Valtava pato Beringinsalmeen voisi tutkijoiden mukaan auttaa ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n keskeisen merivirran romahdusta.\u00a0Alaskan ja Ven\u00e4j\u00e4n it\u00e4osan v\u00e4liin rakennettava pato kuulostaa tieteiskirjallisuudelta, mutta tutkijat ovat pohtineet ajatusta keinona hillit\u00e4 yhden maapallon ilmastoj\u00e4rjestelm\u00e4n kannalta keskeisen merivirran romahduksen seurauksia.<\/p>\n
AMOC on Pohjois-Atlantin merivirtojen kiertoliike, johon kuuluu my\u00f6s Golfvirta. Se on yksi syy siihen, ett\u00e4 Pohjois-Euroopan ilmasto on leveyspiiriins\u00e4 n\u00e4hden suhteellisen leuto.<\/p>\n
Kiertoliikkeen tiedet\u00e4\u00e4n heikentyneen ilmastonmuutoksen seurauksena. Sen mahdollisen romahtamisen seurauksiin liittyy suuria ep\u00e4varmuuksia, mutta joidenkin mallien mukaan se voisi aiheuttaa Pohjois-Euroopan l\u00e4mp\u00f6tilojen rajun laskun.<\/p>\n
Uutta, poikkeuksellisen suurta rakennushanketta koskevaa ajatusta ovat tutkineet alankomaalaisen Utrechtin yliopiston tutkijat Jelle Soons<\/strong> ja Henk Dijkstra<\/strong>. Heid\u00e4n ehdotuksensa on noin 130 kilometrin levyinen pato Beringinsalmeen, joka erottaa Alaskan ja Ven\u00e4j\u00e4n.<\/p>\n Ajatus syntyi, kun Soons kuuli plioseenikauden olosuhteista. Plioseenikaudella noin 5,3\u20132,6 miljoonaa vuotta sitten merenpinta oli alempana, ja nykyisen Beringinsalmen paikalla oli maasilta. Plioseenin ilmastoa kuvaavat simulaatiot viittaavat siihen, ett\u00e4 AMOC oli tuolloin nykyist\u00e4 voimakkaampi pitk\u00e4lti juuri maasillan vuoksi.<\/p>\n Soons ja Dijkstra selvittiv\u00e4t padon vaikutuksia ajamalla AMOC-simulaatioita, joissa vaihdeltiin sek\u00e4 padon rakentamisajankohtaa ett\u00e4 makean veden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n Makealla vedell\u00e4 on asiassa suuri merkitys. Sit\u00e4 virtaa nykyisin Tyynelt\u00e4merelt\u00e4 Beringinsalmen kautta Pohjois-Atlantille, miss\u00e4 se heikent\u00e4\u00e4 AMOCia. Pato pys\u00e4ytt\u00e4isi tai ainakin hidastaisi t\u00e4t\u00e4 virtausta.<\/p>\n Muutama viikko sitten julkaistut tulokset<\/a> olivat viel\u00e4 ristiriitaisia. Joissakin skenaarioissa pato n\u00e4ytti vahvistavan AMOCia, mutta toisissa vaikutus oli p\u00e4invastainen. Tulokset perustuivat kuitenkin suhteellisen yksinkertaiseen ja matalan resoluution malliin.<\/p>\n Soons esitteli 5. toukokuuta<\/a> Euroopan geotieteiden unionin yleiskokouksessa Wieniss\u00e4 uusia tuloksia, joissa simulaatiot oli toistettu supertietokoneella ja aiempaa selv\u00e4sti kehittyneemm\u00e4ll\u00e4 ilmastomallilla. Niiden mukaan Beringinsalmen sulkeminen vahvistaisi AMOCia etenkin, jos pato rakennettaisiin varhain, viimeist\u00e4\u00e4n vuoteen 2050 menness\u00e4.<\/p>\n \u201dYll\u00e4tyin siit\u00e4, kuinka voimakas palautuminen oli\u201d, Soons sanoo.<\/p>\n Beringinsalmi on syvimmill\u00e4\u00e4n vain 59 metri\u00e4. Lis\u00e4ksi salmen keskell\u00e4 on kaksi pient\u00e4 saarta, joten este voitaisiin periaatteessa rakentaa kahdessa osassa.<\/p>\n Institution of Civil Engineers -j\u00e4rjest\u00f6n entinen puheenjohtaja ja nykyisin Expedition Engineeringiss\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4 Ed McCann<\/strong> arvioi New Scientistille<\/a>, ett\u00e4 paras tapa toteuttaa hanke olisi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 betonia ja rakentaa este kelluvan kaluston avulla kivest\u00e4 ja ruoppaushiekasta.<\/p>\n \u201dT\u00e4llainen rakenne on melko yksinkertainen, mutta eritt\u00e4in suuri ja kallis.\u201d<\/p>\n London School of Economicsin Jonathan Rosser<\/strong> pit\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 New Scientistin haastattelussa kiinnostavana, mutta muistuttaa, ettei AMOCia ymm\u00e4rret\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4ysin. Siksi n\u00e4in suuren v\u00e4liintulon seurauksista ei voi olla varma.<\/p>\n Soons on samaa mielt\u00e4. H\u00e4nen mukaansa pato voisi auttaa Pohjois-Eurooppaa, mutta aiheuttaa muualla ongelmia esimerkiksi muuttamalla sadem\u00e4\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n \u201dPit\u00e4isik\u00f6 t\u00e4t\u00e4 pit\u00e4\u00e4 vakavana ehdotuksena? En usko, ett\u00e4 olemme viel\u00e4 siin\u00e4 pisteess\u00e4.\u201d<\/p>\n Ajatus valtavasta meripadosta ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi ei ole uusi. Vuonna 2020 Sjoerd Groeskamp<\/strong> Alankomaiden kuninkaallisesta merentutkimuslaitoksesta esitteli Northern European Enclosure Dam -nimisen idean<\/a>. Siin\u00e4 kaksi suurta estett\u00e4 sulkisi meren Ison-Britannian ja Euroopan mantereen v\u00e4list\u00e4 ja suojaisi alavia rannikkoalueita merenpinnan nousulta.<\/p>\n Ilmastovaikutusten lis\u00e4ksi Beringinsalmen pato vaikuttaisi v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s esimerkiksi merinis\u00e4kk\u00e4iden muuttoreitteihin, vuorovesiin ja syrj\u00e4isten yhteis\u00f6jen meriliikenteeseen.<\/p>\n Soons kertoo pohtineensa my\u00f6s kevyempi\u00e4 vaihtoehtoja, kuten puolikasta estett\u00e4 tai rakennetta, joka ulottuisi vain esimerkiksi kymmenen metrin syvyyteen.\u00a0H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 ajatuksia kiinnostavina mutta lis\u00e4\u00e4, ettei ole viel\u00e4 ehtinyt arvioida niiden ansioita kunnolla.<\/p>\n Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n \n Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! Saat ihmisen
\n kokoaman TM-uutiskirjeen joka arkip\u00e4iv\u00e4.\n <\/p>\n