{"id":241786,"date":"2026-05-08T03:31:14","date_gmt":"2026-05-08T03:31:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/241786\/"},"modified":"2026-05-08T03:31:14","modified_gmt":"2026-05-08T03:31:14","slug":"ruotsi-kirii-suomen-rinnalle-avaruusalan-suurmaaksi-tarjoaa-pian-vapautta-elon-muskin-otteesta-ulkomaat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/241786\/","title":{"rendered":"Ruotsi kirii Suomen rinnalle avaruusalan suurmaaksi \u2013 tarjoaa pian vapautta Elon Muskin otteesta | Ulkomaat"},"content":{"rendered":"

KIIRUNA<\/strong> Mets\u00e4n keskell\u00e4 t\u00f6r\u00f6tt\u00e4\u00e4 vanha raketti, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4 kuin Pohjois-Korea olisi antanut Ruotsille lahjan. Lumi raketin ymp\u00e4rill\u00e4 on sulanut laikuiksi, kev\u00e4t tulee hitaasti Pohjois-Ruotsin metsiin.<\/p>\n

Viereinen ajoportti avautuu, ja Mattias Forsberg<\/strong> nousee autosta. H\u00e4n on luvannut esitell\u00e4 meille paikkaa, josta halutaan Euroopan portti maan kiertoradalle.<\/p>\n

\u2013 Tervetuloa Esrangeen, Ruotsin avaruuskeskukseen, keskuksen tiedottajana toimiva Forsberg sanoo.<\/p>\n

Avaruuskeskus perustettiin 1960-luvulla. Se selitt\u00e4\u00e4 vanhat koristeiksi j\u00e4tetyt raketit. Ensimm\u00e4inen raketti paikasta ammuttiin taivaalle vuonna 1966. Kolme vuotta my\u00f6hemmin kaksi yhdysvaltalaisastronauttia k\u00e4veli kuussa.<\/p>\n

\"Talon<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Esrangen avaruuskeskuksessa on esill\u00e4 vanhoja raketteja. Kuva: Jenny Matikainen \/ Yle\"Mies<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Esrangen johtaja Lennart Poromaa vet\u00e4\u00e4 huomiotakin ylleen ty\u00f6huoneessaan. Kuva: Jenny Matikainen \/ Yle<\/p>\n

Nykyisin keskuksen alueella on satelliittien maa-asemia, ja sielt\u00e4 voidaan laukaista tutkimusraketteja avaruuteen sek\u00e4 l\u00e4hett\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4palloja ilmakeh\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Keskus on pitk\u00e4\u00e4n keskittynyt palvelemaan tutkimusta ja satelliittien toimintaa. Lautasantenneja muistuttavat maa-asemat ottavat vastaan tietoa, jota satelliitit l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t kiertoradalta. Rakettien avulla taas tehd\u00e4\u00e4n erilaisia tieteellisi\u00e4 kokeita, kuten vaikkapa testataan, miten avaruuden olot vaikuttavat ihmisen kantasoluihin.<\/p>\n

Nyt mukaan on tullut uusi teht\u00e4v\u00e4: Euroopan puolustaminen.<\/p>\n

Satelliitteja tarvitaan arkeen ja sotaan<\/p>\n

Avaruudesta on tullut keskeinen pelikentt\u00e4 nykysodank\u00e4ynniss\u00e4. Maata kiert\u00e4v\u00e4t satelliitit sek\u00e4 v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t viestint\u00e4\u00e4 ett\u00e4 hankkivat arvokasta strategista tietoa esimerkiksi vihollisen joukkojen liikkeist\u00e4. Eri maiden puolustusvoimat ovat hankkineet viime aikoina kilpaa omia tutkasatelliittejaan.<\/p>\n

Esimerkiksi Ruotsin puolustusvoimat l\u00e4hetti ensimm\u00e4isen oman tiedustelusatelliittinsa avaruuteen viime viikolla. Tulossa on kymmenkunta lis\u00e4\u00e4. Suomen puolustusvoimat l\u00e4hetti toisen oman tutkasatelliittiinsa matkaan tammikuussa.<\/p>\n

