{"id":244397,"date":"2026-05-11T01:53:16","date_gmt":"2026-05-11T01:53:16","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/244397\/"},"modified":"2026-05-11T01:53:16","modified_gmt":"2026-05-11T01:53:16","slug":"kuka-tahansa-ei-voi-jaada-surusta-sairauslomalle-tassa-tapauksessa-se-voi-tulla-kyseeseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/244397\/","title":{"rendered":"Kuka tahansa ei voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 surusta sairauslomalle \u2013 T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa se voi tulla kyseeseen"},"content":{"rendered":"<p>Surudiagnoosin saamiseen pit\u00e4\u00e4 olla painavat syyt.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" class=\"image image-show image-preview\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/e6f7355f9044a3a61949a4304d729a5f738bdf5268bba053512c0b0c88e02350.jpg\" alt=\"\"\/><img decoding=\"async\" class=\"image image-show\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/1778464396_149_e6f7355f9044a3a61949a4304d729a5f738bdf5268bba053512c0b0c88e02350.jpg\" alt=\"\"\/><\/p>\n<p>Halauksella voi olla suuri merkitys surevalle. Kuvituskuva. Karoliina Sorjonen<\/p>\n<ul>\n<li>Suomessa vuonna 2028 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tulevan ICD-11-luokituksen perusteella l\u00e4\u00e4k\u00e4ri voi diagnosoida pitkittyneen suruh\u00e4iri\u00f6n.<\/li>\n<li>Normaalia surua potevien ei kannata menn\u00e4 hakemaan diagnoosia.<\/li>\n<li>Asiantuntijan mukaan toimintakyvyn pit\u00e4\u00e4 olla heikentynyt olennaisesti ja pitk\u00e4kestoisesti.<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"paragraph\">Voiko kuka tahansa j\u00e4\u00e4d\u00e4 surun takia l\u00e4hitulevaisuudessa sairauslomalle?<\/p>\n<p class=\"paragraph\">T\u00e4m\u00e4 kysymys voi juolahtaa mieleen, sill\u00e4 Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO:n ICD-11-luokituksessa on yhten\u00e4 diagnoosina pitkittynyt suruh\u00e4iri\u00f6.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">ICD-11:n mukaisia diagnooseja voi alkaa antaa Suomessa t\u00e4ll\u00e4 tietoa 1. kes\u00e4kuuta 2028 alkaen. ICD-11 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 huomattavasti yksityiskohtaisempi tautiluokitusj\u00e4rjestelm\u00e4 kuin ICD-10, joka on ollut Suomessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 30 vuotta.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Normaali suru on kuitenkin varsin kaukana diagnoosin saamisesta, kertoo mielenterveyteen erikoistunut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori <strong>Jaana Suvisaari<\/strong>.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Diagnoosi on varattu sellaiseen tilanteeseen, ett\u00e4 toimintakyky on pitk\u00e4aikaisesti heikentynyt, eik\u00e4 ihminen p\u00e4\u00e4se siit\u00e4 tilanteesta eroon. Diagnoosissa toimintakyvyn merkitt\u00e4v\u00e4 ja pitk\u00e4aikainen heikentyminen liittyy suruun.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Suvisaaren mukaan Suomessa ei ole tutkimustietoa siit\u00e4, kuinka yleist\u00e4 pitkittyneen suruh\u00e4iri\u00f6n esiintyvyys on.<\/p>\n<p>Surun eri tasoja<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Surua on monenlaista sorttia. On t\u00e4ysin normaalia, ett\u00e4 suru esimerkiksi puolison tai oman lapsen kuolemasta voi kest\u00e4\u00e4 vuosia, jopa vuosikymmeni\u00e4.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Jotkut voivat p\u00e4\u00e4st\u00e4 surusta yli varsin nopeasti. Surun diagnosoimisessa avainkysymys on sen vaikutus muun muassa arkeen ja ty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Kyse ei ole kaikesta surusta, vaan siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen ei p\u00e4\u00e4se tilanteesta yli ja toimintakyky heikentyy. El\u00e4m\u00e4\u00e4n ei ik\u00e4\u00e4n kuin mahdu muuta kuin suru.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Mit\u00e4 tahansa surua ei olla diagnosoimassa, vaan juuri t\u00e4llaista tilannetta, jossa toimintakyky on viel\u00e4 kuuden kuukauden j\u00e4lkeen<strong> <\/strong>merkitt\u00e4v\u00e4sti heikentynyt, Suvisaari kertoo.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Pitkittyneess\u00e4 suruh\u00e4iri\u00f6ss\u00e4 toimintakyvyn heikkenemist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n puolen vuoden ajan.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Yleens\u00e4 ihmiset pystyv\u00e4t l\u00e4heisen kuoleman j\u00e4lkeen puolen vuoden kuluessa jatkamaan arkea, jatkamaan ihmissuhteita, k\u00e4ym\u00e4\u00e4n t\u00f6iss\u00e4 ja n\u00e4in poisp\u00e4in. Useimmat tietysti jo sit\u00e4 ennen.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Suvisaari painottaa, ett\u00e4 ihminen voi aivan hyvin kokea surua puolen vuoden j\u00e4lkeenkin.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Eih\u00e4n suru ole sellainen prosessi, joka muutamassa kuukaudessa unohdettaisiin. Kun t\u00e4rkeimpi\u00e4 l\u00e4heisi\u00e4\u00e4n menett\u00e4\u00e4, niin ihminen suree sit\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Ylitutkimista?