sopimisen vahvistamisen ja ty\u00f6tt\u00f6myysturvan uudistamisen.<\/p>\n

Kokoomus kirjoitti t\u00e4rkeimm\u00e4t tavoitteensa pyk\u00e4l\u00e4muotoon jo ennen hallitustunnusteluita ja m\u00e4\u00e4ritteli my\u00f6s sen, mihin asti tavoitteissa voidaan peruuttaa.<\/p>\n

Tehyn lakot syyn\u00e4 suojeluty\u00f6laille<\/p>\n

Mielenkiintoista Satosen kirjassa ovat syyt, joiden takia kokoomus sanoo alkaneensa ajaa muutoksia ty\u00f6markkinoille. Esimerkiksi vientimallin nousi puolueen listalla korkealle kunta-alan palkkaratkaisun my\u00f6t\u00e4 vuonna 2022.<\/p>\n

Kunta-alan ja hyvinvointialueiden ty\u00f6ntekij\u00e4t, kuten opettajat ja hoitajat, saivat neuvoteltua itselleen viisivuotisen palkkaohjelman, joka korotti heid\u00e4n palkkojaan enemm\u00e4n kuin vientialoilla.<\/p>\n

\u2013 Halusimme puuttua t\u00e4h\u00e4n hallitusohjelmaneuvotteluihin valmistautuvassa ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4. Erityisesti Ville Valkonen<\/strong> (kok.) korosti sit\u00e4, ett\u00e4 sama virhe ei saa toistua, ja h\u00e4n puhui useasti \u201dkyn\u00e4n ottamisesta pois Jaloselta\u201d, mill\u00e4 h\u00e4n viittasi silloiseen Kunta- ja hyvinvointialuety\u00f6nantajien toimitusjohtajaan Markku Jaloseen<\/strong>, Satonen kirjoittaa.<\/p>\n

Palkkaratkaisu aiheutti n\u00e4r\u00e4\u00e4 erityisesti EK:ssa, joka kritisoi ratkaisua kalliiksi my\u00f6s vientialoille. Julkisen sektorin ratkaisut korottavat v\u00e4lillisesti my\u00f6s vientiyritysten kuluja.<\/p>\n

\"Kuvassa<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Satonen sanoo pit\u00e4neens\u00e4 yhteytt\u00e4 palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6ihin kautensa aikana, vaikka he olivat erimielt\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4. Kuvassa Satosen lis\u00e4ksi Akavan puheenjohtaja Maria L\u00f6fgren ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Kuva: Janne K\u00f6rkk\u00f6 \/ Yle<\/p>\n

Hallituksen toinen iso muutos koski ty\u00f6rauhakysymyksi\u00e4, eli lakko-oikeuden rajaamista. Hallitus p\u00e4\u00e4tti rajoittaa poliittisten lakkojen kestoa 24 tuntiin ja tukilakkojen kohdentumista k\u00e4ynniss\u00e4 olevaan ty\u00f6taisteluun.<\/p>\n

Satosen mukaan kokoomuksella ja h\u00e4nell\u00e4 oli tuoreena mieless\u00e4 Keitele Groupin ty\u00f6ehtoriita Teollisuusliiton kanssa vuosien 2021 ja 2022 vaihteessa, kun se halusi rajata tukilakkoja.<\/p>\n

Teollisuusliiton mukaan kiista johtui siit\u00e4, ettei Keitele Group suostunut tekem\u00e4\u00e4n yrityskohtaista ty\u00f6ehtosopimusta Teollisuusliiton kanssa ja se halusi sanella ty\u00f6ehtoja.<\/p>\n

Auto- ja kuljetusalan ty\u00f6ntekij\u00e4liitto (AKT) tuki Teollisuusliittoa ty\u00f6ehtoriidan aikana ja p\u00e4\u00e4tyi laittamaan kaikki satamat kiinni vuorokaudeksi ty\u00f6taistelun tuoksinnassa.<\/p>\n

