{"id":240842,"date":"2026-05-07T03:47:09","date_gmt":"2026-05-07T03:47:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/240842\/"},"modified":"2026-05-07T03:47:09","modified_gmt":"2026-05-07T03:47:09","slug":"arvio-masennus-kuuluu-elamaan-tutkijan-mukaan-pohdiskelua-ja-synkistelya-ei-pida-valttaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/240842\/","title":{"rendered":"Arvio: Masennus kuuluu el\u00e4m\u00e4\u00e4n \u2013 Tutkijan mukaan pohdiskelua ja synkistely\u00e4 ei pid\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><strong class=\"capitalized\">Tietokirjallisuuden<\/strong> myynti on viime vuosina romahtanut. Sen seurauksena tieteen popularisointi tuntuu olevan yh\u00e4 ahtaammalla. Rajatummille tutkimuksille on paikkansa siin\u00e4 miss\u00e4 kevyelle tietokirjallisuudellekin, mutta v\u00e4limaasto on uhattuna.<\/p>\n<p>Masennuksen filosofia kertoo olemassaolollaan, miksi t\u00e4llaisia teoksia tarvitaan. Kirjoittaja <strong>Aku Visala<\/strong> on uskonnonfiloso\u00adfian dosentti ja akatemiatutkija Helsingin yliopistossa. H\u00e4nen tutkimusaiheensa liittyv\u00e4t filosofiaan, teologiaan ja kognitiotieteisiin. <\/p>\n<p>Monitieteinen, eri l\u00e4hestymistapoja yhdistelev\u00e4 toteutus sopii aiheeseen, joka ei yhdest\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4 tyhjene. Visala tarkastelee masennusta aivojen, minuuden, uskonnon ja filosofian linssien l\u00e4pi.<\/p>\n<p>Visala korostaa, ett\u00e4 masennuksen selitykselle ei ole yksimielisyytt\u00e4, mutta jokseenkin kaikki joutuvat kokemaan alakulon, surun, toivottomuuden, merkityksett\u00f6myyden ja v\u00e4symyksen kokemuksia el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana. Syv\u00e4 masennusoireyhtym\u00e4 on asia erikseen. Masennuksesta k\u00e4rsivist\u00e4 noin 15\u201320 prosenttia yritt\u00e4\u00e4 itsemurhaa.<\/p>\n<p>Toisaalta masennus on reaktio maailman hulluuteen. L\u00e4\u00e4kkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misell\u00e4 on rajansa. Visalan n\u00e4k\u00f6kulma on eksistentialistinen: pohdiskeluja ja synkistely\u00e4k\u00e4\u00e4n ei kannata v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Ne kuuluvat el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Jopa voimavarana masennusta\u2009\u2013\u2009tai antiikin Kreikan termein melankoliaa\u2009\u2013\u2009ovat k\u00e4ytt\u00e4neet esimerkiksi taiteilijat ja tutkijat. <strong>William Shakespearen<\/strong> Hamlet on Visalan mukaan melankolisen ihmisen stereotyyppi, jota Shakespeare hy\u00f6dynsi muissakin n\u00e4ytelmiss\u00e4\u00e4n. <strong>Sigmund Freudin<\/strong> essee \u201dSuru ja synkk\u00e4mielisyys\u201d (1917) kuvaa melankoliaa psyyken j\u00e4nnitteiden ja k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00f6mien varhaisten menetysten kautta.<\/p>\n<p>Jo 1900-luvun ensimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla melankolian kieli ja kulttuuri kuitenkin kuivahtivat. Tilalle kehittyi k\u00e4sitys masennuksesta nimenomaan psykiatrisena oireyhtym\u00e4n\u00e4. Kun masennus medikalisoitiin, syntyi uusi ongelma: miten normaalin surun ja synkk\u00e4mielisyyden erottaa mielenh\u00e4iri\u00f6ksi nimetyst\u00e4 masennuksesta? <\/p>\n<p>T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 moni hakee teemaan kokonaisvaltaisempaa ja humanistisempaa n\u00e4k\u00f6kulmaa, mist\u00e4 Visalan kirjakin on osoitus. Masennusepidemian selityksiksi on tarjottu esimerkiksi monia nykyisi\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapojamme, kehon vuorokausirytmin sotkeentumisesta sosiaalisen median koukuttavuuteen. <\/p>\n<p>Oma vaikutuksensa on my\u00f6s Visalan \u201dpatologiseksi optimismiksi\u201d kutsumalla ajattelulla, joka korostaa, miten yksil\u00f6 menestyy ja voittaa vaikeudet omin voimin.\u2009<\/p>\n<p>Aku Visala: Masennuksen filosofia. 328 sivua. Gaudeamus, 2026.<\/p>\n<p>      <img decoding=\"async\" class=\"free-sample awpo-lazy\" src=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/wp-content\/themes\/om-suomenkuvalehti-theme\/assets\/images\/free-sample-banner.svg\"\/><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tietokirjallisuuden myynti on viime vuosina romahtanut. Sen seurauksena tieteen popularisointi tuntuu olevan yh\u00e4 ahtaammalla. Rajatummille tutkimuksille on paikkansa&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":240843,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,383,379,599,32,167,762],"class_list":{"0":"post-240842","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-kirja-arvostelut","13":"tag-kirjallisuus","14":"tag-masennus","15":"tag-suomi","16":"tag-terveys","17":"tag-tietokirja"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116531249047252634","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/240842","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=240842"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/240842\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/240843"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=240842"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=240842"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=240842"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}