\n Kukapa ei rottaa v\u00e4h\u00e4n kookkaampaa ja huomattavan piikik\u00e4st\u00e4 nis\u00e4k\u00e4syst\u00e4v\u00e4\u00e4mme, siili\u00e4, tuntisi ja tunnistaisi. Asutuille seuduille kotiutunut tuhisija tottuu helposti ihmisiin ja osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 naapuruuttaan leppoisasti hyv\u00e4kseen. Tarjoamme siilille murkinaa, juotavaa ja suojapaikkaa talveksi.\n <\/p>\n
\n Siilin levinneisyyshistoriaan ja t\u00e4m\u00e4n hetken n\u00e4kymiin perehtynyt Suomen Luonnon toimittaja Mari Pihlajaniemi muistuttaa tuoreessa artikkelissaan, ett\u00e4 nykyisten siililajien esivanhemmat eliv\u00e4t pallollamme jo ennen mammutteja \u2013 per\u00e4ti 60\u201370 miljoonaa vuotta sitten.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fIhmiset ovat jo vuosituhansien ajan vaikuttaneet n\u00e4iden nis\u00e4kk\u00e4iden el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kuljetelleet niit\u00e4 mukanaan paikasta toiseen. 1800-luvulla ihmiset toivat siilej\u00e4 pohjoiseen. Suomeen siilit on tuotu ilmeisesti 1800-luvun lopulla Virosta ja mahdollisesti my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Suomen kielen nimi siili viittaa virolaiseen siil-sanaan, Pihlajaniemi kirjoittaa.\n <\/p>\n
\n Pihlajaniemi luonnehtii siilin nykytilannetta huolestuttavaksi. H\u00e4nen mukaansa laji on kovaa vauhtia matkalla uhanalaiseksi. Se on v\u00e4hentynyt nopeasti niin Suomessa kuin muualla Euroopassakin. Kansainv\u00e4linen luonnonsuojeluliitto IUCN m\u00e4\u00e4ritteli eurooppalaisen siilin maailmanlaajuisesti silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4ksi lajiksi.\n <\/p>\n
\n Mist\u00e4 siilin v\u00e4heneminen sitten johtuu? Pihlajaniemi listaa merkitt\u00e4vimpien v\u00e4henemissyiden ykk\u00f6seksi lis\u00e4\u00e4ntyneen liikenteen, jonka arvioidaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Britanniassa viev\u00e4n yli 200\u202f000 siilin hengen vuosittain. Siili on ajoneuvoja vilisevill\u00e4 v\u00e4ylill\u00e4 huono selviytyj\u00e4. Se ei ole mik\u00e4\u00e4n pikajuoksija.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fBrittein saarilla koko siilipopulaatiosta kuolee vuosittain 10\u201330 prosenttia. Vaikka siilit viihtyv\u00e4t kaupunkialueillakin ja ihmisten l\u00e4heisyydess\u00e4, ne k\u00e4rsiv\u00e4t liikenteen lis\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6myrkyist\u00e4, luonnollisen ruuan puutteesta, ihmisten aiheuttamista h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4, stressist\u00e4, taudeista ja lemmikkikoirien hy\u00f6kk\u00e4yksist\u00e4. Maaseudulla uhkatekij\u00f6in\u00e4 ovat muun muassa tehomaatalouden kasvu ja hy\u00f6nteismyrkyt. My\u00f6s ilmastonmuutos vaikuttaa; se tuo mukanaan leutoja ja sateisia talvia tappaen entist\u00e4 enemm\u00e4n horrostavia siilej\u00e4, Pihlajaniemi muistuttaa.\n <\/p>\n
\n Viime vuosina yleistyneet robottileikkurit ovat siilille kuolettavan kova vastus. El\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rit ovat raportoineet tiuhaan \u00e4\u00e4nett\u00f6m\u00e4sti kulkevien robottileikkureiden silpomista siileist\u00e4.\n <\/p>\n
\n Monet l\u00e4hteet ilmoittavat siilin levinneisyyden ylt\u00e4v\u00e4n Suomessa Meri-Lapin korkeudelle asti. Muistan n\u00e4hneeni ensimm\u00e4iset siilini Kemiss\u00e4 ja Keminmaassa 80-luvulla, mutta on niit\u00e4 varmasti ollut alueella paljon aiemminkin ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4n Tornion pohjoisimmille seuduille asti \u2013 satunnaisia havaintoja on et\u00e4\u00e4mm\u00e4lt\u00e4kin. Levinneisyyden painopiste on kuitenkin Etel\u00e4-Suomessa.\n <\/p>\n
