![\"Ukri](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/1778347869_16_468.jpg\")
<\/p>\nKaupungin julkiset taideteokset ovat meid\u00e4n kaikkien yhteist\u00e4 kulttuuriperint\u00f6\u00e4mme.<\/p>\n
<\/p>\n
Ukri Merikannon Tiet\u00e4j\u00e4lintu-veistoksesta Kuninkaankadulla oli viety yl\u00e4osa. Tapauksesta on tehty rikosilmoitus. Kuva:\u00a0Kasper S\u00e4kkinen \/ Aamulehti<\/p>\n
8.5. 17:30<\/p>\n
Tampereen julkisia taideteoksia on viime vuosina t\u00e4rvelty raskaalla tavalla. Keskiviikkona uutisoitiin tuoreimmasta tapauksesta, kun Ukri Merikannon Tiet\u00e4j\u00e4lintu-veistoksesta oli irrotettu ja viety veistoksen kaareva yl\u00e4osa.<\/p>\n
Maaliskuussa kerrottiin, ett\u00e4 Nekalan entisen lastentalon pihalta oli kadonnut yksi kala Sisko Pet\u00e4j\u00e4n Leikkiv\u00e4t Kalat -pronssiveistoksesta.<\/p>\n
Vuoden 2023 syksyll\u00e4 t\u00e4rveltiin Pispalanharjulla Lauri Viidan muistoksi pystytetty Pertti M\u00e4kisen Betonimyllyst\u00e4 runon siivet -pronssiveistos. Samana y\u00f6n\u00e4 samat tekij\u00e4t veiv\u00e4t Unto Hietasen Kalapoika-teoksen Viinikan Lampipuistosta.<\/p>\n
N\u00e4iden tapausten lis\u00e4ksi on Mannerheimin patsasta Leinolassa sotkettu useaan kertaan. Mannerheim on kuvattu siin\u00e4 vuoden 1918 sotilasasussa, joten siihen kohdistuu poikkeuksellisen paljon ideologisia intohimoja ja menneisyyden painolastia.<\/p>\n
Vastakkainen esimerkki on Keskustorin suihkukaivo. Vuonna 1883 valmistuneesta taideteoksesta on tullut osa urheilun kultajuhlien iloa ja kansaa yhdist\u00e4vi\u00e4 muistoja. Teos on kuitenkin k\u00e4rsinyt vahinkoja juhlissa. Esimerkiksi vuonna 2019 j\u00e4\u00e4kiekon MM-kultaa juhlittaessa suihkukaivosta katosi arvokas palanen.<\/p>\n
Kaupungin julkiset taideteokset ovat meid\u00e4n kaikkien yhteist\u00e4 kulttuuriperint\u00f6\u00e4mme. Niiden t\u00e4rvelemisess\u00e4 on kyse paljon isommasta asiasta kuin vain teosten rahallisesta arvosta, vaikka sekin voi olla mittava.<\/p>\n
Ironista kyll\u00e4, kun Viidan muistomerkin ja Kalapojan sek\u00e4 Lappeenrannasta viedyn teoksen tapausta k\u00e4siteltiin oikeudessa, k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 tekij\u00e4t ottivat niist\u00e4 romumetallia myyt\u00e4v\u00e4ksi. Rikoshy\u00f6ty\u00e4 tuli alle 500 euroa, tosin kaikkia palasia ei ehditty myyd\u00e4. Tuomioksi tuli ehdotonta vankeutta ja maksettavaksi mittavat korvaukset.<\/p>\n
Menetys tamperelaisille oli n\u00e4iden teosten osalta korvaamaton. Viidan muistomerkin ennallistaminen olisi tullut niin kalliiksi, ettei sit\u00e4 tehd\u00e4. Sen sijaan aikeena on hankkia uusi muistomerkki, ja asia on valmistelussa. Kalapojan paikalle Lampipuistoon l\u00f6ydettiin kaupungin kokoelmista toinen teos: Victor Janssonin Knock out.<\/p>\n
Tampereen taideteosten turmelemisen t\u00e4ytyy loppua ja julkisten taideteosten arvo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Toivoa sopii, ettei julkinen keskustelu esimerkiksi prosenttitaiteesta aiheuta taiteen arvostuksen laskua. Julkisten taideteosten t\u00e4ytyy s\u00e4ily\u00e4 tuleville sukupolville, ja on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 osaltamme my\u00f6s kartutamme perint\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Monet keskeisten paikkojen vanhat taideteokset kaupunkilaisten on helppo tuntea omikseen. Mit\u00e4 olisi Keskustori ilman suihkukaivoa, H\u00e4meensilta ilman Kauppiasta, Er\u00e4nk\u00e4vij\u00e4\u00e4, Suomen neitoa ja Veronkantajaa tai Pyynikin kirkkopuisto ilman Kev\u00e4t-teoksen tanssivia lapsia?<\/p>\n
Ent\u00e4 mit\u00e4 olisi Satakunnankatu ilman vuonna 2025 kohonnutta teosta Valo, joka ei sammu?<\/p>\n
J\u00e4lkimm\u00e4isen kysymyksen vastaus ei ole viel\u00e4 ehk\u00e4 yht\u00e4 ilmiselv\u00e4 kuin ensimm\u00e4isen, mutta se voi hyvinkin muuttua. Parhaimmillaan my\u00f6s uusista julkisista taideteoksista tulee vuosien my\u00f6t\u00e4 korvaamattoman arvokas osa kaupunkia ja sen tarinaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kaupungin julkiset taideteokset ovat meid\u00e4n kaikkien yhteist\u00e4 kulttuuriperint\u00f6\u00e4mme. Ukri Merikannon Tiet\u00e4j\u00e4lintu-veistoksesta Kuninkaankadulla oli viety yl\u00e4osa. Tapauksesta on tehty…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":243242,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[135],"tags":[157,389,387,388,390,137,33,31,30,32,394,393,391,392,109],"class_list":{"0":"post-243241","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-taiteet-ja-suunnittelu","8":"tag-aamulehti","9":"tag-arts","10":"tag-arts-and-design","11":"tag-artsanddesign","12":"tag-design","13":"tag-entertainment","14":"tag-fi","15":"tag-finland","16":"tag-finnish","17":"tag-suomi","18":"tag-suunnittelu","19":"tag-taiteet","20":"tag-taiteet-ja-suunnittelu","21":"tag-taiteetsuunnittelu","22":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116545813607552145","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/243241","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=243241"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/243241\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/243242"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=243241"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=243241"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=243241"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}