{"id":24536,"date":"2025-09-03T14:44:11","date_gmt":"2025-09-03T14:44:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/24536\/"},"modified":"2025-09-03T14:44:11","modified_gmt":"2025-09-03T14:44:11","slug":"euroopan-kirja-aarteet-varkauksien-ryopyn-kohteena-venalaisia-harvinaisuuksia-katosi-myos-suomesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/24536\/","title":{"rendered":"Euroopan kirja-aarteet varkauksien ry\u00f6pyn kohteena \u2013 ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 harvinaisuuksia katosi my\u00f6s Suomesta"},"content":{"rendered":"

Viron vanhimman yliopistokaupungin Tarton yliopiston kirjastoon ilmestyi kaksi miest\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022. He kertoivat olevansa Ukrainasta ja paenneensa Ven\u00e4j\u00e4n aloittamaa hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4. Miesten mukaan heist\u00e4 nuorempi, parikymppinen, oli tekem\u00e4ss\u00e4 taustat\u00f6it\u00e4 tavoitteenaan hakea apurahatutkijan paikkaa Yhdysvalloista. Miehet puhuivat ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ja kertoivat, ett\u00e4 vanhempi ja puheliaampi miehist\u00e4 oli auttamassa nuorempaa.<\/p>\n

Tarton yliopisto on perustettu 1630-luvulla. Vuodesta 1802 alkaen se oli yksi vanhimpia tsaarin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 toimineista yliopistoja. Niinp\u00e4 sen kokoelmissakin on monia hyvin vanhoja, harvinaisia ja arvokkaita teoksia.<\/p>\n

Yliopiston kirjastoon saapuneet miehet pyysiv\u00e4t saada tutustua kirjaston kokoelmissa oleviin ven\u00e4l\u00e4isen kirjallisuuden kultakauden helmiin. Joukossa olivat esimerkiksi Aleksander Pu\u0161kinin<\/strong> n\u00e4ytelm\u00e4n Boris Godunovin ensipainos vuodelta 1831, viisi muuta Pu\u0161kinia ja pari Nikolai Gogolin<\/strong> kirjaa \u2013 yhteens\u00e4 kahdeksan teosta.<\/p>\n

Vasta noin nelj\u00e4 kuukautta my\u00f6hemmin, elokuussa 2022, kirjaston henkil\u00f6kunta tajusi mit\u00e4 oli tapahtunut. Kirjat, joihin miehet olivat tutustuneet, olivat vaihtuneet taitaviin v\u00e4\u00e4renn\u00f6ksiin. Alkuper\u00e4iset oli varastettu.<\/p>\n

Syksyyn 2023 menness\u00e4 arvoteosvarkaiden uhreiksi joutui yli kymmenen muutakin eurooppalaista kirjastoa. Tallinna, Riika, Pariisi, Wien, jopa Helsinki \u2013 rosvot veiv\u00e4t aina ven\u00e4j\u00e4nkielisi\u00e4 harvinaisuuksia. Yhteens\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 ajanjaksolla varastettiin jopa 170 ven\u00e4j\u00e4nkielist\u00e4 maailmankirjallisuuden helmiin kuuluvaa ensipainosta.<\/p>\n

Pahimmat tappiot k\u00e4rsi Varsovan yliopiston kirjasto. Yliopistolla oli ja on edelleen yksi maailman suurimmista ven\u00e4l\u00e4isten kirjojen kokoelmista. Ennen Neuvostoliiton hajoamista ainoat verrattavissa olevat kokoelmat sijaitsivat Varsovassa ja Helsingiss\u00e4. Ennen vallankumousta julkaistut teokset s\u00e4ilyiv\u00e4t ihmeen kaupalla hengiss\u00e4, vaikka Varsovan geton kansannousun aikana kirjastorakennus paloi.<\/p>\n

