{"id":241709,"date":"2026-05-08T01:15:17","date_gmt":"2026-05-08T01:15:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/241709\/"},"modified":"2026-05-08T01:15:17","modified_gmt":"2026-05-08T01:15:17","slug":"taikasieni-voi-muokata-aivojen-toimintaa-jo-yhdella-kayttokerralla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/241709\/","title":{"rendered":"Taikasieni voi muokata aivojen toimintaa jo yhdell\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6kerralla"},"content":{"rendered":"

Yksi voimakas psykedeelikokemus voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ihmiseen pitk\u00e4kestoisen vaikutuksen. Uusi\u00a0Nature Mental Health<\/a> -tiedelehdess\u00e4 julkaistu tutkimus tarjoaa selityst\u00e4 sille, miksi n\u00e4in saattaa tapahtua. Tutkimuksesta uutisoivat muun muassa Science Alert<\/a> ja The Guardian<\/a>.<\/p>\n

Tutkimuksen mukaan yksi annos psilosybiini\u00e4 \u2013 eli niin sanotuissa \u201dtaikasieniss\u00e4\u201d esiintyv\u00e4\u00e4 psykedeeli\u00e4 \u2013 voi ravistella aivojen vakiintuneita toimintamalleja tavalla, joka parantaa psyykkist\u00e4 hyvinvointia jopa kuukauden kokemuksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Aiemmissa psilosybiinitutkimuksissa on usein tarkasteltu potilasryhmi\u00e4, jotka ovat saaneet ainetta terapeuttisiin tarkoituksiin. Uudessa tutkimuksessa keskityttiin sen sijaan 28 terveeseen vapaaehtoiseen, jotka eiv\u00e4t olleet koskaan aiemmin kokeilleet psilosybiini\u00e4.<\/p>\n

Osallistujille annettiin 25 milligramman annos psilosybiini\u00e4, joka riitt\u00e4\u00e4 aiheuttamaan voimakkaan psykedeelisen kokemuksen eli niin sanotun \u201dmatkan\u201d. Tutkijoiden mukaan tulokset voivat auttaa selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miksi psilosybiinist\u00e4 on havaittu hy\u00f6ty\u00e4 muun muassa masennuksen, riippuvuuksien ja ahdistuksen hoidossa.<\/p>\n

\u201dTiesimme jo ennest\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 psilosybiinist\u00e4 voi olla apua mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6iden hoidossa. Mutta nyt ymm\u00e4rr\u00e4mme paljon paremmin my\u00f6s, miten se tapahtuu\u201d, sanoo Kalifornian yliopiston neurologi Robin Carhart-Harris<\/strong> tiedotteessa<\/a>.<\/p>\n

Tutkimuksessa osallistujien kokemuksia arvioitiin useilla psykologisilla testeill\u00e4. Niill\u00e4 mitattiin muun muassa kognitiivista joustavuutta, hyvinvoinnin tunnetta sek\u00e4 psykedeelikokemuksen aikana syntyneit\u00e4 oivalluksia.<\/p>\n

Subjektiivisia kokemuksia verrattiin mittauksiin. Tutkijat seurasivat osallistujien aivojen toimintaa elektroenkefalografialla eli EEG:ll\u00e4, diffuusiotensorikuvauksella sek\u00e4 toiminnallisella magneettikuvauksella.<\/p>\n

EEG-mittauksia tehtiin ennen psykedeelikokemusta sek\u00e4 yksi, kaksi sek\u00e4 nelj\u00e4 ja puoli tuntia annoksen j\u00e4lkeen. Magneetti- ja diffuusiotensorikuvaukset tehtiin ennen psilosybiinikokemusta ja uudelleen kuukauden kuluttua.<\/p>\n

Osallistujat k\u00e4viv\u00e4t l\u00e4pi kaksi tutkimuskertaa. Heille kerrottiin kummallakin kerralla, ett\u00e4 he saavat\u00a0psilosybiini\u00e4. Annoskokoa ei kuitenkaan paljastettu.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla kaikki saivat yhden milligramman annoksen, jota pidettiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lumeannoksena. Kuukautta my\u00f6hemmin osallistujille annettiin 25 milligrammaa psilosybiini\u00e4.\u00a0Molempien annosten yhteydess\u00e4 osallistujilla teetettiin samat psykologiset ja neurologiset testit.<\/p>\n

Koska vaikutukset olivat voimakkaita, moni osallistuja arvasi helposti, kummalla tutkimuskerralla h\u00e4n oli saanut varsinaisen annoksen. T\u00e4m\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 osittain tutkimuksen luotettavuutta.<\/p>\n

Tulokset osoittivat kuitenkin yhteyden aivojen entropian eli hermotoiminnan vaihtelun lis\u00e4\u00e4ntymisen ja seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 raportoitujen psykologisten oivallusten v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Osallistujat, joiden aivojen entropia kasvoi eniten psilosybiinin vaikutuksen aikana ja jotka kokivat voimakkaita oivalluksia seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, raportoivat my\u00f6s suurimpia parannuksia psyykkisess\u00e4 hyvinvoinnissa kuukauden kuluttua. Entropiassa havaittiin kasvua erityisesti tunnin sis\u00e4ll\u00e4 annoksen ottamisesta.<\/p>\n

\u201dAineistomme osoittaa, ett\u00e4 psykologiset oivallukset liittyv\u00e4t aivotoiminnan entropiseen luonteeseen ja ett\u00e4 molemmat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan mukana my\u00f6hempien mielenterveyden parannusten synnyss\u00e4\u201d, Carhart-Harris sanoo.<\/p>\n

