{"id":243192,"date":"2026-05-09T16:01:14","date_gmt":"2026-05-09T16:01:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/243192\/"},"modified":"2026-05-09T16:01:14","modified_gmt":"2026-05-09T16:01:14","slug":"sir-david-attenborough-100-avasi-ihmiskunnan-silmat-luonto-pitaa-pelastaa-tuholta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/243192\/","title":{"rendered":"Sir David Attenborough, 100, avasi ihmiskunnan silm\u00e4t: Luonto pit\u00e4\u00e4 pelastaa tuholta"},"content":{"rendered":"

Britannia juhli perjantaina legendaarisen luontodokumenttien tekij\u00e4n Sir David Attenborough\u2019n satavuotisjuhlia. Sankarin kunniaksi nimettiin j\u00e4lleen yksi eli\u00f6laji.<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Britannia juhli perjantaina Sir David Attenborough’n 100-vuotisp\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Legendaarinen luontodokumentaristi muistelee yh\u00e4 vuoden 1978 kohtaamistaan Ruandan vuorigorillojen kanssa.<\/p>\n

Attenborough’n kunniaksi nimettiin j\u00e4lleen uusi eli\u00f6laji, kun Lontoon Luonnonhistoriallinen museo antoi ahmaspisti\u00e4iselle nimen Attenboroughnculus tau.<\/p>\n

Satavuotias luonnontieteilij\u00e4 pit\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuuden kaventumista aikamme suurimpana tragediana.<\/p>\n

Tshernobylin ydinvoimalan r\u00e4j\u00e4hdys on monen mielest\u00e4 historian pahin ihmisen aiheuttama ymp\u00e4rist\u00f6katastrofi. Siit\u00e4 tuli huhtikuun lopussa kuluneeksi tasan 40 vuotta.<\/p>\n

Meneill\u00e4\u00e4n on paljon Tshernobyli\u00e4 laajempi katastrofi, kertoo tasan sata vuotta sitten syntynyt brittil\u00e4inen luonnontieteilij\u00e4 ja dokumentaristi Sir David Attenborough<\/a>. Se on luonnon monimuotoisuuden eli bio\u00addiversiteetin kiihtyv\u00e4 kaventuminen \u2013 aikamme suurin tragedia.<\/p>\n

\u201dEl\u00e4m\u00e4n aito kukoistus planeetallamme edellytt\u00e4\u00e4 suunnatonta bio\u00addiversiteetti\u00e4\u201d, Attenborough kirjoittaa kirjassaan Yksi el\u00e4m\u00e4, yksi planeetta (WSOY 2020).<\/p>\n

\u201dPlaneetta voi toimia optimaalisesti vain kun miljardit erilaiset organismit ottavat kaiken irti niille tarjoutuvista resursseista ja tilaisuuksista ja miljoonat lajit el\u00e4v\u00e4t yhteen nivoutunutta el\u00e4m\u00e4\u00e4 toisiaan tukien. Mit\u00e4 monimuotoisempi luonto on, sit\u00e4 paremmin turvattua on kaikki planeettamme el\u00e4m\u00e4, mukaan lukien meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4mme. Mutta me ihmiset el\u00e4mme nyt tavalla, joka v\u00e4hent\u00e4\u00e4 monimuotoisuutta.\u201d<\/p>\n

\n

Mit\u00e4 monimuotoisempi luonto on, sit\u00e4 paremmin turvattua on kaikki planeettamme el\u00e4m\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n

\"Luonnonhistoriallisen<\/p>\n

Luonnonhistoriallisen museon perhosn\u00e4yttelyss\u00e4 Lontoossa vuonna 2011 David Attenborough sai yleis\u00f6kseen koululaisia. Kuva:\u00a0Bettina Strenske \/ London News Pictures \/ ZUMA<\/p>\n

