\n\t\t\t\t
![\"\"\/](\"https:\/\/i.media.fi\/incoming\/1fejd8\/11023996.jpg\/alternates\/FREE_1440\/11023996.jpg\")
<\/p>\n4<\/p>\n
\t\t\t<\/a>
\n\t\t\t\t\tFinlandia-talon peruskorjauksen arkkitehteina toimivat Teemu Tuomi (p\u00e4\u00e4suunnittelija) sek\u00e4 projektiarkkitehdit Tuomo Remes ja Jaakko Haapanen. Klikkaa, n\u00e4hd\u00e4ksesi lis\u00e4\u00e4 kuvia Tuomas Uusheimo<\/p>\n
- \n
- \n\t\tKatso isompi kuva<\/a>
\n\t\t\t\t\tFinlandia-talon peruskorjausta lukuun ottamatta kaikki finalistikohteet ovat uudisrakennuksia. Tuomas Uusheimo<\/li>\n- \n\t\tKatso isompi kuva<\/a>
\n\t\t\t\t\tRaati arvioi, ett\u00e4 Finlandia-talo korjattiin rakennuksen henke\u00e4 kunnioittaen, sen patinaa menett\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Kolmisen vuotta kest\u00e4nyt peruskorjaus valmistui vuonna 2024. Talo on alunperin Alvar Aallon suunnittelema. Tuomas Uusheimo<\/li>\n- \n\t\tKatso isompi kuva<\/a>
\n\t\t\t\t\tPeruskorjauksessa Finlandia-talon energiatehokkuutta ja esteett\u00f6myytt\u00e4 parannettiin, talotekniikkaa uusittiin, apu- ja teknisi\u00e4 tiloja muutettiin. Rakennuksen julkisivujen marmorit uusittiin ja uuteen laajennukseen sijoitettiin muun muassa uusi keitti\u00f6. Tuomas Uusheimo<\/li>\n<\/ul>\nKatajanokan Laituri<\/strong><\/p>\n
\t\t
\n\t\t\t\t![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/11023995.jpg\")
<\/p>\n3<\/p>\n
\t\t\t<\/a>
\n\t\t\t\t\tRaati piti Laiturin arkkitehtuuria valovoimaisena ja optimistisena. P\u00e4\u00e4aulan valokuilu samanaikaisesti erottaa ja yhdist\u00e4\u00e4 rakennuksen eriluonteiset osat. Kalle Kouhia<\/p>\n- \n
- \n\t\tKatso isompi kuva<\/a>
\n\t\t\t\t\tPuusta rakennettu Katajanokan Laituri k\u00e4tkee sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 hotellin ja Stora Enson p\u00e4\u00e4konttorin. Katajanokan Laituri avasi ovensa viime vuonna. Tuomas Uusheimo<\/li>\n- \n\t\tKatso isompi kuva<\/a>
\n\t\t\t\t\tMateriaalivalintaa pidet\u00e4\u00e4n onnistuneena. Puumateriaali sitoo hiilt\u00e4, tasaa kosteutta ja tarjoaa miellytt\u00e4v\u00e4n akustiikan. Rakennuksessa vallitsee esiraadin mukaan rento, salliva ja ihmisl\u00e4heinen tunnelma. Tuomas Uusheimo<\/li>\n<\/ul>\n\t\t\t\tMeander Asuinkerrostalo (T\u00f6\u00f6l\u00f6)<\/p>\n
\t\t
\n\t\t\t\t![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/11023998.jpg\")
<\/p>\n2<\/p>\n
\t\t\t<\/a>
\n\t\t\t\t\tMeanderin veistoksellinen muotoon mahdollistanut tavallisuudesta poikkeavien huoneistojen rakentamisen. Rakennuksen pohjalla on kaksikerroksisia asuntoja. Niiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 sijaitsevan parvekevy\u00f6hykkeen lasisein\u00e4t suojaavat ylempien asuinkerrosten parvekkeita ja puujulkisivuja. Asuinkerrostalo valmistui syksyll\u00e4 2024. Angel Gil<\/p>\n- \n
- \n\t\tKatso isompi kuva<\/a>
\n\t\t\t\t\tEsiraadin arvion mukaan omaper\u00e4inen rakennusratkaisu vastaa hienosti ahtaan rakennuspaikan asettamiin haasteisiin. Rakennuksessa on 115 huoneistoa ja monipuoliset yhteistilat. Angel Gil<\/li>\n<\/ul>\n\t\t\t\tVuosaaren biol\u00e4mp\u00f6laitos<\/p>\n
\t\t
\n\t\t\t\t![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/11023988.jpg\")
<\/p>\n3<\/p>\n
\t\t\t<\/a>
\n\t\t\t\t\tVuonna 2023 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu Vuosaaren biol\u00e4mp\u00f6laitos osoittaa esiraadin mukaan, ett\u00e4 teollisuusrakennus voi olla arkkitehtonisesti kunnianhimoinen. Max Plunger<\/p>\n- \n
- \n\t\tKatso isompi kuva<\/a>