\u2013 Mahdollisuus sulkea satamaliikenne miss\u00e4 tahansa riitatilanteessa oli suhteeton ase, ja juuri siksi se oli teht\u00e4v\u00e4 vaarattomaksi, Satonen kirjoittaa.<\/p>\n

Suojeluty\u00f6t\u00e4 koskeva lain taustalla olivat vuosien 2007 ja 2022 hoitajaliitto Tehyn lakot, jotka Satosen mukaan olivat uhata potilaiden terveytt\u00e4 ja henke\u00e4. Muiden liittojen kanssa vastaavia ongelmia ei ollut.<\/p>\n

Suojeluty\u00f6lain tarkoituksena on turvata yhteiskunnan kriittiset toiminnot my\u00f6s ty\u00f6taistelun aikana.<\/p>\n

Paikallisen sopimisen ja ty\u00f6tt\u00f6myysturvan uudistamisella kokoomus puolestaan tavoitteli ty\u00f6llist\u00e4misen helpottamista ja s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 julkiseen talouteen.<\/p>\n

Satonen: Perussuomalaiset lukivat ohjelmaa kuin Raamattua<\/p>\n

Isoimpien hallituspuolueiden kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteisty\u00f6 perustui Satosen mukaan heti alusta vaihtokauppaan.<\/p>\n

Kun kokoomus sai l\u00e4pi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4- ja sosiaaliturvauudistuksia, niin vastavuoroisesti kokoomuksen piti niell\u00e4 perussuomalaisten maahanmuuttokirjauksia.<\/p>\n

\u2013 Toki molemmilla puolueilla oli molemmissa asioissa rajansa, joiden yli ei voitu menn\u00e4.<\/p>\n

Kokoomus ja perussuomalaiset k\u00e4viv\u00e4t jo ennen varsinaisia hallitusneuvotteluita tunnusteluita, joissa selvitettiin hallitusyhteisty\u00f6n mahdollisuutta.<\/p>\n

Satosen mukaan vaikeimmiksi kysymyksiksi nousivat jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ansiosidonnaisen ty\u00f6tt\u00f6myysturvan leikkaaminen ja paikallinen sopiminen.<\/p>\n

Satosen mukaan perussuomalaisille ei k\u00e4ynyt ansiosidonnaisen keston leikkaaminen, vaikka hallitus p\u00e4\u00e4tyi lopulta porrastamaan sit\u00e4. My\u00f6s yleissitovuus oli perussuomalaisille kynnyskysymys.<\/p>\n

\"Kokoomuksen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kokoomuksen hallitusneuvottelijat ottivat yhteiskuvia S\u00e4\u00e4tytalossa. Arto Satonen keskittyi neuvotteluissa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kysymyksiin. Kuva: Silja Viitala \/ Yle<\/p>\n

Hallitusneuvottelut venyiv\u00e4t S\u00e4\u00e4tytalossa lopulta 45-p\u00e4iv\u00e4isiksi, ja ne olivat itsen\u00e4isen Suomen historiassa toiseksi pisimm\u00e4t. Satosen mukaan t\u00e4m\u00e4 kannatti, sill\u00e4 hallitusohjelmasta saatiin yksityiskohtainen pumaska sovituista asioista.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4ll\u00e4 hallituspohjalla Orpon etenemistapa oli erityisen toimiva, koska perussuomalaiset on hallituskauden aikana lukenut hallitusohjelmaa kuin Raamattua.<\/p>\n

Hallitusohjelmaan tuli lopulta yksityiskohtaiset kirjaukset l\u00e4hes kaikista hallituksen toteuttamista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutoksista. L\u00e4hes kaikki ty\u00f6markkinoita koskevat uudistukset oli tarkoitus toteuttaa kahden ensimm\u00e4isen hallitusvuoden aikana.<\/p>\n