Satelliittidataa voi my\u00f6s ostaa, mutta omat satelliitit kuvaavat ja valvovat juuri niit\u00e4 alueita, joita maat itse haluavat. Yhteisty\u00f6t\u00e4 toki tehd\u00e4\u00e4n muun muassa Nato-maiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

\"Satelliittiaseman<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Esrangen asemalla on satelliittivastaanottimia, jotka tallentavan satelliitin l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4 dataa. Osaa vastaanottimista peitt\u00e4\u00e4 suojakuori. Kuva: Jenny Matikainen \/ Yle<\/p>\n

Sotilaallisia satelliitteja on ollut jo vuosikymmeni\u00e4, mutta niist\u00e4 vain murto-osa on Euroopan maiden hallussa. Nykyisess\u00e4 maailmantilanteessa sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n riskin\u00e4.<\/p>\n

Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ovat Ukrainan sodan opit. Euroopassa on tajuttu, ett\u00e4 avaruuskilpaa ei voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 arvaamattomien suurvaltojen tai yksitt\u00e4isten toimijoiden k\u00e4siin. Karvasta oppia t\u00e4st\u00e4 on tarjonnut teknologiamiljard\u00f6\u00f6ri Elon Musk.<\/strong><\/p>\n

Muskin Starlink-satelliitit ovat yll\u00e4pit\u00e4neet Ukrainan tietoliikennett\u00e4 senkin j\u00e4lkeen, kun Ven\u00e4j\u00e4 on tuhonnut mobiili- ja kaapeliverkkoja.<\/p>\n

Reilu vuosi sitten Musk uhkaili<\/a>, ett\u00e4 Ukraina h\u00e4vi\u00e4\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, jos h\u00e4n katkaisee satelliittiyhteydet. T\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti est\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Sill\u00e4, jolla on satelliitteja, on valtaa.<\/p>\n

Suomesta on tullut satelliittimahti<\/p>\n

Se on ymm\u00e4rretty my\u00f6s Suomessa. Suomeen on syntynyt viime vuosina useampia yrityksi\u00e4, jotka valmistavat piensatelliitteja kaupallisille markkinoille.<\/p>\n

Yksi niist\u00e4 on r\u00e4j\u00e4ht\u00e4en kasvanut<\/a> Iceye. Espoolaisfirma on solminut kauppoja tutkasatelliittien ja niiden datan myynnist\u00e4 muun muassa Suomen, Ruotsin, Puolan ja Hollannin puolustusvoimille.<\/p>\n

Samoilla satelliittimarkkinoilla on niin ik\u00e4\u00e4n Otaniemest\u00e4 ponnistava Kuva Space.<\/p>\n

\"Lumisen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kun satelliitti lent\u00e4\u00e4 vastaanottimen yli, lautanen alkaa liikkua tavoittaakseen signaalin parhaiten. Kuva: Jenny Matikainen \/ Yle<\/p>\n

Suomesta on hyv\u00e4\u00e4 vauhtia tulossa avaruusvalta, mutta yhti\u00f6ill\u00e4 on yksi yhteinen ongelma: Euroopassa ei ole paikkaa, mist\u00e4 satelliitteja pystytt\u00e4isiin ampumaan kiertoradalle.<\/p>\n

Siksi Eurooppa on \u2013 j\u00e4lleen kerran \u2013 Elon Muskin varassa. Toistaiseksi pienoissatelliittiteollisuuden on luotettava l\u00e4hinn\u00e4 Space X:\u00e4\u00e4n ja Yhdysvaltoihin, sanoo Kuva Spacen vanhempi sotilaallinen neuvonantaja Tero Vauraste<\/strong>.<\/p>\n

My\u00f6s Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien uudet satelliitit ammuttiin matkaan Kaliforniasta Space X:n raketilla.<\/p>\n

Nykyisess\u00e4 geopoliittisessa tilanteessa se ei ole hyv\u00e4 asia. Omaa laukaisukyky\u00e4 pit\u00e4isi rakentaa nopeasti, sanoo Vauraste Ylelle videohaastattelussa.<\/p>\n