\n\t\t\t\t\tBiol\u00e4mp\u00f6laitos on esiraadin mukaan suunniteltu leikkis\u00e4sti ja laadukkaasti. Vinot betonirakenteet tuovat mieleen monumentaalisten goottilaisten kirkkojen ulkoiset tukikaaret. Max Plunger<\/li>\n- \n\t\tKatso isompi kuva<\/a>
\n\t\t\t\t\tRakennuksen suunnittelusta vastasivat Kivinen Rusanen Arkkitehtien Tuomas Kivinen (p\u00e4\u00e4suunnittelija), Uros Kostic, Anna Blomqvist, Maija Hirvilammi ja Tania Serrano Max Plunger<\/li>\n<\/ul>\nArkkitehtuurin Finlandia -palkinnon my\u00f6nt\u00e4\u00e4 Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, ja finalistikohteet on valinnut SAFAn hallituksen asettama esiraati.<\/p>\n
Arkkipiispa Tapio Luoma <\/strong>valitsee ja julkistaa voittajan 6. lokakuuta. Luoma on kuvaillut finalistien l\u00e4pik\u00e4ymist\u00e4 ”antoisaksi kokemukseksi” ja nostanut esille erityisesti rakennusten ja niiden ymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4lisen vuorovaikutuksen merkityksen.<\/p>\n
Viime vuonna palkinnon voitti Tammelan stadion. Silloin valintaa suoritti kriisialueiden ulkomaantoimittajana tunnettu Antti Kuronen<\/strong>.<\/p>\n
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto on my\u00f6nnetty vuodesta 2014 l\u00e4htien ja on Suomen arvostetuin arkkitehtuuripalkinto. Sen tarkoituksena on nostaa esille arkkitehtuurin kulttuurista arvoa ja lis\u00e4t\u00e4 arvostusta korkealuokkaista arkkitehtuuria kohtaan. Palkinto my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n kolmen viime vuoden aikana valmistuneen uuden rakennuksen tai rakennusryhm\u00e4n suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta.<\/p>\n
Suomen Arkkitehtiliiton hallitus nime\u00e4\u00e4 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon esiraadin j\u00e4senet. Palkinnon esiraatiin kuuluivat t\u00e4n\u00e4 vuonna raatia puheenjohtajana luotsannut professori Matti Sanaksenaho, apulaisprofessori Panu Savolainen sek\u00e4 arkkitehdit Miia-Liina Tommila ja Kirsi Korhonen. Esiraadin sihteerin\u00e4 toimi arkkitehti Paula Huotelin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnosta kilpailee t\u00e4n\u00e4 vuonna nelj\u00e4 helsinkil\u00e4ist\u00e4 kohdetta. Voitosta kilpailevat Finlandia-talon peruskorjaus, Katajanokan Laituri, asuinkerrostalo Meander T\u00f6\u00f6l\u00f6ss\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":24273,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[135],"tags":[389,387,388,36,390,137,33,31,30,3304,104,603,615,32,394,393,391,392,7898,6695,109],"class_list":{"0":"post-24272","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-taiteet-ja-suunnittelu","8":"tag-arts","9":"tag-arts-and-design","10":"tag-artsanddesign","11":"tag-asuintalot-ja-asunnot","12":"tag-design","13":"tag-entertainment","14":"tag-fi","15":"tag-finland","16":"tag-finnish","17":"tag-forssan-seutukunta","18":"tag-helsinki","19":"tag-korkeakoulu","20":"tag-koulut","21":"tag-suomi","22":"tag-suunnittelu","23":"tag-taiteet","24":"tag-taiteet-ja-suunnittelu","25":"tag-taiteetsuunnittelu","26":"tag-tammela","27":"tag-toolo","28":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24272","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=24272"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24272\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/24273"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=24272"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=24272"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=24272"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
- \n\t\tKatso isompi kuva<\/a>
- \n\t\tKatso isompi kuva<\/a>
- \n\t\tKatso isompi kuva<\/a>
- \n\t\tKatso isompi kuva<\/a>