{"id":243017,"date":"2026-05-09T11:14:12","date_gmt":"2026-05-09T11:14:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/243017\/"},"modified":"2026-05-09T11:14:12","modified_gmt":"2026-05-09T11:14:12","slug":"tama-kaikki-sinun-pitaa-tietaa-suomen-velasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/243017\/","title":{"rendered":"T\u00e4m\u00e4 kaikki sinun pit\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 Suomen velasta"},"content":{"rendered":"

Jos Suomen valtionvelan jakaisi jokaiselle Suomessa asuvalle, se olisi 34\u202f716 euroa per henki.<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Suomen valtionvelka oli huhtikuun 2026 lopussa noin 196,6 miljardia euroa. Se tekee 34 716 euroa asukasta kohden.<\/p>\n

Valtionvelan korkokulut ovat vuonna 2026 noin 3,25 miljardia euroa.<\/p>\n

Suomen julkinen velka puolestaan oli noin 284,4 miljardia euroa vuoden 2025 lopussa.<\/p>\n

Suomi joutui tammikuussa EU:n \u201dtarkkailuluokalle\u201d kasvavan julkisen velkasuhteen takia.<\/p>\n

Parlamentaarinen ty\u00f6ryhm\u00e4 on sopinut, ett\u00e4 seuraavalla hallituskaudella julkista taloutta pit\u00e4\u00e4 sopeuttaa 8\u201311 miljardin euron edest\u00e4.<\/p>\n

Suomen velka paisuu. Velkaa otetaan, koska Suomen menot ovat suuremmat kuin tulot. Mutta mist\u00e4 velassa on oikeastaan kyse ja miksi sill\u00e4 on v\u00e4li\u00e4?<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 juttu kertoo olennaisen siit\u00e4, mit\u00e4 Suomen velasta tarvitsee tiet\u00e4\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hdet\u00e4\u00e4n liikkeelle perusasioista.<\/p>\n

Suomen julkisyhteis\u00f6ill\u00e4 on velkaa, jota kutsutaan my\u00f6s julkiseksi velaksi. Julkiseen velkaan sis\u00e4ltyv\u00e4t valtionvelka, mutta my\u00f6s esimerkiksi hyvinvointialueiden ja kuntien velat.<\/p>\n

Valtionvelka on nimens\u00e4 mukaisesti valtion ottamaa velkaa, josta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 eduskunta. Huomattava osa \u2013 noin nelj\u00e4 viidesosaa \u2013 julkisesta velasta on valtionvelkaa.<\/p>\n

Valtionvelka oli noin 196,6 miljardia euroa t\u00e4m\u00e4n vuoden huhtikuun lopussa, k\u00e4y ilmi Valtiokonttorin tilastoista<\/a>.<\/p>\n

\"Kuvan<\/p>\n

Kuvan kaltaisen tilan t\u00e4ytt\u00e4miseen tarvittaisiin 3,9 miljardia kappaletta 50 euron seteleit\u00e4.<\/p>\n

Valtionvelan m\u00e4\u00e4r\u00e4 on niin suuri, ett\u00e4 sit\u00e4 voi olla vaikea k\u00e4sitt\u00e4\u00e4. Oheiset kuvat havainnollistavat asiaa.<\/p>\n

Jos velka muuttuisi 50 euron seteleiksi, ohuita seteleit\u00e4 tarvittaisiin per\u00e4ti 3,9 miljardia kappaletta, jotta niill\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4isi esimerkiksi koulun liikuntasalin kokoisen tilan.<\/p>\n

Velan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voi havainnollistaa my\u00f6s sill\u00e4, kuinka paljon velkaa on asukasta kohden.<\/p>\n

Jos koko velka pit\u00e4isi maksaa kerralla pois, jokainen Suomessa asuva joutuisi pulittamaan sit\u00e4 varten 34\u202f716 euroa, Valtiokonttori on laskenut huhtikuun 2026 osalta.<\/p>\n

\"Valtionvelka<\/p>\n

Valtionvelka per asukas on laskettu huhtikuun 2026 lukemasta. Korkomenot per henkil\u00f6 on laskettu vuoden 2026 korkomenojen perusteella. L\u00e4hteet: Valtiokonttori, IS:n laskelma<\/p>\n

Valtion budjetti on t\u00e4lle vuodelle noin 8,7 miljardia euroa alij\u00e4\u00e4m\u00e4inen, Valtiovarainministeri\u00f6n talousarvio\u00adesityksess\u00e4<\/a> kerrotaan. Se tarkoittaa, ett\u00e4 Suomi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n rahaa kuin mihin sill\u00e4 olisi itse varaa.<\/p>\n

Valtio ottaa lis\u00e4\u00e4 velkaa maksaakseen paitsi menoja, my\u00f6s jo otettua velkaa sek\u00e4 sen korkoja.<\/p>\n