Kannatusalho heitti kapuloita rattaisiin<\/p>\n

Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6 aloitti lain valmistelun ty\u00f6rauhakysymyksist\u00e4, koska se arvioitiin hallituksen piiriss\u00e4 kaikkein vaikeimmaksi.<\/p>\n

Syyn\u00e4 oli se, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 rajattiin ammattiyhdistysliikkeen ytimess\u00e4 olevaa lakko-oikeutta. Hallitus halusi rajoittaa erityisesti poliittisia lakkoja, tukilakkoja ja suojeluty\u00f6n piiriss\u00e4 olevia ty\u00f6taisteluita.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6kset aiheuttivat voimakkaan vastareaktion ammattiyhdistysliikkeess\u00e4, mutta ne vietiin sellaisenaan maaliin. Hallituksen rivit pysyiv\u00e4t lakoista huolimatta yhten\u00e4isin\u00e4.<\/p>\n

Satosen mukaan ongelmia syntyi vasta, kun puolueet kampanjoivat alue- ja kuntavaaleissa. Perussuomalaisten tulos romahti, ja se sai molemmissa vaaleissa hieman alle kahdeksan prosentin tuloksen.<\/p>\n

\u2013 Perussuomalaiset ilmeisesti uskoivat mediassa laajalti esitetty\u00e4 analyysi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4reformit olisivat olleet keskeinen syy heid\u00e4n vaalitappiolleen.<\/p>\n

\"Kaksi<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Perussuomalaiset sai heikon tuloksen alue- ja kuntavaaleissa. T\u00e4m\u00e4 Satosen mukaan vaikeutti hallitusyhteisty\u00f6t\u00e4 erityisesti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kysymyksiss\u00e4. Kuva: Tiina Jutila \/ Yle<\/p>\n

Satosen mukaan perussuomalaisten analyysi tilanteesta oli v\u00e4\u00e4r\u00e4. Perussuomalaisten kannatus k\u00e4rsi heikon suhdanteen ja nollakasvun takia.<\/p>\n

Tikunnokkaan nousi irtisanomista helpottava lakihanke, jota puheenjohtaja Riikka Purra<\/strong> (ps.) alkoi arvostella puoluekokouspuheessaan kes\u00e4ll\u00e4 2025.<\/p>\n

\u2013 Erityisen kritiikin Purra kohdisti ennen kuntavaaleja lausuntokierrokselle l\u00e4hteneeseen uudistukseen henkil\u00f6kohtaisen irtisanomisen helpottamisesta. Kiista liittyi siihen, pit\u00e4isik\u00f6 lakitekstiss\u00e4 lukea sana \u201dalisuoriutuminen\u201d irtisanomisen perusteena vai ei.<\/p>\n

Satosen mukaan perussuomalaiset oli kuitannut lain jo ennen alue- ja kuntavaaleja. Hallituskumppani sai kuitenkin kammettua alisuoriutumisen pois laista ennen eduskuntak\u00e4sittely\u00e4.<\/p>\n

Perussuomalaisten kannatus alkoi toipua syksyll\u00e4 2025. T\u00e4m\u00e4 Satosen mukaan helpotti j\u00e4lleen hallitusyhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Hakeminen Kelan johtoon oli virhe<\/p>\n

Arto Satonen haki Kelan p\u00e4\u00e4johtajan paikkaa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2025, jolloin h\u00e4n oli viel\u00e4 ty\u00f6ministeri. Satonen kertoo nyt, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4johtajaksi hakeminen oli virhe.<\/p>\n

\u2013 J\u00e4lkik\u00e4teen ajateltuna hakemuksen j\u00e4tt\u00e4minen oli minulta paha poliittinen virhe. En \u00e4lynnyt ollenkaan, mink\u00e4laiseen py\u00f6ritykseen ty\u00f6nhaun vuoksi joutuisin ja mink\u00e4lainen kohu asiasta nousisi.<\/p>\n