Diffuusiotensorikuvaukset puolestaan viittasivat siihen, ett\u00e4 jotkut hermoradat olivat tihentyneet ja vahvistuneet l\u00e4\u00e4kkeen ottamisen j\u00e4lkeen. Vaikka l\u00f6yd\u00f6kset ovat alustavia, tutkijat sanoivat, ett\u00e4 p\u00e4invastaista havaittiin ik\u00e4\u00e4ntymisess\u00e4 ja dementiassa.<\/p>\n

Tutkijoiden mukaan juuri oivalluksen kokemus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan erityisen t\u00e4rke\u00e4 pitk\u00e4aikaisten hyvinvointivaikutusten kannalta. Tieto voi auttaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n psilosybiinin kliinist\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 esimerkiksi selvitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tarkemmin, millaiset annokset ja olosuhteet edist\u00e4v\u00e4t syv\u00e4llisi\u00e4 kokemuksia.<\/p>\n

Kaikki tutkijat eiv\u00e4t kuitenkaan pid\u00e4 aivojen entropian kasvua luotettavana psykedeelitilan mittarina. Tuoreessa kriittisess\u00e4 katsausartikkelissa<\/a> kansainv\u00e4linen neurotieteilij\u00e4ryhm\u00e4 arvioi, ett\u00e4 n\u00e4kemys saattaa yksinkertaistaa ilmi\u00f6t\u00e4 liikaa. Tutkijat per\u00e4\u00e4nkuuluttavat tarkempaa ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, miten entropia liittyy psykedeelikokemuksiin.<\/p>\n

Carhart-Harrisin tutkimusryhm\u00e4 my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ettei k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 viel\u00e4 ole riitt\u00e4v\u00e4n herkk\u00e4\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 todellisten aivomuutosten havaitsemiseksi psilosybiinin k\u00e4yt\u00f6n j\u00e4lkeen.\u00a0Silti sen havaitseminen, ett\u00e4 yksi l\u00e4\u00e4keannos voi vaikuttaa ihmisen kokemaan hyvinvointiin viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n j\u00e4lkeen, on tutkijoiden mukaan merkitt\u00e4v\u00e4 \u2013 etenkin kun siihen liittyy fyysisi\u00e4 aivomuutoksia, jotka vaikuttavat olevan yhteydess\u00e4 subjektiivisiin oivalluksiin.<\/p>\n

\u201dPsilosybiini n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00f6yhent\u00e4v\u00e4n aivotoiminnan kaavamaisia malleja ja antavan ihmisille mahdollisuuden muuttaa syv\u00e4lle juurtuneita ajattelutapoja\u201d, sanoo London Imperial Collegen neurotieteilij\u00e4 Taylor Lyons<\/strong> tiedotteessa.<\/p>\n

New Yorkin Cornellin yliopiston neurotieteilij\u00e4 professori Alex Kwan<\/strong> sanoo The Guardianille<\/a>, ett\u00e4 hiirikokeet ovat osoittaneet psykedeelisten aineiden voivan kytke\u00e4 uudelleen hermojen v\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4. Suuri kysymys on, tapahtuuko samaa ihmisill\u00e4. <\/p>\n

\u201dT\u00e4m\u00e4 tutkimus p\u00e4\u00e4see l\u00e4hemm\u00e4s t\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 kuin useimmat muut, sill\u00e4 se antaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 pysyvist\u00e4 muutoksista aivojen rakenteessa psykedeelisten aineiden k\u00e4yt\u00f6n j\u00e4lkeen.\u201d H\u00e4n kuitenkin muistuttaa, ett\u00e4 tutkimukseen osallistui pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisi\u00e4, ja DTI tarjoaa ep\u00e4suoran ja rajoitetun kuvan aivojen yhteyksist\u00e4.<\/p>\n

Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n

\n Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! Saat ihmisen
\n kokoaman TM-uutiskirjeen joka arkip\u00e4iv\u00e4.\n <\/p>\n

\n Uutiskirjeet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s mainontaa. Lis\u00e4tietoja henkil\u00f6tietojen k\u00e4sittelyst\u00e4 Otavamedia Oy:n
\n tietosuojaselosteesta.<\/a>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Yksi voimakas psykedeelikokemus voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ihmiseen pitk\u00e4kestoisen vaikutuksen. Uusi\u00a0Nature Mental Health -tiedelehdess\u00e4 julkaistu tutkimus tarjoaa selityst\u00e4 sille, miksi…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":241710,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[4358,17346,22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,34222,32020,4308,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-241709","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-aivot","9":"tag-aivotutkimus","10":"tag-breaking-news","11":"tag-breakingnews","12":"tag-featured-news","13":"tag-featurednews","14":"tag-fi","15":"tag-finland","16":"tag-finnish","17":"tag-headlines","18":"tag-latest-news","19":"tag-latestnews","20":"tag-main-news","21":"tag-mainnews","22":"tag-news","23":"tag-otsikot","24":"tag-paauutiset","25":"tag-psilosybiini","26":"tag-psykedeelit","27":"tag-psykologia","28":"tag-suomi","29":"tag-top-stories","30":"tag-topstories","31":"tag-ulkomaat","32":"tag-uutiset","33":"tag-world","34":"tag-world-news","35":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116536313484017616","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/241709","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=241709"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/241709\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/241710"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=241709"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=241709"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=241709"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}