\u2013 Muistamme tilanteen, jolloin Yhdysvallat keskeytti tiedustelutiedon jakamisen Ukrainalle. Sama voi tapahtua satelliittien laukaisujen suhteen.<\/p>\n

Sota kiihdytti satelliittikilpaa<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 kuvaan astuu Ruotsin Lappi.<\/p>\n

Esrangen maille Kiirunan mets\u00e4\u00e4n rakennetaan parhaillaan laukaisualustaa, joka olisi tarpeeksi suuri piensatelliittien kantoraketeille. Ensimm\u00e4isen laukaisun pit\u00e4isi tapahtua parin vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 vuonna 2028.<\/p>\n

\"Henkil\u00f6<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Lennart Poromaa johtaa Esrangen avaruusasemaa, jonka omistaa SSC Space -yhti\u00f6. Se tunnettiin aiemmin nimell\u00e4 Ruotsin avaruusyhti\u00f6. Omistaja on Ruotsin valtio. Kuva: Jenny Matikainen \/ Yle<\/p>\n

\u2013 Ukrainan sota on tehnyt entist\u00e4kin selvemm\u00e4ksi poliitikoille ja muille, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on oma avaruusinfrastruktuuri ja kyky k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, sanoo aseman johtaja Lennart Poromaa<\/strong>.<\/p>\n

Olemme napanneet Poromaan kyytiin ja ajaneet kukkulalle, jolta n\u00e4kee tulevan laukaisupaikan. Se vihittiin avatuksi jo vuonna 2023, jolloin Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa<\/strong> ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen<\/strong> olivat paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 korostamassa tilaisuuden t\u00e4rkeytt\u00e4.<\/p>\n

Nyt l\u00e4hemm\u00e4s ei p\u00e4\u00e4se, koska ty\u00f6t ovat kesken.<\/p>\n

\"Mets\u00e4inen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Uusi laukaisualusta on paljon vanhaa suurempi. Sielt\u00e4 voidaan ampua jopa 30-metrisi\u00e4 kantoraketteja, jotka voivat kantaa tuhannen kilon painoisia satelliitteja. Kuva: Jenny Matikainen \/ Yle<\/p>\n

Kaikkiaan maapalloa kiert\u00e4\u00e4 toistakymment\u00e4tuhatta kaupallista tai sotilaallista satelliittia. Tarkkaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei tiedet\u00e4, koska osa satelliiteista on poistettu k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvamassa r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti: Euroopan avaruusj\u00e4rjest\u00f6n ennusteen mukaan vuonna 2030 avaruudessa saattaa olla jopa 100\u00a0000 satelliittia.<\/p>\n

Poromaa painottaa, ett\u00e4 edelleen satelliittien keskeinen teht\u00e4v\u00e4 on tukea arkip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Mik\u00e4\u00e4n logistiikka tai vaikkapa pankkisiirrot eiv\u00e4t toimi ilman avaruutta. Jos satelliitit otettaisiin pois edes hetkeksi, ihmiset ymm\u00e4rt\u00e4isiv\u00e4t, Poromaa sanoo.<\/p>\n

Pohjoismainen avaruuskilpa<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 EU-maista ainoastaan Ranskalla on satelliittien laukaisualue, mutta sekin sijaitsee Etel\u00e4-Amerikassa Ranskan Guayanassa<\/a>. Yhdysvalloilla, Kiinalla ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on kaikilla kyky l\u00e4hett\u00e4\u00e4 satelliitteja avaruuteen.<\/p>\n

Nyt laukaisualueita rakennetaan kilpaa Euroopan maaper\u00e4lle. Ruotsin lis\u00e4ksi my\u00f6s Norja on kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 laukaisupaikkaa avaruusasemalleen And\u00f8yaan.<\/p>\n

\"Kartta<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Sek\u00e4 Ruotsi ett\u00e4 Norja rakentavat laukaisualustoja, joilta voidaan ampua satelliitteja maan kiertoradalle. Kuva: Juha Rissanen \/ Yle, l\u00e4hde: Openstreetmap, Mapcreator<\/p>\n

