Tuo p\u00e4iv\u00e4 120 vuotta sitten on er\u00e4s merkitt\u00e4vimmist\u00e4 yksitt\u00e4isist\u00e4 suomen kieleen ja kulttuuriin vaikuttaneista p\u00e4ivist\u00e4. Er\u00e4s kauaskantoinen tempaus p\u00e4\u00e4tettiin pit\u00e4\u00e4 juuri Snellmanin juhlap\u00e4iv\u00e4n\u00e4, sill\u00e4 Snellman oli t\u00e4rkeimpi\u00e4 suomen kieleen ja suomalaisuuteen vaikuttaneita henkil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
Snellmanin p\u00e4iv\u00e4\u00e4 on vietetty suomalaisuuden p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 jo 1800-luvulta alkaen. Virallinen liputusp\u00e4iv\u00e4 siit\u00e4 tuli 1950-luvulla.<\/p>\n
Toukokuussa 1906 fennomaanit eli suomalaismieliset tekiv\u00e4t tempauksen, joka n\u00e4kyy suomalaisessa nimist\u00f6ss\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
Fennomaanit korostivat suomalaisuutta hallinnon ja eliitin kielen\u00e4 pidetyn ruotsin yli. My\u00f6s selv\u00e4 raja em\u00e4maa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n ja ven\u00e4j\u00e4n kieleen pidettiin. Fennomaanien joukossa oli paljon my\u00f6s kansallisuusaatteesta innostuneita ruotsinkielisi\u00e4, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 johtavat fennomaanit olivat pitk\u00e4\u00e4n ruotsinkielisi\u00e4.<\/p>\n
Suomalaisuusaktivistit, etenkin kirjailija Johannes Linnankosken<\/strong> johdolla, kehottivat suomalaisia vaihtamaan ruotsalais- tai muuten vierasper\u00e4iset sukunimens\u00e4 suomenkielisiksi. Uudet nimet julkistettaisiin 12. toukokuuta 1906. Tempaus tunnetaan muun muassa nimell\u00e4 suurnimenmuutto.<\/p>\n N\u00e4in toimi per\u00e4ti 24 800 Suomen suuriruhtinaskunnan asukasta. Virallinen Lehti julkaisi kaikki n\u00e4m\u00e4 nimet mainittuna p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 perustettiin my\u00f6s Suomalaisuuden liitto.<\/p>\n Vuosien 1906 ja 1907 aikana noin 70 000 suomalaista suomensi sukunimens\u00e4, jotkut samalla my\u00f6s etunimens\u00e4. Uudemman kerran suomalaistamistempaus toteutettiin 1935.<\/p>\n Monista suomennetuista nimist\u00e4 tuli kaksiosaisia. Tunnetuin esimerkki t\u00e4llaisesta nimest\u00e4 on jo vuonna 1887 Hellst\u00e9nist\u00e4 suomennettu Paasikivi, jonka otti luonnollisesti diplomaatti, poliitikko ja my\u00f6hempi tasavallan presidentti J. K. Paasikivi<\/strong>.<\/p>\n Jotkin nimet suomennettiin sen mukaan, ett\u00e4 ne kuulostaisivat jokseenkin samalta kuin alkuper\u00e4inen nimi. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 on vaikkapa \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4, alun perin Europaeus. Genetzist\u00e4 tuli J\u00e4nnes, Serlachiuksesta S\u00e4rkilahti.<\/p>\n Aina uudella ja vanhalla nimell\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n, esimerkkin\u00e4 Helenius, josta tuli Rahola.<\/p>\n Fiktiosta monelle voi olla tuttu vaikkapa Hovim\u00e4ki-televisiosarjasta sellainen sukunimi kuin Intovuori, jonka Ingbergin pariskunta otti. Intovuoria on oikeastikin olemassa, Nimipalvelu kertoo heit\u00e4 el\u00e4v\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 18.<\/p>\n Moni 120 vuoden takainen nimi on jo aikaa sitten poistunut k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. N\u00e4m\u00e4 nimet voivat kuulostaa t\u00e4m\u00e4np\u00e4iv\u00e4isiss\u00e4 korvissa toisaalta erikoisilta, toisaalta juhlavilta ja arvokkailta.