T\u00e4n\u00e4\u00e4n12:00<\/p>\n
<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n keskuspankki on ryhtynyt puhumaan maan ty\u00f6markkinoiden ongelmista h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4\u00e4n s\u00e4vyyn.<\/p>\n
\u201dModernin Ven\u00e4j\u00e4n historiassa emme ole koskaan aiemmin kokeneet t\u00e4llaista ty\u00f6voimapulaa\u201d, keskuspankin johtaja Elvira Nabiullina<\/strong> totesi viime viikolla bisneskonferenssissa Moskovassa.<\/p>\n Ongelma vaikuttaa koko taloustilanteeseen ja keskuspankin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon, keskuspankkiiri lis\u00e4si uutistoimisto Interfaxin mukaan.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n ty\u00f6voimareservin eli ty\u00f6tt\u00f6mien mutta mahdollisesti ty\u00f6llistett\u00e4vien ihmisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on pudonnut Ukrainan sodan aikana nopeasti. Vuoden 2021 lopussa heit\u00e4 oli 7 miljoonaa, kun taas vuoden 2025 p\u00e4\u00e4tteeksi en\u00e4\u00e4 4,4 miljoonaa. Samaan aikaan ty\u00f6llisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi kolmella miljoonalla yhteens\u00e4 75 miljoonaan. Luvuista uutisoi Kremli\u00e4 my\u00f6t\u00e4ilev\u00e4 Izvestija.<\/p>\n Vuosina 2021\u20132025 ty\u00f6voimareservin suhde ty\u00f6llisiin painui kymmenyksest\u00e4 vain 6 prosenttiin. T\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 jokaista ty\u00f6voimapalveluiden tarjoamaa pesti\u00e4 kohden on keskim\u00e4\u00e4rin 2,6 potentiaalista tekij\u00e4\u00e4.<\/p>\n Tilastoa v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 tiettyjen maatalouspainotteisten alueiden korkea virallinen ty\u00f6tt\u00f6myysaste, joka ei aina vastaa todellisuutta. Monessa Ven\u00e4j\u00e4n kolkassa \u2013 kuten Leningradin, Kirovin, Tulan ja Amurin alueilla \u2013 t\u00f6it\u00e4 on paperillakin vapaana enemm\u00e4n kuin niiden potentiaalisia tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n Pullonkaulan synnytt\u00e4\u00e4 ennen kaikkea se, ett\u00e4 niukassa ty\u00f6nhakijapoolissa ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti osaamista ja valmiuksia eri sektorien tarpeisiin.<\/p>\n Ty\u00f6voiman kysynt\u00e4 jatkaa kiristymist\u00e4\u00e4n. Valtiollinen tilastopalvelu Rosstat ennakoi ty\u00f6llisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n laskevan vuonna 2026 noin 1,4 miljoonaa henke\u00e4, Izvestija kirjoittaa. T\u00e4m\u00e4 \u201ddemografisten tekij\u00f6iden\u201d luoma pudotus olisi jopa kahden prosentin luokkaa 74,7 miljoonasta, joka tilastoitiin joulukuussa 2025.<\/p>\n Kasvun este numero yksi<\/p>\n Eri tahot ovat antaneet arvioita ty\u00f6voimapulansa laajuudesta. Moni sektori toimii huomattavalla vajaateholla.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n teollisuudenharjoittajien ja yritt\u00e4jien liitto RSPP kertoi viime vuoden lopulla Gazeta-lehdelle teollisuuden tarvitsevan noin kaksi miljoonaa k\u00e4siparia lis\u00e4\u00e4 \u2013 niin ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, johtajia kuin my\u00f6s insin\u00f6\u00f6rej\u00e4. Moskovan pormestari Sergei Sobjanin<\/strong> arvioi p\u00e4\u00e4kaupungilta uupuvan noin puoli miljoonaa ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4.<\/p>\n Tammikuussa Ven\u00e4j\u00e4n sis\u00e4ministeri\u00f6 tiedotti joiltain osastoiltaan uupuvan jopa 40 prosenttia tarvittavasta ty\u00f6voimasta. Vuosi sitten ministeri\u00f6 arvioi vajeen olleen 170\u202f000 henkil\u00f6n luokkaa. Vajaamiehitys oli vaikein partioivan poliisin riveiss\u00e4.