{"id":241127,"date":"2026-05-07T10:57:14","date_gmt":"2026-05-07T10:57:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/241127\/"},"modified":"2026-05-07T10:57:14","modified_gmt":"2026-05-07T10:57:14","slug":"suomesta-on-tullut-avaruusvaltio-nain-toimivat-kotimaisen-iceyen-satelliitit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/241127\/","title":{"rendered":"Suomesta on tullut avaruusvaltio \u2013 n\u00e4in toimivat kotimaisen Iceyen satelliitit"},"content":{"rendered":"

Maaliskuun alussa 2016 Otaniemess\u00e4 Espoossa esiteltiin ensimm\u00e4inen suomalainen avaruuteen l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4 satelliitti, Aalto 1. Se oli hieman maitot\u00f6lkki\u00e4 suurempi paketti, joka todellakin poikkesi perinteisten avaruusvaltioiden teknologiaihmeist\u00e4. Esimerkiksi antennit oli tehty mittanauhan p\u00e4tkist\u00e4.<\/p>\n

Vuonna 2010 k\u00e4ynnistynyt professori Jaan Praksin<\/strong> ohjaama opiskelijahanke hy\u00f6dynsi kuutiomaista CubeSat-standardia. Se mahdollisti laukaisut edullisesti kiertoradalle niin, ett\u00e4 raketin hy\u00f6tykuormaan ker\u00e4ttiin suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 pieni\u00e4 satelliitteja.<\/p>\n

Aalto 1 oli kolmen CubeSat-yksik\u00f6n kokoinen (34 x 10 x 10 cm, paino 4 kg). Se l\u00e4hetettiin avaruuteen PSLV-kantoraketilla (Polar Satellite Launch Vehicle) Intiasta 23. kes\u00e4kuuta 2017. Vaikka Aalto 1 oli vaatimaton laite, se toimi ja osoitti, ett\u00e4 pienill\u00e4kin resursseilla voidaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 kiertoradalle.<\/p>\n

\"\"Ensimm\u00e4inen avaruuteen l\u00e4htenyt suomalainen satelliitti Aalto 1 esiteltiin vuonna 2016 medialle hermeettisesti suljetussa kammiossa. Kolmen kuutiomaisen yksik\u00f6n Cubesat-satelliitin antennit olivat mittanauhan p\u00e4tki\u00e4.<\/p>\n

Tero Tuominen<\/p>\n

\"\"Aalto 1 -satelliitin varhaisversioita Aalto-yliopiston tuotantotilojen ikkunassa. Ensimm\u00e4inen hahmoteltiin maitopurkin kylkeen (vasemmalla).<\/p>\n

Tero Tuominen<\/p>\n

Opiskelijoiden maitot\u00f6lkkisatelliitille ehk\u00e4 naureskelleet eiv\u00e4t naura en\u00e4\u00e4. Huhtikuun puolessa v\u00e4liss\u00e4 avaruudessa lent\u00e4\u00e4 jo 70 suomalaista Iceye-satelliittia. Yhti\u00f6 operoikin maailman suurinta SAR-konstellaatiota. K\u00e4ytt\u00f6i\u00e4ksi on arvioitu noin kolme vuotta, mutta esimerkiksi 2018 l\u00e4hetetty satelliitti toimii edelleen.<\/p>\n

Ja joka tapauksessa lis\u00e4\u00e4 laukaistaan tasaiseen tahtiin; vuosille 2026 ja 2027 Iceye on kaavaillut yhteens\u00e4 noin 50 uutta satelliittia. T\u00e4m\u00e4n tahdin ovat mahdollistaneet Elon Muskin<\/strong> Space X -yhti\u00f6n Falcon 9 -kantoraketit, joiden uudelleenk\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 ensimm\u00e4inen vaihe on romahduttanut avaruuslaukaisujen kilohinnat.<\/p>\n

Iceye hoitaa avaimet k\u00e4teen -periaatteella kiertoradalle my\u00f6s asiakkaiden ostamat satelliitit. Tilauksesta lentoon kuluu tyypillisesti noin 12 kuukautta. Hinnat ovat murto-osa perinteisiin satelliitteihin verrattaessa.<\/p>\n

Aalto-yliopiston radiotieteen ja -tekniikan laitoksen tuolloiset opiskelijat Rafa\u0142 Modrzewski<\/strong> ja Pekka Laurila<\/strong> aloittivat synteettisen apertuurin tutkan eli SAR-kuvantamisteknologian (Synthetic Aperture Radar) soveltamisen pieniin satelliitteihin.<\/p>\n

SAR-tutka hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kuvatessaan satelliitin liikett\u00e4 (noin 8 km\/sekunti). Vaikka antenni on pieni, laskennallisesti eri sijainneista maan pinnasta heijastuvien radiopulssien raakadataa yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saadaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n valtava synteettinen antenni. Siten kuvan tarkkuus saadaan uudelle tasolle.<\/p>\n