<\/p>\n T\u00e4ysin kadonneita ovat vaikkapa Hirvikannat. Suomalaisen puolueen kansanedustajanakin toiminut prokuraattori ja hovioikeuden presidentti Valde Hirvikanta<\/strong> joutui kansalliskiihkoilijan murhaamaksi vuonna 1911. Maltillinen suomenmielinen Hirvikanta oli suomentanut sukunimens\u00e4 juurikin vuonna 1906.<\/p>\n Jostakin kantanimest\u00e4 saatiin monta uutta suomalaistettua nime\u00e4. Heleniusta seurasivat Helismaa, Heljas, Helo, aiemmin mainittu Rahola ja Waltari. Heleniuksissa on ollut kyn\u00e4ilij\u00e4n vikaa, kuuluvathan Suomen tunnetuimpiin kyn\u00e4niekkoihin vaikkapa Reino Helismaa<\/strong> ja Mika Waltari<\/strong>. Lennart Heljas<\/strong> ja Johan Helo<\/strong> ovat tuttuja nimi\u00e4 politiikasta.<\/p>\n Ruotsin lis\u00e4ksi nimi\u00e4 suomennettiin etenkin latinasta, mutta my\u00f6s slaavilaisista kielist\u00e4. Ulkopoliitikko Reinhold Sventon<\/strong> isois\u00e4 oli Ven\u00e4j\u00e4n keisarillisessa armeijassa palvellut liettuanpuolalainen eversti Stanislaus Sventorzetski<\/strong>. Tunnettu edesmennyt toimittaja Hannu Karpo<\/strong> on ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 Karpovin sukua.<\/p>\n Politiikasta tunnettuja nimi\u00e4 on suomennettu useita. Maalaisliiton Santeri Alkio<\/strong> oli alkujaan Filander, Maalaisliiton ja SMP:n Veikko Vennamo<\/strong> Fennander, SDP:n V\u00e4in\u00f6t Tanner<\/strong> ja Voionmaa<\/strong> olivat syntyj\u00e4\u00e4n Thomasson ja Wallin.<\/p>\n Muita politiikasta tuttuja muutettuja nimi\u00e4 ovat vaikkapa Vikatmaa (alun perin Borg), Vapaavuori (Friberg), Rihtniemi (H\u00f6gman), Ritavuori (Rydman), Koulumies (Schulman) ja Tulenheimo (Thul\u00e9).<\/p>\n Tuomas-Kettunen -sukunime\u00e4 taas ei pid\u00e4 sekoittaa t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 keskustan varapuheenjohtajana toimivaan Tuomas Kettuseen<\/strong>.<\/p>\n J. V. Snellman itse ei vuonna 1906 ollut en\u00e4\u00e4 elossa, mutta jotkut Snellmanitkin vaihtoivat nimens\u00e4 Virkkuseksi.<\/p>\n Moni muiltakin aloilta tuttu kuuluisuus on suomalaistanut nimens\u00e4 vuosien varrella. N\u00e4yttelij\u00e4 Tauno Palo<\/strong> oli alun perin Br\u00e4nn\u00e4s, kirjailija Ilmari Kianto<\/strong> Calamnius, Pihkalan veljeksist\u00e4, joista tunnetuin on pes\u00e4pallon is\u00e4 Lauri \u201dTahko\u201d Pihkala<\/strong>, osa j\u00e4ikin Gummeruksiksi. IKL:n kansanedustaja, everstiluutnantti Paavo Susitaival<\/strong> oli syntynyt Siv\u00e9nin\u00e4.<\/p>\n Pentti Linkolan<\/strong> is\u00e4 oli syntyj\u00e4\u00e4n Collan. Paasilinnan kirjailijaveljesten is\u00e4 oli syntyj\u00e4\u00e4n Gullsten.<\/p>\n Suomen presidenttien nimenvaihdoksista Suomenmaa kertoi erillisess\u00e4 artikkelissa aiemmin t\u00e4n\u00e4\u00e4n maanantaina.<\/p>\n Alla olevassa luettelossa n\u00e4et lis\u00e4\u00e4 esimerkkej\u00e4 suomalaistetuista sukunimist\u00e4. Joukossa on monen t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tunnetun julkisuuden henkil\u00f6n nimi\u00e4.<\/p>\n L\u00e4hteit\u00e4 ja lis\u00e4tietoa<\/p>\n Suurnimenmuutto Snellmanin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1906 (Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta)<\/a><\/p>\n Suomalaisuus hallitsi Snellmanin syntym\u00e4n satavuotisjuhlia 12.5.1906 (itsen\u00e4isyys.fi-sivusto)<\/a><\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/441918-1024x784.jpg\")
Maalaisliitto-keskustan oppi-is\u00e4 Santeri Alkio oli alun perin nimelt\u00e4\u00e4n Aleksander Filander. (Kuva: Suomenmaan arkisto)<\/p>\n