\n Kotipihallani Keminmaassa p\u00e4\u00e4sin usein seuraamaan kahden siiliuroksen kamppailua naaraasta. Siilit puskivat toisiaan \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti honottaen ja puhisten. Ne eiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4neet hampaitaan, vaan ik\u00e4\u00e4n kuin nyrkkeiliv\u00e4t otsapiikeill\u00e4\u00e4n yritt\u00e4en antaa vastustajalleen iskun suojaamattomaan vatsapuoleen. Kamppailut olivat pitki\u00e4 ja varmaankin uuvuttavia; ne kestiv\u00e4t jopa tunteja, eik\u00e4 ihmek\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 palkintona oli naaras, jonka seurassa voittaja viihtyi koko kes\u00e4n. Viime vuosina siili on vilahdellut kotikulmillani vain harvoin.\n <\/p>\n
”Kotipihallani Keminmaassa p\u00e4\u00e4sin usein seuraamaan kahden siiliuroksen kamppailua naaraasta.”<\/p>\n
\n Siilien el\u00e4m\u00e4\u00e4 tutkinut Lauri Siivonen totesi Suomen nis\u00e4kk\u00e4\u00e4t teoksessa, ett\u00e4 hurjan n\u00e4k\u00f6isest\u00e4 piikkipanssarista huolimatta siilill\u00e4 on paljon vihollisia: huuhkaja, lehtop\u00f6ll\u00f6, kanahaukka, kettu, koira, supikoira ym.\n <\/p>\n
\n Siilien ruokinnasta on paljon keskusteltu \u2013 on oikeita ja v\u00e4\u00e4ri\u00e4 tapoja. Asiantuntijat eiv\u00e4t Pihlajaniemen mukaan suosittele lainkaan kes\u00e4ajan ruokintaa. He korostavat, ett\u00e4 siilit l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t luonnosta itse sopivimmat ja ravinteikkaimmat ruokakasvinsa. Ihmisen \u201dsekaantuminen\u201d kes\u00e4ruokintaan altistaa el\u00e4imet tautien levi\u00e4miselle, etenkin kuumina kesin\u00e4. T\u00e4rke\u00e4t\u00e4 on kuitenkin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 siilille raikasta ja puhdasta vett\u00e4 juotavaksi.\n <\/p>\n
\n Ruokintaa t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on valmistaa siilille kunnollinen talvipes\u00e4. Tosin se osaa itsekin rakentaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 parhaiten sopivan pes\u00e4n, kunhan sopivia pes\u00e4materiaaleja on saatavilla. Pihaa ei kannata ajaa aivan kaljuksi.\n <\/p>\n
\n Ainakin pensaikkoihin ja puustoon rajoittuviin reunoihin kannattaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 villi\u00e4 ruohikkoa siilin tarpeisiin. Hyv\u00e4 horrostamispes\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 2\u20134 vuotta (jopa 7-vuotiaita on tavattu) el\u00e4v\u00e4n siilin horros kest\u00e4\u00e4 yli 200 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Siilin ravinto on hyvin monipuolinen hy\u00f6nteisist\u00e4 aina linnunpoikasiin ja pikkunis\u00e4kk\u00e4isiin asti.\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kukapa ei rottaa v\u00e4h\u00e4n kookkaampaa ja huomattavan piikik\u00e4st\u00e4 nis\u00e4k\u00e4syst\u00e4v\u00e4\u00e4mme, siili\u00e4, tuntisi ja tunnistaisi. Asutuille seuduille kotiutunut tuhisija tottuu…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":24521,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-24520","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24520","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=24520"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24520\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/24521"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=24520"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=24520"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=24520"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}