{"id":24210,"date":"2025-09-03T07:22:07","date_gmt":"2025-09-03T07:22:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/24210\/"},"modified":"2025-09-03T07:22:07","modified_gmt":"2025-09-03T07:22:07","slug":"iln-vertailu-palkasta-jaa-suomessa-jopa-8400-euroa-vahemman-kateen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/24210\/","title":{"rendered":"IL:n vertailu: Palkasta j\u00e4\u00e4 Suomessa jopa 8400 euroa v\u00e4hemm\u00e4n k\u00e4teen"},"content":{"rendered":"

Suomessa keskituloinen palkansaaja maksaa merkitt\u00e4v\u00e4sti enemm\u00e4n veroja kuin monissa muissa Euroopan maissa, ilmenee Iltalehden<\/a> tekem\u00e4st\u00e4 verovertailusta.<\/p>\n

Vertailussa k\u00e4ytettiin kolmea palkkatasoa: 2\u202f700, 4\u202f200 ja 13\u202f000 euroa kuukaudessa. N\u00e4ist\u00e4 4\u202f200 euroa vastaa suomalaisten keskipalkkaa, 2\u202f700 euroa mediaanipalkkaa ja 13\u202f000 euroa suurituloisten tasoa.<\/p>\n

Keskituloiselle suomalaiselle edullisimmat veromaat ovat Norja, Britannia, Sveitsi ja yll\u00e4tt\u00e4en my\u00f6s Ruotsi. Esimerkiksi Norjassa 50\u202f000 euroa vuodessa tienaavalle j\u00e4isi 2\u202f950 euroa enemm\u00e4n k\u00e4teen kuin Suomessa. Suurituloisen veroetu kasvaisi jopa 12\u202f700 euroon vuodessa.<\/p>\n

\u2013 K\u00e4teen j\u00e4\u00e4 helposti suurempi osuus tuloista kuin sitten esimerkiksi Suomessa, Kirkko-Jaakkola sanoo IL:lle.<\/p>\n

Britanniassa s\u00e4\u00e4st\u00f6 olisi viel\u00e4 suurempi: keskituloiselle j\u00e4\u00e4 vuosittain 5\u202f350 euroa enemm\u00e4n k\u00e4teen. My\u00f6s Sveitsiss\u00e4 veroetua kertyy 8\u202f400 euroa vuodessa, mutta vastineeksi siell\u00e4 on pakollisia yksityisi\u00e4 vakuutuksia, jotka Suomessa sis\u00e4ltyv\u00e4t veroihin.<\/p>\n

Ruotsissa veroetu koskee erityisesti keskituloisia. Ero Suomeen on 2\u202f750 euroa vuodessa. Kirkko-Jaakkolan mukaan Ruotsissa veroprosentti alkaa nousta jyrkemmin vasta korkeammilla tuloilla, kun taas Suomessa verotus kiristyy aiemmin.<\/p>\n

My\u00f6s Alankomaat ja Irlanti tarjoavat keskituloiselle useamman tuhannen euron s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 vuositasolla. Toisaalta Viro j\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle, koska palkkataso on alhaisempi, eik\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6\u00e4 synny ilman korkeaa palkkaa.<\/p>\n

Suuremmissa tuloluokissa erot ovat viel\u00e4 suurempia. Veronmaksajain keskusliiton p\u00e4\u00e4ekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola<\/strong> arvioi IL:lle, ett\u00e4 erot voivat ylt\u00e4\u00e4 jopa kymmeniin tuhansiin euroihin vuodessa.<\/p>\n

Joissain maissa perhetilanne vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti verotukseen. Saksassa kahden lapsen perhe, jossa vain toinen vanhemmista k\u00e4y t\u00f6iss\u00e4, voi saada huomattavasti kevyemm\u00e4n verotuksen kuin Suomessa. Yksinasuville Saksa on kuitenkin yksi Euroopan kireimmist\u00e4 verottajista.<\/p>\n

Vaikka p\u00e4\u00e4ministeri Petteri Orpon<\/strong> (kok) hallitus on ilmoittanut tulevista veronalennuksista, Kirkko-Jaakkolan mukaan vaikutus Suomen kilpailukykyyn on pieni.<\/p>\n

\u2013 Satasista puhutaan keskituloisilla, joku 100\u2013200 euroa on sitten se vaikutus k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Tuntuvampia hy\u00f6tyj\u00e4 on luvassa vasta 100\u202f000 euron vuosituloista alkaen. Kirkko-Jaakkolan mukaan marginaaliveron lasku voi kannustaa ansaitsemaan enemm\u00e4n, mutta keskituloisten osalta muutos j\u00e4\u00e4 vaimeaksi.<\/p>\n

LUE MY\u00d6S:<\/strong>
Saitko palkankorotuksen? N\u00e4in paljon siit\u00e4 menee veroihin<\/a><\/p>\n

Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomessa keskituloinen palkansaaja maksaa merkitt\u00e4v\u00e4sti enemm\u00e4n veroja kuin monissa muissa Euroopan maissa, ilmenee Iltalehden tekem\u00e4st\u00e4 verovertailusta. Vertailussa k\u00e4ytettiin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":24211,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,2186,59,60,61],"class_list":{"0":"post-24210","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-suomi","24":"tag-top-stories","25":"tag-topstories","26":"tag-ulkomaat","27":"tag-uutiset","28":"tag-verotus","29":"tag-world","30":"tag-world-news","31":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24210","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=24210"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24210\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/24211"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=24210"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=24210"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=24210"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}