{"id":245199,"date":"2026-05-11T22:20:11","date_gmt":"2026-05-11T22:20:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/245199\/"},"modified":"2026-05-11T22:20:11","modified_gmt":"2026-05-11T22:20:11","slug":"suomen-demokratia-on-taantunut-talla-hallituskaudella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/245199\/","title":{"rendered":"Suomen demokratia on taantunut t\u00e4ll\u00e4 hallituskaudella"},"content":{"rendered":"

Vahva demokratia on t\u00e4rke\u00e4 osa Suomen ulkoista maabr\u00e4ndi\u00e4 ja kansallista omakuvaa. Uusimmassa V-Dem-instituutin demokratiavertailussa<\/a> Suomi sijoittui 202 valtion joukossa kahdeksanneksi.<\/p>\n

Vuosien 2025\u20132027 kansallisessa demokratiaohjelmassa on monia toimia, joilla pyrit\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nestysaktiivisuutta, lasten ja nuorten osallisuutta, demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta sek\u00e4 mielipiteen- ja sananvapautta.<\/p>\n

Jotta poliittinen osallisuus kukoistaisi, kansalaisille on taattava samanarvoinen kohtelu lain edess\u00e4, riitt\u00e4v\u00e4 toimeentulo, laadukas peruskoulutus ja terveydenhoito sek\u00e4 tasapuolinen mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 valtaan. V-Dem-instituutin n\u00e4it\u00e4 asioita mittaavassa demokratian tasa-arvoindeksiss\u00e4 Suomi on pudonnut sijalle 33. Vuonna 2023 olimme sijalla 12.<\/p>\n

Huomattava ja lyhyess\u00e4 ajassa tapahtunut muutos tulee ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi, kun katsotaan Petteri Orpon<\/a> (kok) hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Monet niist\u00e4 ovat rapauttaneet kansalaisten yhdenvertaisia edellytyksi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 demokraattisia oikeuksiaan t\u00e4ysipainoisesti.<\/p>\n

Suomessa yh\u00e4 useampi ty\u00f6skentelee vailla perinteisen ty\u00f6suhteen suojaa. Ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muutosten on arvioitu huonontavan erityisesti nuorten, naisten ja maahanmuuttotaustaisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden asemaa. Asumis-, ty\u00f6tt\u00f6myys- ja toimeentulotukeen sek\u00e4 muuhun perusturvaan kohdistetut leikkaukset ovat ajaneet monet ty\u00f6markkinoiden ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neet talousahdinkoon.<\/p>\n

Hoitotakuun aikarajojen v\u00e4ljent\u00e4minen ja hyvinvointialueiden rahoituksen v\u00e4hent\u00e4minen heikent\u00e4v\u00e4t julkisen terveydenhuollon varassa olevien hoitoon p\u00e4\u00e4sy\u00e4. J\u00e4rjest\u00f6jen tukien supistaminen kaventaa kolmannen sektorin mahdollisuuksia paikata hyvinvointivaltion reiki\u00e4.<\/p>\n

Jatkuva huoli ty\u00f6st\u00e4, toimeentulosta ja terveydest\u00e4 tyrehdytt\u00e4\u00e4 aktiiviseen kansalaisuuteen vaadittuja voimavaroja ja lis\u00e4\u00e4 demokratiaa sis\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in nakertavien liikkeiden vetovoimaa.<\/p>\n

Moni pitk\u00e4\u00e4n kytenyt kehityskulku on k\u00e4rjistynyt. Maantieteellinen eriarvoisuus on syventynyt, eik\u00e4 harvaan asuttujen alueiden tai rajaseutujen asukkailla ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 luottamusta edes siihen, ett\u00e4 heist\u00e4 huolehdittaisiin kriisioloissa. Kokemus syrj\u00e4\u00e4n sys\u00e4\u00e4misest\u00e4 ruokkii poliittisen j\u00e4rjestelm\u00e4n ulkopuolista radikalisoitumista.<\/p>\n

Peruskoulutuksen tasa-arvo on murentunut koulujen v\u00e4listen alueellisten erojen kasvettua. Heikot oppimistulokset altistavat poliittiselle disinformaatiolle. Vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa aiempaa enemm\u00e4n nuorten koulutuspolkuihin, eiv\u00e4tk\u00e4 huono-osaisten alueiden kouluissa opiskelevat en\u00e4\u00e4 n\u00e4e koulutusta reittin\u00e4 sosiaaliseen nousuun. Koulun kyky kompensoida kotitaustan vaikutusta on kaventunut, joten sek\u00e4 koulutus ett\u00e4 poliittinen osallistuminen periytyv\u00e4t entist\u00e4 voimakkaammin.<\/p>\n

Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n \u00e4\u00e4ni poliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa on voimistunut. Se ilmenee esimerkiksi yhteis\u00f6veron kevent\u00e4misen\u00e4 ja perint\u00f6veron poistamista koskevina vaatimuksina.<\/p>\n

Harvalla \u00e4\u00e4nioikeutetulla on taloudellisia resursseja pyrki\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4ksi. Ehdokkaat kohdentavat kampanjoitaan itsens\u00e4 kaltaisille \u00e4\u00e4nest\u00e4jille, ja moni valituksi tullut on huomattavan hyv\u00e4osainen. Kasvavat kampanjabudjetit v\u00e4littyv\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon edunvalvontana, mutta vaalirahoitusta koskevaan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n on tehty vain kosmeettisia uudistuksia.<\/p>\n

Seuraavalla hallituksella on edess\u00e4\u00e4n mittava julkisen talouden sopeuttamistarve, jota korostaa useimpien eduskuntapuolueiden sitoutuminen velkajarruun. Mahdollisia menoleikkauksia, veronkorotuksia ja investointeja tulisi jatkossa arvioida suhteessa siihen, miten ne vaikuttavat suomalaiseen demokratiaan.<\/p>\n

Demokratiamme uhkaa ajautua yh\u00e4 syvemp\u00e4\u00e4n taantumaan, jos Sitran tuoreessa Huomisen luottamus Suomessa –raportissa<\/a> hahmoteltu markkinavetoinen tulevaisuuskuva toteutuu. Skenaariossa markkinat ja yksityinen sektori ovat vuonna 2035 syrj\u00e4ytt\u00e4neet hyvinvointivaltion ja poliittinen valta on keskittynyt yh\u00e4 vauraammalle ja kapeammalle eliitille.<\/p>\n

T\u00e4llainen kehitys olisi demokratialle ja taloudelle tuhoisaa. Yhdenvertainen demokratia muodostaa my\u00f6s talouskasvulle otollisimmat olosuhteet.<\/p>\n

Hanna Wass on yleisen valtio-opin apulaisprofessori Helsingin yliopistossa.<\/p>\n

Vieraskynien kirjoitusohjeet: www.hs.fi\/vieraskyna\/<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vahva demokratia on t\u00e4rke\u00e4 osa Suomen ulkoista maabr\u00e4ndi\u00e4 ja kansallista omakuvaa. Uusimmassa V-Dem-instituutin demokratiavertailussa Suomi sijoittui 202 valtion…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":228061,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-245199","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116558274515354182","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/245199","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=245199"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/245199\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/228061"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=245199"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=245199"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=245199"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}