Useat hyytymiseen liittyv\u00e4t tekij\u00e4t ovat kytk\u00f6ksiss\u00e4 sy\u00f6v\u00e4n et\u00e4pes\u00e4kkeiden levi\u00e4miseen. Koe-el\u00e4intutkimuksissa hyytymisenestol\u00e4\u00e4kkeill\u00e4 on havaittu useita sy\u00f6v\u00e4n etenemist\u00e4 ehk\u00e4isevi\u00e4 ominaisuuksia. L\u00e4\u00e4ketieteen lisensiaatti Pete Kinnusen v\u00e4it\u00f6skirjassa tutkittiin hyytymisenestol\u00e4\u00e4kkeiden yhteytt\u00e4 eturauhas- ja rintasy\u00f6p\u00e4kuolleisuuteen hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 laajoja ja kattavia suomalaisia rekisteriaineistoja.<\/p>\n
Eturauhassy\u00f6p\u00e4 on yleisin sy\u00f6p\u00e4 miehill\u00e4 ja rintasy\u00f6p\u00e4 naisilla. Suomessa noin joka kolmas ihminen sairastuu el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana johonkin sy\u00f6p\u00e4\u00e4n. My\u00f6s EU-tasolla sy\u00f6p\u00e4 on toiseksi yleisin kuolinsyy heti syd\u00e4n- ja verisuonitautien j\u00e4lkeen. Siksi tekij\u00f6ill\u00e4, jotka v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t sy\u00f6p\u00e4riski\u00e4 ja sy\u00f6p\u00e4kuolleisuutta, on merkitt\u00e4v\u00e4 yhteiskunnallinen vaikutus.<\/p>\n
Sy\u00f6v\u00e4n tappavuus liittyy \u00a0ennen kaikkea sen kykyyn muodostaa et\u00e4pes\u00e4kkeit\u00e4 eri puolille kehoa. Koe-el\u00e4intutkimusten perusteella useat hyytymistekij\u00f6ihin ja verihiutaleisiin liittyv\u00e4t mekanismit voivat edist\u00e4\u00e4 et\u00e4pes\u00e4kkeiden levi\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Her\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kysymys, voisiko hyytymiseen vaikuttavilla l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4 siten olla sy\u00f6v\u00e4n levi\u00e4mist\u00e4 ja siten kuolleisuutta v\u00e4hent\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia. Koe-el\u00e4intutkimuksissa t\u00e4llaisia suotuisia yhteyksi\u00e4 onkin havaittu varsin runsaasti, kertoo v\u00e4it\u00f6stutkija Pete Kinnunen<\/strong> v\u00e4it\u00f6sty\u00f6ns\u00e4 taustoista.\u00a0<\/p>\n Aihetta on toistaiseksi tutkittu ihmisv\u00e4est\u00f6ss\u00e4 kansainv\u00e4lisesti vain rajallisesti, ja saatavilla oleva data koskee vain pient\u00e4 osaa sy\u00f6p\u00e4tyypeist\u00e4. Lis\u00e4ksi hyytymisenestol\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 on useita erilaisia, ja niiden vaikutusmekanismit poikkeavat toisistaan.<\/p>\n Kinnusen v\u00e4it\u00f6sty\u00f6ss\u00e4 tutkittiin verenohennusl\u00e4\u00e4kkeiden ja erityisesti eturauhas- ja rintasy\u00f6p\u00e4kuolleisuuden v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4. Rintasy\u00f6v\u00e4n osalta analysoitiin kaikki Suomessa vuosina 1995\u20132015 naisilla todetut tapaukset, yhteens\u00e4 noin 73 000. Eturauhassy\u00f6p\u00e4\u00e4 tarkasteltiin toisessa rekisteriaineistossa, joka sis\u00e4lsi yli 78 000 miest\u00e4. Heit\u00e4 seurattiin samana ajanjaksona, ja seurannan aikana yli 8 000 miest\u00e4 menehtyi johonkin sy\u00f6p\u00e4sairauteen. Eturauhassy\u00f6p\u00e4tapauksia todettiin 6 500.<\/p>\n L\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevat tiedot saatiin Kelan rekistereist\u00e4. Suomessa t\u00e4m\u00e4nkaltaista tutkimusta varten on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kansainv\u00e4lisesti arvioiden poikkeuksellisen kattavat ja laadukkaat rekisteriaineistot, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 tutkimuksen luotettavuutta ja painoarvoa. Laajoissa ja monipuolisissa analyyseiss\u00e4 verenohennusl\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00e4jien sy\u00f6p\u00e4kuolleisuus ei poikennut ei-k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4 \u2013 joissakin tapauksissa se oli jopa koholla. Tutkimuksessa ei siis havaittu viitteit\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeiden suojaavasta vaikutuksesta sy\u00f6p\u00e4kuolleisuuteen.\u00a0<\/p>\n \u2013 Ainakaan n\u00e4iss\u00e4 aineistoissa ei ole havaittavissa verenohennusl\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4yt\u00f6n hy\u00f6tyj\u00e4 sy\u00f6p\u00e4kuolleisuuteen. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tulokset eiv\u00e4t kannusta tekem\u00e4\u00e4n satunnaistettuja lis\u00e4tutkimuksia aiheesta. Verenohennusl\u00e4\u00e4kkeiden saralla on kuitenkin viimeisen 15 vuoden aikana tapahtunut paljon muutoksia, ja aiemmin yleisimmin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut varfariini korvautuu yh\u00e4 eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin uudemman sukupolven verenohennusl\u00e4\u00e4kkeill\u00e4. Niiden k\u00e4ytt\u00f6 oli viel\u00e4 k\u00e4ytetyiss\u00e4 rekisteriaineistoissa v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 ja seuranta-ajat lyhyit\u00e4, joten niiden merkityst\u00e4 ei pystytty arvioimaan.\u00a0<\/p>\n Jatkossa olisi Kinnusen mukaan hyv\u00e4 tutkia aihetta keskittyen nimenomaan uudemman sukupolven hyytymisenestol\u00e4\u00e4kkeisiin.<\/p>\n V\u00e4it\u00f6stilaisuus lauantaina 20. syyskuuta\u00a0<\/p>\n L\u00e4\u00e4ketieteen lisensiaatti Pete Kinnusen epidemiologian alaan kuuluva v\u00e4it\u00f6sty\u00f6 Anticoagulation Drugs and Risk of Cancer Death \u2013 Focus on prostate and breast cancer tarkastetaan Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 20. syyskuuta 2025 klo 12.00. Paikkana on Tampereen yliopiston p\u00e4\u00e4talon auditorio D11, osoitteessa Kalevantie 4. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimii professori Vesa Kataja<\/strong> It\u00e4-Suomen yliopistosta ja kustoksena toimii professori Anssi Auvinen <\/strong>Tampereen yliopistosta<\/p>\n