<\/p>\n Maatalouden osalta ty\u00f6voimapula on eri ministeritason arvioiden mukaan 130\u202f000\u2013200\u202f000 henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n Ty\u00f6voiman kysynt\u00e4\u00e4 kiihdytt\u00e4vien demografisten syiden k\u00e4rjess\u00e4 on v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen. Helmikuussa 2025 Ven\u00e4j\u00e4n sosiaalipolitiikan varap\u00e4\u00e4ministeri Tatjana Golikova<\/strong> arvioi, ett\u00e4 vuosikymmenen loppuun menness\u00e4 valmistava teollisuus tarvitsee 703\u202f000, kuljetus- ja varastointiala 472\u202f000 ja rakennussektori yli 358\u202f000 uutta ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4. T\u00e4st\u00e4 uutisoi valtionmedia Rossijskaja gazeta.<\/p>\n Kuohkeaa.<\/p>\n Nainen teki kakkuja Voitonp\u00e4iv\u00e4\u00e4 varten Krasnodarin alueella.<\/p>\n KUVA: Dmitry Feoktistov<\/p>\n Keskuspankin Nabiullina sanoi jo vuonna 2024 ty\u00f6voimapulan olevan Ven\u00e4j\u00e4n talouskasvun este numero yksi. Viime kuussa h\u00e4n muistutti\ufeff<\/a> lukuisista ongelmista, joita tilanteesta seuraa: ty\u00f6nantajat ovat joutuneet kilpailemaan ty\u00f6voimasta korkeilla palkoilla, mik\u00e4 on kohottanut tuotantokustannuksia ja kuluttajien ostovoimaa.<\/p>\n J\u00e4lkimm\u00e4isten kasvu on omiaan kiihdytt\u00e4m\u00e4\u00e4n inflaatiota silloin, kun tuotannon kasvu junnaa. Ty\u00f6voimapula siis ei ainoastaan paina Ven\u00e4j\u00e4n talouskasvua, vaan my\u00f6s vaikeuttaa keskuspankin inflaationhillint\u00e4\u00e4. Maaliskuussa Ven\u00e4j\u00e4n virallinen inflaatio oli 5,9 prosenttia vuodentakaisesta. Huhtikuun lopulla keskuspankki h\u00f6yl\u00e4si ohjauskorkoa 14,5 prosenttiin.<\/p>\n Ty\u00f6voima ajetaan teuraalle<\/p>\n Presidentti Vladimir Putin<\/strong> on Ukrainan sodan aikana tuon tuostakin kehunut maansa enn\u00e4tysmatalaa ty\u00f6tt\u00f6myysprosenttia onnistumisena, joka h\u00e4nen mukaansa kertoo talouden kunnosta ja resilienssist\u00e4. Vain 2,1 prosentin suuruisen ty\u00f6tt\u00f6myysasteen Putin esitti valonpilkahduksena my\u00f6s huhtikuun puoliv\u00e4liss\u00e4, jolloin h\u00e4n istutti p\u00f6yt\u00e4\u00e4n talousp\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 ja vaati selityksi\u00e4 surkealle talouskasvulle<\/a>.<\/p>\n Putin on j\u00e4tt\u00e4nyt mainitsematta keskeisen syyn matalan ty\u00f6tt\u00f6myyden takana.<\/p>\n N\u00e4in korkealla?<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n johtaja Vladimir Putin ei ole kertonut t\u00e4ytt\u00e4 totuutta Ven\u00e4j\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4.<\/p>\n KUVA: EPA\/MIKHAIL METZEL\/SPUTNIK\/KREMLIN \/ POOL<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n talouteen erikoistunut The Bell -verkkolehti on osoittanut tilastollisen analyysin keinoin, ett\u00e4 Ukrainan sodassa kaatuneiden ven\u00e4l\u00e4isten m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja laskevan ty\u00f6tt\u00f6myysasteen v\u00e4lill\u00e4 vaikuttaa alueellisella tasolla vahva korrelaatio\ufeff<\/a>. Sotatappiot n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t olevan jopa voimakkain syy ty\u00f6markkinoiden pingottumiselle.<\/p>\n Kaatuneet eiv\u00e4t palaa sorvin \u00e4\u00e4reen. Ep\u00e4varmaa taas on se, milloin ja kuinka suuri osa sodan vuoksi Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 pois muuttaneista ty\u00f6ik\u00e4isist\u00e4 palaa paikkaamaan kotimaansa ty\u00f6markkinoita. Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 on tiett\u00e4v\u00e4sti l\u00e4htenyt ja j\u00e4tt\u00e4nyt palaamatta ainakin 650 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n The Bellin mukaan ainakin 2,3 prosenttia Ven\u00e4j\u00e4n ty\u00f6voimasta on l\u00e4hetetty sotimaan tai poistunut maasta. Muuttoliikenne ulos maasta on hidastunut, mutta rintamalle v\u00e4rv\u00e4t\u00e4\u00e4n edelleen miehi\u00e4 24 000\u201330 000 hengen kuukausitahdilla\ufeff<\/a>.<\/p>\n Mit\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4 jatkaa sotaansa, sit\u00e4 pahemmaksi maan ty\u00f6voimapula \u00e4ityy.