tiedotteessa<\/a>.\u00a0\u201dVaikka tied\u00e4mme, ett\u00e4 miesten ja naisten immuunij\u00e4rjestelm\u00e4t eroavat toisistaan, monet tutkimukset sivuuttavat n\u00e4m\u00e4 erot edelleen. Se voi rajoittaa sit\u00e4, kuinka hyvin ymm\u00e4rr\u00e4mme sairauksia, ja samalla vinouttaa hoitovaihtoehtoja.\u201d<\/p>\nTutkimuksessa otettiin verin\u00e4ytteet 982 osallistujalta. Heist\u00e4 564 oli naisia ja 418 miehi\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tutkijat k\u00e4yttiv\u00e4t yksisolutason rna-sekvensointia, jolla voidaan mitata geenien aktiivisuutta eritt\u00e4in tarkasti yksitt\u00e4isiss\u00e4 soluissa.<\/p>\n
Tarkastelun kohteena olivat perifeerisen veren mononukleaariset solut eli PBMC-solut. Niihin kuuluu verenkierrossa liikkuvia immuunisoluja, kuten erilaisia valkosoluja.<\/p>\n
Kyseess\u00e4 on tutkijoiden mukaan ensimm\u00e4inen kerta, kun sukupuolten v\u00e4lisi\u00e4 eroja immuunisoluissa on tarkasteltu n\u00e4in yksityiskohtaisesti. Aiemmista tutkimuksista poiketen soluja profiloitiin yksitt\u00e4in eik\u00e4\u00a0geenien toimintaa tarkasteltu sekalaisen solujoukon keskiarvona.<\/p>\n
Miehill\u00e4 havaittiin enemm\u00e4n niin sanottuja \u201densivasteen\u201d monosyytti-immuunisoluja. Niiden geneettinen ohjelmointi painottui solujen yll\u00e4pitoon, korjaukseen ja rakentamiseen.<\/p>\n
Naisilla puolestaan oli enemm\u00e4n B- ja T-soluja. Se viittaa mukautuvampaan ja erikoistuneempaan immuunipuolustukseen. Geneettisesti n\u00e4m\u00e4 solut n\u00e4yttiv\u00e4t olevan valmiimpia nopeaan toimintaan.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 voi auttaa naisten immuunij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 torjumaan vieraita taudinaiheuttajia tehokkaammin. Samalla se voi kuitenkin lis\u00e4t\u00e4 riski\u00e4, ett\u00e4 puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 erehdyksess\u00e4 terveit\u00e4 kudoksia vastaan.<\/p>\n
Aiemmissa tutkimuksissa samankaltaista yhteytt\u00e4 on etsitty esimerkiksi sukupuolesta riippuvista geneettisist\u00e4 signaaleista, vasta-aineista ja hormoneista. Uusi tutkimus tuo kuvaan mukaan yksitt\u00e4isen solutasolla n\u00e4kyv\u00e4t perustason geneettiset erot.<\/p>\n
\u201dKun olemme osoittaneet, ett\u00e4 naisilla korostuvat geenit rikastuvat voimakkaasti tulehdusreiteiss\u00e4, meill\u00e4 on nyt yksi biologinen perustelu lis\u00e4\u00e4 sille, miksi immuunij\u00e4rjestelm\u00e4 voi naisilla helpommin erehty\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n elimist\u00f6n omia kudoksia vastaan\u201d, sanoo New South Walesin yliopiston bioinformaatikko Sara Ballouz<\/strong> tiedotteessa.<\/p>\n\u201dVaikka t\u00e4m\u00e4 eritt\u00e4in herk\u00e4sti reagoiva immuuniprofiili antaa naisille edun virusinfektioiden torjunnassa, siihen liittyy biologinen kompromissi: suurempi alttius autoimmuunitaudeille.\u201d<\/p>\n
\u201dToisaalta miesten immuunisolut ovat valmiiksi\u00a0v\u00e4hemm\u00e4n virittyneit\u00e4 tulehdukseen, mik\u00e4 tekee miehist\u00e4 yleens\u00e4 alttiimpia infektioille ja muille kuin lis\u00e4\u00e4ntymiselimist\u00f6n sy\u00f6ville.\u201d<\/p>\n
Solujen toimintaa selitt\u00e4v\u00e4t geneettiset kytkimet tunnetaan nimell\u00e4 \u2019expression quantitative trait loci\u2019 eli eQTL. Niit\u00e4 l\u00f6ytyi my\u00f6s yll\u00e4tt\u00e4vist\u00e4 paikoista. Erot eiv\u00e4t rajoittuneet sukupuolikromosomeihin eli X- ja Y-kromosomeihin, vaan niit\u00e4 l\u00f6ytyi my\u00f6s autosomeista eli kromosomeista, jotka ovat yhteisi\u00e4 miehille ja naisille.<\/p>\n
Autoimmuuniyhteytt\u00e4 vahvisti kaksi naisilla aktiivisempaa geenikytkint\u00e4. Ne liittyiv\u00e4t FCGR3A- ja ITGB2-geeneihin, jotka on aiemmin yhdistetty systeemiseen lupukseen. Lupus on naisilla selv\u00e4sti miehi\u00e4 yleisempi autoimmuunisairaus.<\/p>\n
Tutkimus voi auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin, miksi naisilla on niin usein autoimmuunitauteja. Samalla tulokset voivat tukea yksil\u00f6llisempien hoitojen kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
Esimerkiksi lupuksen kaltaisissa sairauksissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein samoja tulehdusta vaimentavia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 potilaasta riippumatta. Jos miesten ja naisten immuunij\u00e4rjestelmien biologiset erot tunnetaan tarkemmin, hoitoja voidaan mahdollisesti kohdentaa nykyist\u00e4 paremmin.<\/p>\n
\u201dJos haluamme toteuttaa t\u00e4sm\u00e4l\u00e4\u00e4ketieteen mahdollisuudet, meid\u00e4n t\u00e4ytyy ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 biologiset perusmuuttujat\u201d, sanoo Garvan-instituutin tilastogenetikko Joseph Powell<\/strong> tiedotteessa.\u00a0\u201dHoidot t\u00e4ytyy r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4 paitsi sairauden my\u00f6s sen mukaan, miten potilaan immuunij\u00e4rjestelm\u00e4 toimii geneettisell\u00e4 perustasolla.\u201d<\/p>\n Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n
\n Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! Saat ihmisen
\n kokoaman TM-uutiskirjeen joka arkip\u00e4iv\u00e4.\n <\/p>\n
\n Uutiskirjeet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s mainontaa. Lis\u00e4tietoja henkil\u00f6tietojen k\u00e4sittelyst\u00e4 Otavamedia Oy:n
\n tietosuojaselosteesta.<\/a>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Naiset sairastuvat autoimmuunitauteihin miehi\u00e4 huomattavasti useammin, ja uusi laaja tutkimus antaa ilmi\u00f6lle aiempaa tarkemman biologisen selityksen. Australialaisen Garvan…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":244647,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,17122,166,764,32,167],"class_list":{"0":"post-244646","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-genetiikka","12":"tag-health","13":"tag-sairaudet","14":"tag-suomi","15":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/244646","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=244646"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/244646\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/244647"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=244646"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=244646"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=244646"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}