Julkisuuteen nousi muun muassa Satosen lyhyt ty\u00f6hakemus, jossa h\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 kertoi kiinnostuksestaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, ty\u00f6st\u00e4\u00e4n ty\u00f6ministerin\u00e4, verkostoistaan ja perehtyneisyydest\u00e4 sosiaaliturvaa koskeviin asioihin.<\/p>\n

\"Elina<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kelan p\u00e4\u00e4johtajavalinnassa vahvoilla olivat Elina Pylkk\u00e4nen, Arto Satonen, Annika Saarikko ja Lasse Lehtonen. Lopulta kokoomuslaiset ja perussuomalaiset p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t valitsemaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4n Lehtosen. Kuva: Silja Viitala \/ Yle, Juha Kivioja \/ Yle ja Antti Haanp\u00e4\u00e4 \/ Yle<\/p>\n

\u2013 Hakemuksen j\u00e4tt\u00f6aika tuli vastaan nopeasti, ja olin jo valmistautumassa ty\u00f6matkalle Vietnamiin ja Filippiineille. En ollut j\u00e4tt\u00e4nyt ainuttakaan ty\u00f6hakemusta yli 20 vuoteen, ja ministerikiireiden keskell\u00e4 kirjoitin nopeasti vain lyhyen hakemuksen.<\/p>\n

H\u00e4n kiist\u00e4\u00e4, ett\u00e4 valinnassa olisi ollut kyse lehm\u00e4nkaupasta perussuomalaisten kanssa. Perussuomalaiset eiv\u00e4t miss\u00e4\u00e4n vaiheessa luvanneet \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 Kelan valtuustossa.<\/p>\n

\u2013 Kun perussuomalaisten kannatus romahti kunta- ja aluevaaleissa, tajusin, ettei ty\u00f6nhakuni johda mihink\u00e4\u00e4n. Vaaleista oli kulunut vain pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4, kun Riikka Purra ilmoitti, ett\u00e4 perussuomalaisten Kela-valtuutetuilla on p\u00e4\u00e4johtajan valinnassa vapaat k\u00e4det.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 tarkoitti Satosen mukaan sit\u00e4, etteiv\u00e4t hallituskumppanin kansanedustajat \u00e4\u00e4nest\u00e4neet ty\u00f6ministeri\u00e4, koska t\u00e4m\u00e4 oli ryvettynyt julkisuudessa.<\/p>\n

Kelan p\u00e4\u00e4johtajan valinta p\u00e4\u00e4ttyi rumasti \u2013 voiko poliittisista nimityksist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon?<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Arto Satonen (kok.) oli poikkeuksellisen kauden ty\u00f6ministerin\u00e4. Satonen laittoi toimeen pitk\u00e4n listan kokoomuksen ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n etuj\u00e4rjest\u00f6jen kannattamia ty\u00f6markkinauudistuksia.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":240837,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[25731,22,23,26,27,33,31,30,1913,34155,17,1560,3846,24,25,28,29,15,1871,18,21,49,637,32,19,20,2247,25231,16],"class_list":{"0":"post-240836","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-arto-satonen","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-hallitukset","17":"tag-hallitusneuvottelut","18":"tag-headlines","19":"tag-kansallinen-kokoomus","20":"tag-lakot","21":"tag-latest-news","22":"tag-latestnews","23":"tag-main-news","24":"tag-mainnews","25":"tag-news","26":"tag-orpon-hallitus","27":"tag-otsikot","28":"tag-paauutiset","29":"tag-perussuomalaiset","30":"tag-politiikka","31":"tag-suomi","32":"tag-top-stories","33":"tag-topstories","34":"tag-tyomarkkinat","35":"tag-tyotaistelut","36":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116531178090984835","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/240836","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=240836"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/240836\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/240837"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=240836"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=240836"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=240836"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}