<\/p>\n Ik\u00e4kin painaa<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4est\u00f6nkehityksen realiteetit eiv\u00e4t tarjoa ongelmiin helpotusta \u2013 p\u00e4invastoin.<\/p>\n Vuonna 1990 v\u00e4est\u00f6n mediaani-ik\u00e4 oli 32,2 vuotta. Viime vuonna se oli kohonnut jo 40,3 vuoteen. Maan kokonaisv\u00e4est\u00f6 supistui 149 miljoonasta reiluun 143 miljoonaan.<\/p>\n Monista lapsiperheille laadituista porkkanoista huolimatta syntyvyys on reilusti alle uusiutumiskynnyksen. T\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isnaiselle syntyy keskim\u00e4\u00e4rin 1,47 lasta. Tilastot osoittavat, ett\u00e4 miesv\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 on laskenut viime vuosina nopeammin kuin naisten m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4 on rikkonut<\/a> Ukrainan sodassa maailmansotien j\u00e4lkeisi\u00e4 tappioenn\u00e4tyksi\u00e4. CSIS-ajatushautomon tammikuisen raportin mukaan Ven\u00e4j\u00e4 olisi menett\u00e4nyt jo 1,2 miljoonaa sotilasta, joista 325 000 on kaatuneita.<\/p>\n Ukrainan viranomaisten mukaan Ven\u00e4j\u00e4n tappiot ovat viime aikoina koostuneet\ufeff<\/a> aiempaa enemm\u00e4n kaatuneista kuin haavoittuneista. Muutos voi liitty\u00e4 Ukrainan tammikuussa nimitetyn puolustusministeri Myh\u2019ailo Fedorovin<\/strong> strategiseen linjaukseen, jonka mukaan Ven\u00e4j\u00e4lle olisi tuotettava enemm\u00e4n tappioita kuin hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4 pystyy sotilasrekrytoinnilla paikkaamaan\ufeff<\/a>.<\/p>\n FatkaMaahanmuutto ei ved\u00e4<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n nettomaahanmuutto oli viime vuonna 252 000 henkil\u00f6\u00e4 miinuksen puolella. Muutos Ukrainan sotaa edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n aikaan on suuri. Vuosina 2003\u20132021 Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4est\u00f6 kasvoi vuosittain 250 000\u2013450 000 henkil\u00f6ll\u00e4 muuttoliikkeen seurauksena.<\/p>\n Tuontity\u00f6voiman osalta perinteisesti t\u00e4rke\u00e4n Keski-Aasian muuttoliikenne Ven\u00e4j\u00e4lle osoittaa laantumisen merkkej\u00e4. Esimerkiksi Uzbekistanista muutti viime vuonna Ven\u00e4j\u00e4lle 700 000 ihmist\u00e4, kun vuonna 2023 muuttajia oli viel\u00e4 1,2 miljoonaa. Muuttoliikenne Kirgisiasta supistui 600 000:sta 350 000:een.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4 pyrkii lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6voiman tuontia muun muassa Intiasta, Etel\u00e4-Aasiasta ja rajoitetusti my\u00f6s Pohjois-Koreasta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"T\u00e4n\u00e4\u00e4n12:00 Ven\u00e4j\u00e4n keskuspankki on ryhtynyt puhumaan maan ty\u00f6markkinoiden ongelmista h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4\u00e4n s\u00e4vyyn. \u201dModernin Ven\u00e4j\u00e4n historiassa emme ole koskaan aiemmin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":243030,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-243029","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-suomi","24":"tag-top-stories","25":"tag-topstories","26":"tag-ulkomaat","27":"tag-uutiset","28":"tag-world","29":"tag-world-news","30":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116544425542569393","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/243029","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=243029"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/243029\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/243030"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=243029"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=243029"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=243029"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}<\/p>\n
<\/p>\n