Onko k\u00e4ynniss\u00e4 Pohjoismainen avaruuskilpa?<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 kysyv\u00e4t kuulemma kaikki, sanoo Poromaa.<\/p>\n

\u2013 Yleens\u00e4 vastaan, ett\u00e4 t\u00e4ydenn\u00e4mme ja autamme toisiamme. Toivon molempien onnistuvan, koska Eurooppa tarvitsee laukaisukapasiteettia.<\/p>\n

Pohjoismaiden lis\u00e4ksi laukaisupaikkoja ollaan kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ainakin Skotlannin ja Portugalin saarille. Haluaako Ruotsi olla Euroopan mantereella ensimm\u00e4inen, joka ampuu satelliitin radalleen?<\/p>\n

\u2013 Varmasti moni henkil\u00f6kunnasta haluaa olla ensimm\u00e4isten joukossa. Minulle t\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 teemme t\u00e4m\u00e4n hyvin, turvallisesti ja ett\u00e4 palvelu toimii joka kerta, Poromaa sanoo.<\/p>\n

\"Ruotsin<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Esrangen nykyiselt\u00e4 laukaisualustalta ammuttavat raketit ylt\u00e4v\u00e4t avaruuteen, ovat siell\u00e4 lentoradan aikana joitain minuutteja, kunnes putoavat alas. Raketti ampaisee matkaan tornin \u201dpiipusta\u201d. Kuva: Jenny Matikainen \/ Yle\"Henkil\u00f6<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Tiedottaja Mattias Forsberg esittelee, milt\u00e4 laukaisutorni n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4. Raketti asetetaan keskell\u00e4 olevaan kehikkoon. Kuva: Jenny Matikainen \/ Yle<\/p>\n

Yksi syy siihen, ett\u00e4 avaruuskeskuksia on syntynyt juuri pohjoiseen, on maantieteess\u00e4.<\/p>\n

Mit\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 vastaanottoasema on napa-aluetta, sit\u00e4 useammin satelliitti osuu sen kohdalle ja voi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 dataa alas maahan. T\u00e4h\u00e4n ovat syyn\u00e4 satelliittien tyypillisimm\u00e4t kiertoradat.<\/p>\n

Pohjois-Ruotsi on my\u00f6s sopiva paikka kymmenien metrien korkuisten rakettien ampumiselle.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n ihmisi\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4, joten turvallisuusmieless\u00e4 se on mahdollista, Poromaa sanoo.<\/p>\n

Suomalaiset yhti\u00f6t Kuva Space ja Iceye ovat molemmat solmineet Esrangen omistavan Ruotsin avaruusyhti\u00f6n SSC Spacen kanssa aiesopimukset yhteisty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Riippuvuussuhde Yhdysvaltoihin ei kuitenkaan heti katkea. Ensimm\u00e4iset laukaisut tehd\u00e4\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isesti yhdysvaltalaisilla raketeilla. Ja suuremmat, useita raskaita satelliitteja kantavat raketit pit\u00e4\u00e4 edelleen l\u00e4hett\u00e4\u00e4 matkaan muualta.<\/p>\n

\"Maxus-kantoraketti<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

15,5-metrinen Maxus on suurin Esrangesta ammuttu raketti. Kuva: Jenny Matikainen \/ Yle<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"KIIRUNA Mets\u00e4n keskell\u00e4 t\u00f6r\u00f6tt\u00e4\u00e4 vanha raketti, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4 kuin Pohjois-Korea olisi antanut Ruotsille lahjan. Lumi raketin ymp\u00e4rill\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":241787,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[114],"tags":[453,1204,1799,33,31,30,10571,110,118,452,32,119,34227,56],"class_list":["post-241786","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-avaruus","tag-avaruus","tag-avaruusteknologia-ja-puolustusteollisuus","tag-avaruustutkimus","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-kiirunan-kunta","tag-ruotsi","tag-science","tag-space","tag-suomi","tag-tiede","tag-tieto-ja-viestintatekniikka","tag-ulkomaat"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116536848740359536","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/241786","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=241786"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/241786\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/241787"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=241786"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=241786"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=241786"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}