Projekti kasvoi nopeasti prototyypeist\u00e4 2014 perustetuksi yritykseksi. Jo 2015 Iceye sai merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 rahoitusta EU:n Horizon 2020 -ohjelmasta ja yksityisilt\u00e4 sijoittajilta Slush-tapahtuman kautta. T\u00e4m\u00e4 mahdollisti ensimm\u00e4isen mikrosatelliitin kehityksen. Iceye X1 laukaistiin Intiasta PSLV-raketilla kiertoradalle vuoden 2018 alussa.<\/p>\n

X1 oli maailman ensimm\u00e4inen alle sadan kilon SAR-satelliitti. Samalla se oli my\u00f6s ensimm\u00e4inen suomalainen kaupallinen satelliitti. Luvatusti X1 kykeni tuottamaan tutkakuvia pilvien l\u00e4pi ja t\u00e4ydellisess\u00e4 pimeydess\u00e4.<\/p>\n

Iceyen p\u00e4\u00e4konttori ja valtaosa maailman suurimmaksi kasvaneesta satelliittituotannosta ovat edelleen yhti\u00f6n juurilla Espoon Otaniemess\u00e4.<\/p>\n

\"\"Kuusi Iceye-satelliittia valmiina laukaisuun Space X -yhti\u00f6n Falcon 9 -kantoraketilla Vandenbergin lentotukikohdasta Kaliforniasta. Aurinkokennot ja SAR-antennit on niputettu tiiviisti satelliittien kylkeen.<\/p>\n

Iceye<\/p>\n

Iceyen mikrosatelliittien massa on tyypillisesti noin 100 kiloa, uusin Gen4-versio painaa noin 200 kiloa. Yhti\u00f6n sanoin satelliitit ovat \u201dpesukoneen kokoisia\u201d. Kun aurinkokennot ja tutka-antennit ovat auenneet, kokonaisuus on paljon suurempi. Niiden avautumisessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n edelleen mittanauhan p\u00e4tkien jousivoimaa.<\/p>\n

Satelliitit lent\u00e4v\u00e4t avaruudessa vajaan 600 kilometrin korkeudessa. Jokainen niist\u00e4 kiert\u00e4\u00e4 maapalloa noin 15 kertaa vuorokaudessa. T\u00e4m\u00e4 konstellaatio mahdollistaa toistuvat havainnot samoista kohteista.<\/p>\n

Iceyen uusimmissa satelliiteissa on S\/X-kaistan SAR-tutka, joka toimii taajuudella 9,8 gigahertsi\u00e4. Sen elektronisesti keilaava antenni on 3,2 metri\u00e4 leve\u00e4 ja 0,4 metri\u00e4 korkea. Tekniikka mahdollistaa tutkas\u00e4teen joustavan ohjauksen ilman antennin mekaanista liikett\u00e4.<\/p>\n

Pulssitoiston taajuus vaihtelee 2\u201310 kilohertsin v\u00e4lill\u00e4, ja huipputeho on useita kilowatteja, mik\u00e4 takaa suuren herkkyyden. Uusimpien Gen4-satelliittien tekniikka mahdollistaa kuvissa maanpinnalla jopa 16 senttimetriin resoluution.<\/p>\n

Iceyen satelliitit tarjoavat asiakkaille useita eri kuvaustiloja, joista Strip-moodi kattaa leveit\u00e4 alueita noin kolmen metrin resoluutiolla 30 kertaa 50 kilometrin kokoisilla alueilla. Spot-tilassa taas keskityt\u00e4\u00e4n pienempiin kohteisiin korkeammalla resoluutiolla aina puoleen metriin asti.<\/p>\n

Scan-moodi tarjoaa eritt\u00e4in laajoja n\u00e4kymi\u00e4 satojen kilometrien matkalta. Erityisen tarkka on Dwell, jossa satelliitti keskittyy pitk\u00e4\u00e4n samaan pisteeseen maan pinnalla ja ker\u00e4\u00e4 n\u00e4in poikkeuksellisen paljon tietoa muutoksista.<\/p>\n

Uusimmassa Dwell Precise -tilassa saavutetaan mainittu 16 senttimetrin resoluutio. Iceyen satelliittikonstellaatio mahdollistaa uudelleenkuvauksen jopa alle 15 minuutin v\u00e4lein tietyiss\u00e4 kohteissa.<\/p>\n

\"\"Helsingin niemi Iceyen SAR-tutkakuvassa. Muun muassa satamassa olevat alukset n\u00e4kyv\u00e4t.<\/p>\n

Iceye-X1<\/p>\n

Yhti\u00f6n ydintuotteita asiakkaille ovat SAR-kuvat, jotka toimitetaan muutamassa tunnissa ylilennosta s\u00e4\u00e4olosuhteista tai vuorokaudenajasta riippumatta. Toisin kuin optiset satelliitit, tutka pystyy kuvaamaan pilvien, savun, tuhkan ja jopa sateen l\u00e4pi.<\/p>\n

