raportoi<\/a> Medical Xpress.<\/p>\nTutkijat tarkastelivat 38 tervett\u00e4 raskautta, joissa \u00e4idit olivat raskausviikoilla 28\u201332. Koeasetelmassa \u00e4idit katsoivat rauhallisessa huoneessa kolmenlaisia videoita: haukottelua sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 videoita, pelkki\u00e4 suun liikkeit\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 videoita sek\u00e4 videoita, joissa kasvot pysyiv\u00e4t liikkumattomina.<\/p>\n
Samalla tutkijat kuvasivat \u00e4itien kasvoja videolle ja seurasivat siki\u00f6iden kasvonliikkeit\u00e4 reaaliaikaisella 2d-ultra\u00e4\u00e4nell\u00e4. Erityist\u00e4 huomiota kiinnitettiin siki\u00f6n nen\u00e4n ja suun alueeseen, jotta haukottelut voitiin erottaa muista kasvonliikkeist\u00e4.<\/p>\n
Kolme riippumatonta asiantuntijaa analysoi tallenteet tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4, mit\u00e4 videota \u00e4iti oli katsonut. Lis\u00e4ksi tutkimuksessa k\u00e4ytettiin DeepLabCut-teko\u00e4lyj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jolla voitiin seurata eritt\u00e4in tarkasti pieni\u00e4 kasvonliikkeit\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen neuroverkkomalli analysoi, muistuttivatko \u00e4idin ja siki\u00f6n liikkeet toisiaan.<\/p>\n
Tulokset osoittivat, ett\u00e4 siki\u00f6t haukottelivat selv\u00e4sti useammin tilanteissa, joissa \u00e4iti itse haukotteli. Sen sijaan pelkk\u00e4 suun avaaminen ja sulkeminen ilman haukotusta ei lis\u00e4nnyt siki\u00f6iden haukottelua. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen viive \u00e4idin ja siki\u00f6n haukotuksen v\u00e4lill\u00e4 oli noin 90 sekuntia.<\/p>\n
Tutkijat kutsuvat ilmi\u00f6t\u00e4 \u201dprenataaliseksi k\u00e4ytt\u00e4ytymisen tarttumiseksi\u201d eli k\u00e4ytt\u00e4ytymisen synkronoitumiseksi jo ennen syntym\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Siki\u00f6iden tiedet\u00e4\u00e4n haukottelevan jo noin 11. raskausviikosta l\u00e4htien. Aikaisemmin ilmi\u00f6n uskottiin liittyv\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 siki\u00f6n hermoston ja hengitysliikkeiden kehitykseen. Koska kohdussa ei hengitet\u00e4 ilmaa, siki\u00f6n haukotus muistuttaa l\u00e4hinn\u00e4 hidasta suun avaamista ja hengitysliikkeit\u00e4 j\u00e4ljittelevi\u00e4 kasvon ja rintakeh\u00e4n liikkeit\u00e4.<\/p>\n
Uusi tutkimus viittaa kuitenkin siihen, ett\u00e4 haukottelu ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sis\u00e4syntyinen biologinen refleksi, vaan siihen voi liitty\u00e4 my\u00f6s \u00e4idin k\u00e4ytt\u00e4ytymisen vaikutus.<\/p>\n
Tutkijoiden mukaan l\u00f6yd\u00f6s saattaa kertoa hyvin varhaisesta \u00e4idin ja siki\u00f6n v\u00e4lisest\u00e4 hermostollisesta yhteydest\u00e4. Viel\u00e4 ei kuitenkaan tiedet\u00e4, mill\u00e4 mekanismilla vaikutus v\u00e4littyy. Mahdollisia selityksi\u00e4 voisivat olla esimerkiksi hormonaaliset muutokset, autonomisen hermoston reaktiot tai \u00e4idin fysiologisten tilojen synkronoituminen siki\u00f6n kanssa.<\/p>\n
Tutkimuksessa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voitu arvioida, onko ilmi\u00f6ll\u00e4 pitk\u00e4aikaisia vaikutuksia lapsen kehitykseen tai sosiaalisiin kykyihin my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4. Tutkijat arvioivat, ett\u00e4 aihetta olisi syyt\u00e4 tutkia laajemmin erityisesti siki\u00f6n aivojen kehityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n
Tarttuvaa haukottelua on tutkittu ihmisill\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n, ja sit\u00e4 on havaittu my\u00f6s monilla el\u00e4inlajeilla, kuten simpansseilla, koirilla ja susilla. Ilmi\u00f6n on ajateltu liittyv\u00e4n empatiaan, sosiaaliseen sidokseen ja niin sanottuihin peilineuroneihin, jotka aktivoituvat sek\u00e4 toimintaa tehdess\u00e4 ett\u00e4 toisen toimintaa tarkkaillessa.<\/p>\n
Tutkimus osoittaa my\u00f6s, kuinka nopeasti sosiaalisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen biologiset perusteet voivat alkaa kehitty\u00e4. Viel\u00e4 muutama vuosikymmen sitten siki\u00f6t\u00e4 pidettiin pitk\u00e4lti passiivisena kehitysvaiheena, mutta nykyiset tutkimukset viittaavat siihen, ett\u00e4 hermoston, aistien ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisen vuorovaikutus alkaa huomattavasti aikaisemmin kuin aiemmin uskottiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"T\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 on kaikille tuttu: kun vieruskaveri haukottelee, se alkaa usein helposti levit\u00e4. Haukottelu tarttuu ihmisest\u00e4 toiseen niin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":240249,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78,9794],"class_list":{"0":"post-244489","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous","15":"tag-uni"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116554153727228015","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/244489","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=244489"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/244489\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/240249"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=244489"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=244489"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=244489"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}