Valtion velkaantumisella onkin Valtiokonttorin mukaan<\/a> v\u00e4li\u00e4 siksi, ett\u00e4 siit\u00e4 joutuu maksamaan korkoja \u2013 laina kun ei ole ilmaista.<\/p>\n

Korkomenot ovat t\u00e4n\u00e4 vuonna noin 3,25 miljardia euroa, Valtiokonttorin tilastoista selvi\u00e4\u00e4. Se tekee noin 573 euroa per asukas.<\/p>\n

Kaikki se on jostain muista valtion teht\u00e4vist\u00e4 pois. Jos korkokuluja ei olisi, ratkaisisi se valtion budjetin alij\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4 yli kolmasosan.<\/p>\n

Valtio velkaantuu t\u00e4n\u00e4 vuonna 13 miljardia euroa lis\u00e4\u00e4, Valtiokonttori kertoo<\/a>.<\/p>\n

Valtionvelasta puhutaan yleens\u00e4 suhteessa brutto\u00adkansantuotteeseen, joka kertoo talouskasvusta.<\/p>\n

Vuoden 2025 lopussa valtionvelka oli 66,7 prosenttia suhteessa bkt:hen. Vuonna 2026 velkasuhteen ennustetaan<\/a> nousevan 69,4 prosenttiin.<\/p>\n

Aiemmin valtionvelkaa oli v\u00e4h\u00e4n, mutta esimerkiksi 1990-luvun lama, 2000-luvun loppupuolen finanssikriisi sek\u00e4 vuonna 2020 alkanut koronakriisi ovat kasvattaneet sit\u00e4, Valtiokonttori kertoo.<\/p>\n

Velkaantuneisuus vaikuttaa luottokelpoisuuteen eli siihen, mill\u00e4 ehdoilla valtio saa jatkossa lainaa. Jos velkaa on paljon, rahoittajat ovat varovaisia ja ehdot muuttuvat huonommiksi. Se tekee velasta viel\u00e4 kalliimpaa, Valtiokonttorin sivuilla kerrotaan.<\/p>\n

Luottokelpoisuudesta kerrotaan luottoluokituksilla, joista paras on AAA.<\/p>\n

Tammikuussa uutisoitiin, ett\u00e4 luottoluokittaja Scope Ratings laski<\/a> Suomen luottoluokitusta toiseksi parhaasta AA+:sta kolmanneksi parhaaseen AA:han. Saman teki<\/a> my\u00f6s luottoluokitusyhti\u00f6 Fitch Ratings viime hein\u00e4kuussa.<\/p>\n

Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu paljon julkisesta velasta. Tammikuussa Suomi joutui EU:n \u201dtarkkailuluokalle\u201d<\/a> siksi, ett\u00e4 Suomella julkinen talous on liian alij\u00e4\u00e4m\u00e4inen \u2013 eli juuri siksi, ett\u00e4 Suomen menot ovat suuremmat kuin tulot.<\/p>\n

Julkinen velka oli 248,4 miljardia euroa vuoden 2025 lopussa, selvi\u00e4\u00e4 Tilastokeskuksen<\/a> tilastoista.<\/p>\n

EU:n s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan julkinen velka saisi olla enint\u00e4\u00e4n 60 prosenttia suhteessa bkt:hen. Suomessa huidellaan jo rutkasti sen yli, sill\u00e4 vuoden 2025 lopussa velkasuhde oli jo 88,5 prosenttia.<\/p>\n

Valtiovarainministeri\u00f6 on arvioinut<\/a>, ett\u00e4 velkasuhde kasvaa 91,2 prosenttiin t\u00e4n\u00e4 vuonna.<\/p>\n

Julkisen talouden velkaantuminen halutaan saada kuriin yli puoluerajojen.<\/p>\n

Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat sitoutuneet niin kutsuttuun velkajarruun<\/a>. Velkajarrua varten perustettu parlamentaarinen ty\u00f6ryhm\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelee jatkossa, kuinka paljon Suomella voi olla julkista velkaa.<\/p>\n

Ty\u00f6ryhm\u00e4 sopi<\/a>, ett\u00e4 seuraavalla hallituskaudella menoja pit\u00e4\u00e4 leikata tai tuloja lis\u00e4t\u00e4 8\u201311 miljardia euroa, jotta julkinen talous saataisiin tasapainoon.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Jos Suomen valtionvelan jakaisi jokaiselle Suomessa asuvalle, se olisi 34\u202f716 euroa per henki. Lue tiivistelm\u00e4 Suomen valtionvelka oli…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":243018,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,34,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-243017","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-ilta-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116544331269890680","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/243017","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=243017"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/243017\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/243018"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=243017"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=243017"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=243017"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}