Kaikki ihmiset ovat Attenborough\u2019n mukaan osasyyllisi\u00e4 luonnon monimuotoisuuden kaventumiseen. Me synnyimme ihmisen maailmaan, joka oli alun alkaenkin kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Rakentamamme teollistuneet yhteiskunnat viev\u00e4t maapalloa kohti odottavaa tuhoa. Mutta viel\u00e4 on aikaa korjata suunta.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on se t\u00e4rkein l\u00e4ksy, jota Attenborough opettanut vuosikymmenten ajan.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n Attenborough\u2019lla on kaksi voimakasta v\u00e4linett\u00e4: televisio ja h\u00e4nen oma persoonansa. Attenborough on tv-esiintyj\u00e4n\u00e4 hauska, koskettava ja viisas. H\u00e4n on mestari esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tieteellist\u00e4 tietoa helposti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 muodossa. Ja mestari heitt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n ainutlaatuisella tavalla el\u00e4inten maailmaan. N\u00e4ist\u00e4 heitt\u00e4ytymisist\u00e4 Attenborough on saanut legendaarisen maineensa.<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4: David Attenborough t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n sata vuotta \u2013 poikkeuksellinen lahja<\/a><\/p>\n

\"David<\/p>\n

David Attenborough ja nuori aasialainen saukko vuonna 1999. Attenborough esiintyi tapahtumassa, jossa kerrottiin hankkeesta elvytt\u00e4\u00e4 saukkokantaa Thamesjoessa. Kuva:\u00a0DYLAN MARTINEZ \/ REUTERS<\/p>\n

Yhden koskettavimmista hetkist\u00e4\u00e4n el\u00e4inten seurassa Attenborough koki tammikuussa 1978 Ruandassa, kolmen kilometrin korkeudessa vuoristossa. Meneill\u00e4\u00e4n olivat El\u00e4v\u00e4 maa -dokumenttisarjan kuvaukset, ja kohteena vaikeasti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4 gorilla\u00adyhteis\u00f6.<\/p>\n

Attenborough halusi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 katsojille hyvin yksinkertaisen asian: gorillan peukalon. Ja kertoa, kuinka merkitt\u00e4v\u00e4 kehitys\u00adaskel peukalon ja etusormen yhteisty\u00f6 oli k\u00e4dellisten evoluutiossa. Se antoi kyvyn tarttua ty\u00f6kaluihin.<\/p>\n

Gorillatutkija Dian Fossey<\/a> opetti Attenborough\u2019lle, miten gorillojen kanssa pit\u00e4\u00e4 toimia.<\/p>\n

\u2013 Gorillaa ei katsota silmiin. Se on haaste. T\u00e4ytyy pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4 alhaalla ja p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 r\u00f6yht\u00e4ilevi\u00e4 vatsa\u00ad\u00e4\u00e4ni\u00e4, Attenborough kertoo tuoreessa A Gorilla Story -dokumentissa.<\/p>\n

\u00c4\u00e4ntely on viesti: ilmoitus siit\u00e4, ett\u00e4 olet l\u00e4sn\u00e4 gorillojen keskuudessa.<\/p>\n

\"Pablo<\/p>\n

Pablo t\u00e4ysikasvuisena. Siit\u00e4 tuli yksi Dian Fosseyn tutkimien gorillaryhmien johtajista. Fossey murhattiin Ruandassa vuonna 1985. Tekij\u00e4t olivat mahdollisesti salamets\u00e4st\u00e4ji\u00e4. Kuva:\u00a0Dian Fossey Gorilla Fund<\/p>\n

\n

Kukaan luonnosta kiinnostunut ei olisi voinut toivoa yht\u00e4 henke\u00e4salpaavaa kokemusta.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Fosseyn opein Attenborough p\u00e4\u00e4si hyvin l\u00e4helle gorilloja. Koko kuvausryhm\u00e4 \u00e4llistyi, kun kolmivuotias Pablo-gorilla heitt\u00e4ytyi sel\u00e4lleen Attenborough\u2019n p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n