<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Keskustan kansanedustaja <strong>Markus Lohi<\/strong> kummasteli surun diagnosoimista Iltalehden haastattelussa aiemmin t\u00e4ll\u00e4 viikolla. Lohen mukaan Suomen terveydenhuollossa on muutenkin \u201dylitutkimista\u201d ja \u201dylimedikalisaatiota\u201d.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Suvisaaren mukaan on hyv\u00e4 asia, ett\u00e4 ICD-11:n my\u00f6t\u00e4 ihmisille voidaan antaa entist\u00e4 tarkempia diagnooseja. ICD-11:ss\u00e4 oli yli 5 500 diagnoosia enemm\u00e4n kuin ICD-10:ss\u00e4.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Luulen, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on ollut my\u00f6s tarvetta erotella pitkittynyt suru muusta masennuksesta. Monella tavoin pitkittynyt suruh\u00e4iri\u00f6 voi muistuttaa sit\u00e4, mit\u00e4 masennuksesta seuraa. Mutta on haluttu erotella se, ett\u00e4 laukaisijana on suru.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Suvisaari miettii my\u00f6s, ett\u00e4 tarkemmalla diagnosoinnilla pystyt\u00e4\u00e4n mahdollistamaan aiempaa paremmin oikeanlainen hoito.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Voi kuvitella, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n diagnoosin saava ihminen ei esimerkiksi pysty k\u00e4ym\u00e4\u00e4n t\u00f6iss\u00e4 tai ty\u00f6kyky on heikentynyt.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Siin\u00e4 mieless\u00e4 voi olla hyvin perusteltua, ett\u00e4 t\u00e4llainen diagnoosi mahdollistaa sen sanoittamisen, ett\u00e4 laukaiseva tekij\u00e4 on pohjimmiltaan vakava menetys, Suvisaari tuumaa.<\/p>\n<p>Pitkittynyt suruh\u00e4iri\u00f6<\/p>\n<ul>\n<li>Tarkoittaa el\u00e4m\u00e4nkumppanin, vanhemman, lapsen tai muun l\u00e4heisen kuoleman j\u00e4lkeen ilmaantunutta alituista, l\u00e4pitunkevaa ja toimintakyky\u00e4 lamauttavaa surua, jota luonnehtivat jatkuva kaipaus ja uppoutuminen ajatuksiin vainajasta.<\/li>\n<li>Kansainv\u00e4lisen meta-analyysin perusteella pitkittyneen suruh\u00e4iri\u00f6n el\u00e4m\u00e4naikainen esiintyvyys aikuisv\u00e4est\u00f6ss\u00e4 on noin 10 %.<\/li>\n<li>Riski\u00e4 sairastua pitkittyneeseen suruh\u00e4iri\u00f6\u00f6n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4n erityisesti oman lapsen tai puolison kuolema tai l\u00e4heisen yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 kuolema esimerkiksi itsemurhan, v\u00e4kivallan tai onnettomuuden seurauksena.<\/li>\n<li>Pitkittyneess\u00e4 suruh\u00e4iri\u00f6ss\u00e4 ilmenee voimakasta ja pitk\u00e4kestoista tunneper\u00e4ist\u00e4 kipua, kuten syyllisyytt\u00e4, vihaa tai turtuneisuutta. Lis\u00e4ksi siihen voi liitty\u00e4 vaikeutta hyv\u00e4ksy\u00e4 l\u00e4heisen kuolema, kyvytt\u00f6myytt\u00e4 kokea hyv\u00e4\u00e4 mielt\u00e4 tai vaikeuksia osallistua esimerkiksi sosiaaliseen tai muuhun toimintaan.<\/li>\n<li>My\u00f6s p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6 sek\u00e4 itsetuhoiset ajatukset saattavat vahvistua.<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"paragraph\">L\u00e4hde: <a href=\"https:\/\/www.duodecimlehti.fi\/duo17117\" target=\"_blank\" rel=\"noopener nofollow\">Duodecim<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Surudiagnoosin saamiseen pit\u00e4\u00e4 olla painavat syyt. Halauksella voi olla suuri merkitys surevalle. Kuvituskuva. Karoliina Sorjonen Suomessa vuonna 2028&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":244398,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[35,1933,22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,1346,15,18,21,764,32,765,502,167,19,20,16],"class_list":{"0":"post-244397","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-24h","9":"tag-asiantuntijatyo","10":"tag-breaking-news","11":"tag-breakingnews","12":"tag-featured-news","13":"tag-featurednews","14":"tag-fi","15":"tag-finland","16":"tag-finnish","17":"tag-headlines","18":"tag-latest-news","19":"tag-latestnews","20":"tag-main-news","21":"tag-mainnews","22":"tag-mielenterveys","23":"tag-news","24":"tag-otsikot","25":"tag-paauutiset","26":"tag-sairaudet","27":"tag-suomi","28":"tag-taudit-ja-hairiot","29":"tag-terveydenhoito","30":"tag-terveys","31":"tag-top-stories","32":"tag-topstories","33":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116553449992485301","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/244397","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=244397"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/244397\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/244398"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=244397"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=244397"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=244397"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}