Keskeist\u00e4 toimintaa on my\u00f6s satelliittien tuottaman datan analytiikka. Tarjolla on my\u00f6s valmiita analyysipalveluita kuten alusten seuranta merell\u00e4 tai mets\u00e4palojen vaikutusten arviointi. N\u00e4m\u00e4 auttavat esimerkiksi rajavalvonnassa, satamien seurannassa ja \u00f6ljyvuotojen havaitsemisessa.<\/p>\n

Yhti\u00f6 tarjoaa my\u00f6s avaimet k\u00e4teen -periaatteella kokonaisia satelliittij\u00e4rjestelmi\u00e4 ja maanp\u00e4\u00e4llisi\u00e4 ohjauskeskuksia valtioille, jotka haluavat itsen\u00e4isen avaruusvalvontakyvyn. T\u00e4h\u00e4n on kehitetty my\u00f6s kompakti konttiin sijoitettu ISR Cell -paketti (Intelligence, Surveillance and Reconnaissance).<\/p>\n

Alun perin Iceye sai nimens\u00e4 SAR-tutkan kyvyst\u00e4 havainnoida j\u00e4\u00e4alueita ja niiden muutoksia tuottaen tietoa arktiselle merenkululle. Aluksi my\u00f6s muut ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t kuvauskohteet olivat keskeisesti tapetilla.<\/p>\n

\"\"Havainnekuvassa nelj\u00e4nnen sukupolven Iceye-satelliitti kiertoradalla Skandinavian yll\u00e4. Kullanv\u00e4risell\u00e4 foliolla p\u00e4\u00e4llystetty varsinainen \u201dpesukoneen kokoinen\u201d satelliittirunko n\u00e4kyy aurinkokennojen (ylimp\u00e4n\u00e4) ja SAR-tutka-antennin takana.<\/p>\n

Iceye<\/p>\n

Viime vuosina Iceye on vahvistanut asemaansa erityisesti puolustussektorin sopimuksillaan. Syyskuussa 2025 Puolustusvoimat allekirjoitti yhti\u00f6n kanssa kaupan kolmen SAR-tutkasatelliitin hankinnasta. Niist\u00e4 kaksi on jo avaruudessa. Sopimuksen arvo on noin 158 miljoonaa euroa sis\u00e4lt\u00e4en optiot.<\/p>\n

Paketti kattaa satelliitit, tekniset j\u00e4rjestelm\u00e4t ja laitteet maanpinnalla. Korkearesoluutioisilla kuvilla Suomi voi nyt rakentaa itsen\u00e4ist\u00e4 avaruusvalvontakyky\u00e4. Puolustusvoimien avaruuskomentajana toimii Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen<\/strong>.<\/p>\n

Joulukuussa 2025 Iceye teki yhdess\u00e4 Rheinmetallin kanssa Saksan asevoimien noin 1,7 miljardin euron sopimuksen. Tammikuussa 2026 Ruotsin puolustusvoimat solmi Iceyen kanssa monivuotisen sopimuksen, jossa hankitaan SAR-satelliitteja, dataa, ohjelmistoja sek\u00e4 maanp\u00e4\u00e4llisi\u00e4 j\u00e4rjestelmi\u00e4.<\/p>\n

Iceye on tehnyt vastaavia j\u00e4rjestelyj\u00e4 Puolan kanssa. Maa hankki kolme SAR-satelliittia noin 200 miljoonan euron sopimuksella vuonna 2025. Iceye on tehnyt yhteisty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s Ukrainan kanssa ja toimittanut korkearesoluutioista kuva-aineistoa tuottamaan taktista tilannetietoisuutta.<\/p>\n

Iceye tarjoaa silti edelleen kaupallisille asiakkailleen ty\u00f6kaluja esimerkiksi mets\u00e4kadon seurantaan ja meriliikenteen valvontaan.<\/p>\n

Yhti\u00f6n kasvu ei ole ollut sattumaa, sill\u00e4 se on ker\u00e4nnyt yli 600 miljoonaa dollaria rahoitusta ja investoi jatkuvasti uuteen teknologiaan. Suomesta on sen my\u00f6t\u00e4 tullut aito avaruusvaltio.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Maaliskuun alussa 2016 Otaniemess\u00e4 Espoossa esiteltiin ensimm\u00e4inen suomalainen avaruuteen l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4 satelliitti, Aalto 1. Se oli hieman maitot\u00f6lkki\u00e4 suurempi…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":241128,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,8360,29147,118,452,32,119],"class_list":{"0":"post-241127","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-avaruus","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-iceye","13":"tag-kalusto","14":"tag-science","15":"tag-space","16":"tag-suomi","17":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116532940146933215","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/241127","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=241127"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/241127\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/241128"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=241127"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=241127"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=241127"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}