Kesken leikkimielisen painiskelun Attenborough tunsi k\u00e4den kosketuksen p\u00e4\u00e4laellaan. Naarasgorilla k\u00e4\u00e4nsi Attenborough\u2019n p\u00e4\u00e4t\u00e4, katsoi suoraan silmiin, ty\u00f6nsi sormensa h\u00e4nen suuhunsa ja p\u00e4\u00e4sti vatsa\u00ad\u00e4\u00e4nen.<\/p>\n

\u2013 Tein parhaani vastatakseni siihen, Attenborough kertoo dokumentissa.<\/p>\n

Attenborough tunsi olevansa ik\u00e4\u00e4n kuin siunatussa tilassa, niin l\u00e4hell\u00e4 gorilloja kuin mahdollista.<\/p>\n

\u2013 Se oli yksi etu\u00adoikeutetuimmista hetkist\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni. N\u00e4en siit\u00e4 viel\u00e4kin unta. Kukaan luonnosta kiinnostunut ei olisi voinut toivoa yht\u00e4 henke\u00e4salpaavaa kokemusta.<\/p>\n

Attenborough\u2019sta kiinnostunut gorillanaaras ei ollut Pablon emo. Pablo oli joutunut pienen\u00e4 emonsa hylk\u00e4\u00e4m\u00e4ksi, mutta siit\u00e4 tuli silti oman ryhm\u00e4ns\u00e4 johtaja \u2013 hopeaselk\u00e4inen, hallitseva uros.<\/p>\n

Dian Fosseyn tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6 seurasi pitk\u00e4\u00e4n Pablon ryhm\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4. Pablo kuoli 33-vuotiaana puolustaessaan ryhm\u00e4\u00e4ns\u00e4, kolme vuosikymment\u00e4 kohtaamisestaan David Attenborough\u2019n kanssa.<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4: YK etsii ratkaisuja merten pelastamiseksi \u2013 Sir David Attenborough, 99, l\u00e4hetti tunteikkaan viestin kokoukselle<\/a><\/p>\n

\"Prinssi<\/p>\n

Prinssi Charles ja prinsessa Anne vierailivat David Attenborough\u2019n juontamassa Zoo Quest -ohjelmassa huhtikuussa 1958. Tarkastelun kohteena oli Cocky-kakadu. Kuva:\u00a0Keystone Press Agency \/ ZUMA<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4: Yksi Avaran luonnon kohtaus oli liikaa \u2013 40 vuotta ohjelmaa tehnyt kertoja menetti t\u00e4ysin itsehillint\u00e4ns\u00e4<\/a><\/p>\n

David Attenborough\u2019n ura BBC:n television luonto-ohjelmien juontajana alkoi sattumalta 1950-luvun alkupuolella. El\u00e4in\u00adohjelmia oli jo silloin tehty yksinkertaisella formaatilla: esitell\u00e4\u00e4n katsojille studioon tuotuja el\u00e4imi\u00e4 suorassa l\u00e4hetyksess\u00e4.<\/p>\n

BBC p\u00e4\u00e4tti tuottaa belgialaisen mallin mukaisesti t\u00e4yspitk\u00e4n luontodokumentin ja siihen liittyv\u00e4n studio-ohjelman, jonka nimeksi tuli Zoo Quest. Syyskuussa 1954 Attenborough k\u00e4vi kuvausmatkalla Sierra Leonessa yhdess\u00e4 Lontoon el\u00e4intarhan kuraattorin Jack Lesterin<\/a> kanssa. Tarkoitus oli hankkia kuvamateriaalia niin harvinaisesta otuksesta, ettei sit\u00e4 ollut miss\u00e4\u00e4n el\u00e4intarhassa. Kohteeksi valikoitui keltap\u00e4\u00e4kaljukas: Picathartes gymnocephalus -lintu.<\/p>\n

