![\"Energiapajua.](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Xbln5Kn0k8WIBEI9CfKw8J3R4wk.jpg\")
<\/a><\/p>\nEnergiapajua. Kuvituskuva.\u00a0Kuva: Kari Salonen<\/p>\n
Ylijohtaja Esa H\u00e4rm\u00e4l\u00e4 nosti esiin ennallistamisen vaikutukset mets\u00e4teollisuuden puunsaantiin (MT 15.4.). Huoli on aiheellinen.<\/p>\n
Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, ett\u00e4 ennallistaminen voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 hakkuita jopa nelj\u00e4nneksell\u00e4. Kyse on mittaluokaltaan niin suuresta muutoksesta, ett\u00e4 sen rinnalla on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tarkastella vaihtoehtoja.<\/p>\n
Yksi keskeinen vaihtoehto on j\u00e4\u00e4nyt keskustelussa l\u00e4hes kokonaan sivuun: ennallistettaviksi suunnitelluilla alueilla voitaisiin kasvattaa energiak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n soveltuvaa puuta \u2013 erityisesti pajua ja haapaa \u2013 intensiivisin menetelmin.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 ei ole teoreettinen ajatus, vaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteutettavissa oleva ratkaisu. Kasvu voi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 15 kuutiometri\u00e4 hehtaarilta vuodessa. Samalla kasvusto sitoo noin 10 tonnia hiilidioksidia hehtaarilta vuosittain ja juuristo viel\u00e4 2\u20133 tonnia lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Nykymallissa alueet siirtyv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pysyv\u00e4sti joutoalueluokkaan.<\/p>\n
N\u00e4in samat alueet voisivat toimia yht\u00e4 aikaa hiilinieluina, kotimaisen energian l\u00e4hteen\u00e4 ja maanomistajille tuottavina kohteina.<\/p>\n
Nykyinen ennallistamismalli johtaa usein siihen, ett\u00e4 alueet poistuvat tuotannollisesta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja siirtyv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pysyv\u00e4sti joutoalueluokkaan. T\u00e4m\u00e4 ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tuotantokysymys, vaan my\u00f6s omistusoikeuteen ja varallisuuden kehitykseen liittyv\u00e4 kysymys.<\/p>\n
Maanomistajan n\u00e4k\u00f6kulmasta ero on ratkaiseva. Ennallistaminen lukitsee alueen matalan tai olemattoman tuoton tilaan, kun taas energiaviljelyss\u00e4 maa s\u00e4ilyy aktiivisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, tuottaa jatkuvaa kassavirtaa ja sen arvo kehittyy kasvukunnon paranemisen my\u00f6t\u00e4. Kyse ei ole vain vuosituotosta, vaan pitk\u00e4aikaisesta arvonmuodostuksesta.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi bioenergiaviljelyll\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 maaper\u00e4vaikutus. Runsas juuribiomassa ja karike lis\u00e4\u00e4v\u00e4t humuksen muodostumista ja parantavat kasvukuntoa pysyv\u00e4sti. Kyse ei siis ole vain energiantuotannosta, vaan my\u00f6s maapohjan pitk\u00e4aikaisesta kehitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n
Nykyisess\u00e4 keskustelussa eri maank\u00e4ytt\u00f6muotoja ei ole vertailtu kesken\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n systemaattisesti. Ennallistamisen vaikutuksia tarkastellaan erill\u00e4\u00e4n, vaikka ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa ilman vastaavia taloudellisia menetyksi\u00e4.<\/p>\n
Siksi ennallistamista koskevat linjaukset tulisi ottaa uudelleen arvioitaviksi. Tarvitaan vertailu, jossa tarkastellaan hiilensidontaa, vaikutuksia mets\u00e4teollisuuteen, energiantuotantoon sek\u00e4 kansantaloudellisia seurauksia kokonaisuutena. Vasta t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen voidaan tehd\u00e4 kest\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n
Ilmastotavoitteet ovat t\u00e4rkeit\u00e4, mutta niiden toteuttamiseen on useita keinoja. Suomen etu on valita niist\u00e4 ne, jotka yhdist\u00e4v\u00e4t hiilensidonnan, tuotannon ja taloudellisen kest\u00e4vyyden.<\/p>\n
Reino Mantsinen<\/p>\n
P\u00e4lk\u00e4ne<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Nykyinen ennallistamismalli johtaa usein siihen, ett\u00e4 alueet poistuvat tuotannollisesta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja siirtyv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pysyv\u00e4sti joutoalueluokkaan, kirjoittaa Reino Mantsinen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":241371,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-241370","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede","15":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116534186472769527","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/241370","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=241370"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/241370\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/241371"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=241370"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=241370"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=241370"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}