{"id":24433,"date":"2025-09-03T12:39:07","date_gmt":"2025-09-03T12:39:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/24433\/"},"modified":"2025-09-03T12:39:07","modified_gmt":"2025-09-03T12:39:07","slug":"kvanttitietokoneiden-suomalaiskehittajalle-historian-suurin-rahoitus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/24433\/","title":{"rendered":"Kvanttitietokoneiden suomalaiskehitt\u00e4j\u00e4lle historian suurin rahoitus"},"content":{"rendered":"<p>Suomalaisyhti\u00f6 IQM Quantum Computers ker\u00e4si 275 miljoonan euron rahoituksen kvanttitietokoneiden kehitt\u00e4miseen. Alasta ennakoidaan teko\u00e4lyn rinnalle seuraavaa talouskasvun moottoria, joka voi nopeuttaa esimerkiksi l\u00e4\u00e4kkeiden kehitysty\u00f6t\u00e4 vuosilla.<\/p>\n<p>Vauhti kiihtyy nyt suomalaisella teknologiakent\u00e4ll\u00e4 kirjaimellisesti.\u00a0<\/p>\n<p>Kvanttitietokoneita kehitt\u00e4v\u00e4 IQM Quantum Computers on saanut rahoituspotin, joka on skaalausvaiheessa olevalle suomalaisyhti\u00f6lle historian suurin.<\/p>\n<p>Yhti\u00f6 kertoi keskiviikkona ker\u00e4nneens\u00e4 275 miljoonaa euroa uutta rahoitusta. Kyseess\u00e4 on niin sanottu B-rahoituskierros, jossa haetaan nopeaa kasvua asiakkaita markkinoilta jo hankkineelle yhti\u00f6lle.<\/p>\n<p>Johtavana sijoittajana on Ten Eleven Ventures, joka on IQM:n ensimm\u00e4inen yhdysvaltalainen sijoittaja. Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 sijoittaja on Suomen Teollisuussijoitus eli Tesi.<\/p>\n<p>Kvanttiteknologia on ala, johon k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t isoja rahasummia valtioiden ohella IBM:n, Googlen ja Microsoftin kaltaiset j\u00e4ttil\u00e4iset. Teknologia on viel\u00e4 keskener\u00e4ist\u00e4, mutta viimeist\u00e4\u00e4n 2030-luvulla sen ennakoidaan mullistavan tietokoneiden laskentatehon \u2013 ja nousevan samalla talouskasvun megatrendiksi teko\u00e4lyn rinnalle.<\/p>\n<p>IQM toimittaa kvanttitietokoneita suurteholaskentakeskuksille ja huippuyliopistoille. Yhti\u00f6 ei ole viel\u00e4 voitontekokone, mutta se on yksi alan kuumimmista yhti\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n<p>Suomesta halutaan kvanttiteknologian Taiwan<\/p>\n<p>Tasavallan presidentti <strong class=\"typography-bold\">Alexander Stubb<\/strong> on nostanut kvanttiteknologian yhdeksi alueeksi, jossa Suomen pit\u00e4\u00e4 olla vahva.<\/p>\n<p>Stubb totesi elokuun lopussa Team Finlandin vientip\u00e4ivill\u00e4, ett\u00e4 Suomesta voi tulla \u201dkvanttiteknologiassa sama, mit\u00e4 Taiwan on puolijohteissa\u201d.<\/p>\n<p>T\u00e4lle odotukselle on my\u00f6s katetta. Suomeen on kertynyt alan johtavia yhti\u00f6it\u00e4, kuten IQM ja kvanttitietokoneiden j\u00e4\u00e4hdyttimi\u00e4 eli kryostaatteja valmistava Bluefors.Taustalla on pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja osittain sattumaa: kvanttilaskennassa keskeist\u00e4 on esimerkiksi matalien l\u00e4mp\u00f6tilojen fysiikka, jonka tutkimusta on tehty Suomessa jo vuosikymmeni\u00e4.<\/p>\n<p>Kun osaamista vied\u00e4\u00e4n kohti kaupallistamista, on kilpailu kovaa. \u00a0Siksi my\u00f6s Suomen valtio on vahvasti mukana rahoituksessa.<\/p>\n<p>IQM on ker\u00e4nnyt viimeisin kierros mukaan lukien yli 600 miljoonaa euroa rahoitusta. Tesi on ollut mukana IQM:ss\u00e4 sijoittajana l\u00e4hes alusta alkaen eli vuodesta 2019.<\/p>\n<p>T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 Tesi ei ole kertonut tarkkoja sijoitussummia, mutta venture- ja kasvusijoituksista vastaava johtaja <strong class=\"typography-bold\">Juha Lehtola<\/strong> kommentoi asiaa MTV Uutisille.