\u201dEnsimm\u00e4inen ohjelma tuli ruutuun joulukuussa 1954. Jack esitteli el\u00e4imi\u00e4 studiossa ja min\u00e4 ohjasin kameroita\u201d, Attenborough muistelee BBC:n julkaisemassa artikkelissa.<\/p>\n

Ohjelmasta tuli menestys.<\/p>\n

\u201dMutta sitten tuli suuri suru. L\u00e4hetyksen j\u00e4lkeen Jackin terveys romahti ja h\u00e4n joutui sairaalaan. Sarja tehtiin tietenkin liven\u00e4, ja jonkun piti ottaa h\u00e4nen paikkansa seuraavalla viikolla.<\/p>\n

BBC:n televisiotuotannon johtaja valitsi juontajaksi Attenborough\u2019n.<\/p>\n

\u201dKuulut henkil\u00f6kuntaan, joten et saa ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 palkkiota\u201d, johtaja kertoi.<\/p>\n

Seuraava kuvausmatka Lesterin kanssa suuntautui Etel\u00e4-Amerikkaan. Lester joutui kuitenkin uudelleen sairaalahoitoon, ja Attenborough\u2019n pestist\u00e4 tuli pysyv\u00e4. Siit\u00e4 alkoi yli puoli vuosisataa kest\u00e4nyt ura, jonka aikana Attenborough ja BBC tuottivat henke\u00e4salpaavia dokumenttisarjoja. Niiden joukossa ovat El\u00e4v\u00e4 planeetta (1984), Etel\u00e4mantereen ihmeet (1993), Sininen planeetta (2001), Our Planet: Uskomaton planeettamme (2019) ja Luonnon lumoavat v\u00e4rit (2021).<\/p>\n

\"David<\/p>\n

David Attenborough h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nty\u00f6st\u00e4\u00e4n kertovassa Attenborough\u2019s Journey -elokuvassa. Vuonna 2010 julkaistu elokuva vei dokumentaristin Galapagossaarille, Borneoon ja Kanadan vuoristoon. Kuva:\u00a0ATLANTIC PRODUCTIONS \/ Album \/ ZUMA<\/p>\n

\n

Luonto on minun mielest\u00e4ni suurin innostuksen l\u00e4hde, suurin visuaalisen kauneuden l\u00e4hde ja suurin \u00e4lyllisen kiinnostuksen l\u00e4hde.<\/p>\n<\/blockquote>\n

El\u00e4kevuosia Sir David ei oikeastaan ole ehtinyt viett\u00e4\u00e4. H\u00e4n asuu Lontoon vehre\u00e4ss\u00e4 Richmondin kaupungin\u00adosassa, pysyy virke\u00e4n\u00e4 Richmond Parkiin tekemiens\u00e4 k\u00e4velyretkien avulla ja esiintyy yh\u00e4 julkisuudessa. K\u00e4nnykk\u00e4\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ei ole, eik\u00e4 omaa s\u00e4hk\u00f6posti\u00adosoitetta.<\/p>\n

Lapsuudessa syttynyt kiinnostus luontoon innoittaa satavuotiasta yh\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Luonto on minun mielest\u00e4ni suurin innostuksen l\u00e4hde, suurin visuaalisen kauneuden l\u00e4hde ja suurin \u00e4lyllisen kiinnostuksen l\u00e4hde. Se on suurin l\u00e4hde niin moneen asiaan, ett\u00e4 se tekee el\u00e4m\u00e4st\u00e4 el\u00e4misen arvoisen, h\u00e4n on sanonut.<\/p>\n

Attenborough on julkaissut 1950-luvulta l\u00e4htien l\u00e4hes 30 kirjaa. H\u00e4nen uusin teoksensa on kuusi vuotta sitten ilmestynyt Yksi el\u00e4m\u00e4, yksi planeetta. Se on samalla h\u00e4nen testamenttinsa. Kirjassa on toivon viesti, jonka mukaan tuho voidaan viel\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Sit\u00e4 varten Homo sapiensin, viisaan ihmisen, on opittava virheist\u00e4\u00e4n ja oltava nimens\u00e4 mittainen.<\/p>\n

\u201dMeill\u00e4 on kaikki tarvittavat ty\u00f6kalut, miljardien ihmisten ajatukset ja ideat ja luonnon suunnaton energia apunamme t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4. Ja meill\u00e4 on jotakin muutakin: kyky, jota ei kenties ole muilla planeettamme nis\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 \u2013 kyky kuvitella tulevaisuus ja pyrki\u00e4 kuvitelman toteuttamiseen\u201d, Attenborough kirjoittaa.<\/p>\n

\u201dMeill\u00e4 on viel\u00e4 aikaa hyvitt\u00e4\u00e4 tekojamme, hillit\u00e4 vaikutustamme ja muuttua j\u00e4lleen lajiksi, joka el\u00e4\u00e4 sopusoinnussa luonnon kanssa. Vain tahto puuttuu.\u201d<\/p>\n

Faktat<\/p>\n

David Attenborough\"David<\/p>\n

David Attenborough vuonna 1987. Kuva:\u00a0The Washington Times \/ ZUMA<\/p>\n

    \n
  1. \n

    Syntyi 8. toukokuuta 1926 Isleworthissa, Middle\u00adsexiss\u00e4 akateemiseen perheeseen. Vanhempi veli Richard Attenborough<\/a> (1923\u20132014) tuli tunnetuksi n\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4 ja elokuva\u00adohjaajana.<\/p>\n<\/li>\n

  2. \n

    Opiskeli geologiaa ja zoologiaa Cambridgessa.<\/p>\n<\/li>\n

  3. \n

    Aloitti uransa BBC:ss\u00e4 vuonna 1952 asia\u00adohjelmien tuottajana.<\/p>\n<\/li>\n

  4. \n

    Johtoteht\u00e4viss\u00e4 BBC:ss\u00e4 1960-luvulla. Esill\u00e4 yhti\u00f6n p\u00e4\u00e4johtajaksi 1970-luvun alussa, mutta ei ollut kiinnostunut paikasta.<\/p>\n<\/li>\n

  5. \n

    Aloitti Life on Earth -dokumenttisarjan tuotannon yhdess\u00e4 yhdysvaltalaisen Turner-yhti\u00f6n kanssa vuonna 1976.<\/p>\n<\/li>\n

  6. \n

    Puoliso Jane Oriel<\/a> kuoli 1997. Pariskunnalla on kaksi lasta, Robert <\/a>ja Susan<\/a>.<\/p>\n<\/li>\n

  7. \n

    \u201dDouble Sir\u201d: kaksi ritarin arvoa, my\u00f6nnetty 1985 ja 2022.<\/p>\n<\/li>\n

  8. \n

    Kymmeni\u00e4 muita kunniamerkkej\u00e4, akateemisia kunnian\u00adosoituksia ja palkintoja. Nimitetty nelj\u00e4 kertaa kunniatohtoriksi.<\/p>\n<\/li>\n<\/ol>\n

    \"Attenborosauruksen<\/p>\n

    Attenborosauruksen fossiili Luonnontieteellisen museon kokoelmasta Lontoossa. Kuva:\u00a0Em\u0151ke D\u00e9nes \/ Wikipedia<\/p>\n

    N\u00e4m\u00e4 lajit saivat nimen David Attenborough\u2019n mukaan<\/p>\n

    Kymmenkunta el\u00e4in- ja kasvilajia on nimetty legendaarisen luontodokumentaristin kunniaksi. L\u00f6yd\u00f6t liittyv\u00e4t tavalla tai toisella David Attenborough\u2019hun ja h\u00e4nen tutkimuksiinsa.<\/p>\n