<\/p>\n<p>\u2013 Noin 72 miljoonaa euroa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yhteens\u00e4 Tesin sijoituksen summa. Olemme v\u00e4hemmist\u00f6omistajana yhti\u00f6n suurin yksitt\u00e4inen osakkeenomistaja, Lehtola toteaa.<\/p>\n<p>Muita sijoittajia ovat el\u00e4keyhti\u00f6t Elo ja Varma, strategiset sijoittajat Schwarz Gruppe ja Winbond Electronics Corporation sek\u00e4 julkiset sijoittajat Euroopan innovaationeuvosto sek\u00e4 Bayern Kapital.\u00a0<\/p>\n<p>K\u00e4ynniss\u00e4 kilpajuoksu, jonka maalissa odottaa iso palkinto<\/p>\n<p>Kvanttitietokoneiden merkityksen voi tiivist\u00e4\u00e4 esimerkiksi n\u00e4in: perinteiset tietokoneet suorittavat laskutoimenpiteit\u00e4 per\u00e4kk\u00e4in \u2013 kvanttilaskennassa taas ongelmia voidaan ratkaista yht\u00e4aikaisesti.<\/p>\n<p>Laskennassa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kvanttimekaanisia tiloja, ja kahden kvanttitilan j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kutsutaan kvanttibiteiksi eli kubiteiksi. Nykyiset kvanttitietokoneet ovat kuitenkin viel\u00e4 alttiita virheille, mutta teknologia edistyy koko ajan.<\/p>\n<p>\u2013 Viime viikolla julkaisimme ensimm\u00e4isi\u00e4 tuloksia kvanttivirheenkorjauksesta. Uuden rahoituksen pohjalta voimme nopeuttaa kehitysty\u00f6t\u00e4, sanoo IQM:n perustajiin kuuluva toimitusjohtaja <strong class=\"typography-bold\">Juha Vartiainen<\/strong>.<\/p>\n<p>Kvanttitietokoneiden tehokkuutta mittaa osittain kubittien, mutta my\u00f6s virheiden m\u00e4\u00e4r\u00e4. Kun virheiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 saadaan pienennetty\u00e4, voidaan kubittien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kasvattaa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tehokkaimmissa kvanttitietokoneissa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 hieman yli sata kubittia. Suurimmillaan kubittim\u00e4\u00e4r\u00e4 on noin tuhat.<\/p>\n<p>\u2013 T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tavoitteena on, ett\u00e4 vuonna 2030 meill\u00e4 on kaupallisesti toimiva virheenkorjaus, ja menemme kohti miljoonan kubitin j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, Vartiainen toteaa.<\/p>\n<p>T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kvanttitietokoneet ovat viel\u00e4 vahvasti tulevaisuuden tekniikka, mutta sijoittajat ovat jo her\u00e4nneet. Esimerkiksi maailman arvokkaimman yhti\u00f6n Nvidian toimitusjohtaja J<strong class=\"typography-bold\">ensen Huang<\/strong> totesi kes\u00e4kuussa, ett\u00e4 kvanttitietokoneet ovat l\u00e4hell\u00e4 k\u00e4\u00e4nnekohtaa, jonka p\u00e4\u00e4ss\u00e4 h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4\u00e4 kymmeniss\u00e4 miljardeissa laskettava kaupallinen potentiaali.<\/p>\n<p>IQM on hyviss\u00e4 asemissa. Yhti\u00f6 kertoo toimittaneensa viimeisen vuoden aikana asiakkaille enemm\u00e4n supertietokoneita kuin mik\u00e4\u00e4n muu valmistaja maailmassa.<\/p>\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta: <a class=\"underline\" data-testid=\"internal-link\" role=\"link\" data-sentry-element=\"Link\" data-sentry-component=\"InternalLink\" data-sentry-source-file=\"InternalLink.tsx\" href=\"https:\/\/www.mtvuutiset.fi\/artikkeli\/nato-jasenyys-nosti-suomen-puolustusteknologian-arvoa-slushista-haetaan-startupeille-miljoonia\/9050766\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Nato-j\u00e4senyys nosti Suomen puolustusteknologian arvoa \u2013 Slushista haetaan startupeille miljoonia<\/a>Koulutuspaikkoja lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4<\/p>\n<p>Talouskasvu on syntynyt viime vuosina l\u00e4hes yksinomaan teknologisista l\u00e4pimurroista, joista valtaosa on painottunut muualle kuin Eurooppaan.