    Attenboroughnculus tau: Lontoon Luonnonhistoriallinen museo kunnioitti Attenborough\u2019n syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4 nime\u00e4m\u00e4ll\u00e4 torstaina pienen ahmaspisti\u00e4isen dokumentaristin mukaan. Pisti\u00e4inen on museon kokoelmissa, mutta se tunnistettiin vasta hiljattain uudeksi lajiksi.<\/p>\n

    Attenborosaurus conybeari: Euroopassa varhaisella jurakaudella el\u00e4nyt plesio\u00adsauruslaji. Attenboroughin oma suosikki h\u00e4nen mukaansa nimetyist\u00e4 lajeista.<\/p>\n

    Attenborough\u2019n keltano (Hieracium attenboroughianum): Luonnonvarainen kukka, joka kasvaa Britanniassa ja Irlannissa. L\u00f6ydettiin vuonna 2004, mutta kesti vuosia ennen kuin laji todettiin aiemmin tuntemattomaksi. L\u00f6yt\u00e4j\u00e4 nimesi kasvin h\u00e4net ekologian opintoihin innostaneen David Attenborough\u2019n mukaan.<\/p>\n

    \"Euptychia<\/p>\n

    Euptychia attenboroughi -perhonen Amazonasista. Kuva:\u00a0Wikimedia Commons<\/p>\n

    Euptychia attenboroughi: Harvinainen hein\u00e4perhoslaji Amazonin alueen trooppisista metsist\u00e4. L\u00f6yt\u00e4j\u00e4t nimesiv\u00e4t lajin Attenborough\u2019n mukaan \u201dkiitokseksi miljoonien ihmisten silmien ja syd\u00e4nten avaamisesta maailman luonnolle\u201d.<\/p>\n

    Trigonopterus attenboroughi: Indonesialainen lentokyvyt\u00f6n k\u00e4rs\u00e4k\u00e4s.<\/p>\n

    Electrotettix attenboroughi: 18\u201320 miljoonaa vuotta sitten el\u00e4nyt k\u00e4\u00e4pi\u00f6hein\u00e4sirkka, joita l\u00f6ytyy Dominikaanisesta tasavallasta ker\u00e4tyst\u00e4 meripihkasta.<\/p>\n

    \"Nepenthes<\/p>\n

    Nepenthes attenboroughii -kannukasvi. Kuva:\u00a0Alastair Robinson \/ Wikipedia<\/p>\n

    Attenborough\u2019n lihansy\u00f6j\u00e4kasvi (Nepenthes attenboroughii): Hy\u00f6nteisi\u00e4 sy\u00f6v\u00e4 kannukasvi Filippiineilt\u00e4.<\/p>\n

    Zaglossus attenboroughi: Uudessa-Guinean yl\u00e4nk\u00f6metsiss\u00e4 tavattava nokkasiili.<\/p>\n

    Ctenocheloides attenboroughi: Madagaskarin rannikolla esiintyv\u00e4 aavekatkarapulaji.<\/p>\n

    Materpiscis attenboroughi: Australian luoteis\u00adosissa el\u00e4nyt devonikautinen kala. Varhaisin tunnettu eli\u00f6laji, joka on synnytt\u00e4nyt el\u00e4vi\u00e4 poikasia.<\/p>\n

    Blakea attenboroughii: Ainoastaan Ecuadorissa esiintyv\u00e4 puulaji, jolla on kaunis valkoinen kukka.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Britannia juhli perjantaina legendaarisen luontodokumenttien tekij\u00e4n Sir David Attenborough\u2019n satavuotisjuhlia. Sankarin kunniaksi nimettiin j\u00e4lleen yksi eli\u00f6laji. Lue tiivistelm\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":243193,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,34,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-243192","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-ilta-sanomat","12":"tag-luonto","13":"tag-nature","14":"tag-science","15":"tag-suomi","16":"tag-tiede","17":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116545460191147556","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/243192","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=243192"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/243192\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/243193"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=243192"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=243192"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=243192"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}