<\/p>\n<p>Kvanttilaskennassa Suomella ja Euroopalla on kuitenkin poikkeuksellisen hyv\u00e4t l\u00e4ht\u00f6kohdat, sanookvanttiteknologian professori <strong class=\"typography-bold\">Mikko M\u00f6tt\u00f6nen <\/strong>Aalto-yliopistosta ja VTT:st\u00e4. H\u00e4n lukeutuu my\u00f6s IQM:n perustajiin.<\/p>\n<p>\u2013 Euroopassa on kvanttiteknologiassa enemm\u00e4n osaajia kuin Yhdysvalloissa. Samalla pit\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 ammattilaisten kouluttaminen vie aikaa, joten meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 olla vahvasti etukenossa, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n<p>M\u00f6tt\u00f6nen luettelee osaajia, joita tarvitaan, jos Suomeen halutaan kasvattaa kvanttiteknologian keskittym\u00e4 \u2013 fyysikoita, s\u00e4hk\u00f6insin\u00f6\u00f6rej\u00e4, matemaatikkoja sek\u00e4 ohjelmistokehityksen ja kvanttisirujen valmistuksen osaajia.<\/p>\n<p>\u2013 Ty\u00f6voiman tarve kolminkertaistuu kymmeness\u00e4 vuodessa. Esimerkiksi sirujen valmistuksessa koulutus on viel\u00e4 hyvin pient\u00e4 Suomessa. Aloituspaikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kasvattaa useilla aloilla, M\u00f6tt\u00f6nen sanoo.<\/p>\n<p>Juha Vartiainen taas muistuttaa, ett\u00e4 esimerkiksi Japani aikoo kouluttaa kymmenen miljoonaa osaajaa kvanttialalle seuraavan vuosikymmenen aikana.<\/p>\n<p>Mihin kvanttitietokoneiden laskentatehoa tarvitaan?<\/p>\n<p>Kun teknologia saadaan hiottua kohti virheiden minimointia, nopeutuu laskenta tietyill\u00e4 aloilla ratkaisevasti. Esimerkiksi l\u00e4\u00e4kkeiden kehitt\u00e4minen vaatii usein vuosia, jopa vuosikymmenen ja p\u00e4\u00e4lle miljardi euroa.<\/p>\n<p>Kvanttitietokoneen laskentateho nopeuttaa prosessia oleellisesti. Muita hy\u00f6dynt\u00e4misaloja l\u00f6ytyy esimerkiksi materiaalien mallinnuksesta, tietoturvasta ja finanssialalta.<\/p>\n<p>Teknologian kaupallinen potentiaali on j\u00e4ttim\u00e4inen. Yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 voi hakea puolijohdemarkkinalta, jossa pelurit ovat taiwanilainen TSMC ja yhdysvaltainen Nvidia. Ensin mikrosiruille oli kysynt\u00e4\u00e4 akateemisen maailman supertietokoneissa, sitten puolustusteollisuudessa ja lopulta lukemattomissa kaupallisissa sovelluksissa.<\/p>\n<p>\u2013 T\u00e4m\u00e4 on potentiaalisesti satojen miljardien bisnes, josta IQM:n osuus voi olla useita miljardeja, Vartiainen toteaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomalaisyhti\u00f6 IQM Quantum Computers ker\u00e4si 275 miljoonan euron rahoituksen kvanttitietokoneiden kehitt\u00e4miseen. Alasta ennakoidaan teko\u00e4lyn rinnalle seuraavaa talouskasvun moottoria,&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":24434,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[115],"tags":[33,31,30,455,454,118,32,119],"class_list":{"0":"post-24433","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-fysiikka","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-fysiikka","12":"tag-physics","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24433","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=24433"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24433\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/24434"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=24433"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=24433"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=24433"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}