\u2013 N\u00e4m\u00e4 kirjat ovat kuin l\u00e4heisi\u00e4 ihmisi\u00e4. Olemme viel\u00e4 sit\u00e4 sukupolvea, joka ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 joku pelasti n\u00e4m\u00e4 meille, kertoi professori Jeronim Grala<\/strong> BBC:n ven\u00e4j\u00e4nkieliselle<\/a> palvelulle kes\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Varsovan yliopiston kirjastosta varastettiin 73 nidett\u00e4, joiden yhteenlaskettu arvo ylitt\u00e4\u00e4 500\u202f000 euroa. Varkauksien ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n jatkuneen 11 kuukauden ajan, ja ne huomattiin vasta lokakuussa 2023. Henkil\u00f6kunnan mukaan ry\u00f6st\u00f6 oli mittavin toisen maailmansodan j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Ranskan kansalliskirjastossa Pariisissa jotkut yrittiv\u00e4t jopa murtautua kirjojen per\u00e4\u00e4n y\u00f6aikaan. P\u00e4iv\u00e4saikaan itsevarmojen kirjastoasiakkaiden toiminnassa oli muitakin kaavamaisuuksia, jotka ennen pitk\u00e4\u00e4 her\u00e4ttiv\u00e4t henkil\u00f6kunnan huomion.<\/p>\n

He tuskin esimerkiksi tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 kirjaston ven\u00e4l\u00e4isen kokoelman johtaja Agla\u00e9 Achechova<\/strong> oli aiemmin ty\u00f6skennellyt Pietarin kansallisessa Pu\u0161kin-museossa. Achechova huomasi, ett\u00e4 harvinaisten kirjojen kokoelmasta pyydettiin nyt tutustuttavaksi jokaista teosta, joka oli ollut esill\u00e4 Pu\u0161kin-museon n\u00e4yttelyiss\u00e4.<\/p>\n

Yksi varas j\u00e4i kiinni Brysseliss\u00e4 syksyll\u00e4 2023 noin viikko sen j\u00e4lkeen, kun oli edellisen kerran k\u00e4ynyt Ranskan kansalliskirjaston ven\u00e4l\u00e4isen kokoelman tiloissa. H\u00e4n oli georgialainen mies.<\/p>\n

Kirjamanaaja<\/strong><\/p>\n

Viimeist\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa vyyhti alkoi purkautua koko laajuudessaan. Siihen vaikutti ehk\u00e4 osaltaan se, ett\u00e4 ensimm\u00e4inen georgialaissyntyinen harvinaisia kirjoja varastanut mies oli j\u00e4\u00e4nyt kiinni Latvian p\u00e4\u00e4kaupungissa Riikassa jo edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 vuonna. Kansainv\u00e4linen tietojen vertailu johti havaintoon, ett\u00e4 mies oli Riikassa samaan aikaan kun Latvian kansalliskirjastosta varastettiin kolme harvinaista ven\u00e4l\u00e4isteosta. Varas jopa jakoi hotellihuoneen t\u00e4m\u00e4n georgialaisen kanssa, ja georgialainen oli joitakin kuukausia aiemmin vieraillut tutustumassa samoihin harvinaisuuksiin jotka nyt oli varastettu.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 georgialainen oli nimelt\u00e4\u00e4n Beqa Tsirekidze<\/strong>. H\u00e4n vangittiin ja tuomittiin ensin avunannosta varkauteen Latviassa, jonka j\u00e4lkeen Latvia luovutti h\u00e4net Viroon k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n siell\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn kahden vuoden vankeusrangaistuksen Tarton yliopiston kirjastossa tehdyist\u00e4 varkauksista. Tsirekidze on edelleen vankilassa Tartossa, ja antoi sielt\u00e4 haastattelun ven\u00e4j\u00e4nkieliselle BBC:lle.<\/p>\n

\u2013 Olen kirjojen kanssa kuin manaaja. Voin ottaa kirjan k\u00e4teeni ja pystyn heti p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n kuinka arvokas se on ja paljonko siit\u00e4 voidaan maksaa huutokaupassa, Tsirekidze sanoi BBC:lle kes\u00e4ll\u00e4. H\u00e4n on taustoiltaan jonkinlainen antiikkikauppias, Georgian kirjailijaliiton j\u00e4sen, ja tuomittu aiemmin Georgiassa v\u00e4\u00e4renn\u00f6ksest\u00e4.<\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024 useiden maiden poliisit iskiv\u00e4t yhdess\u00e4. Euroopan poliisiviranomainen Europol k\u00e4ytti iskusta nime\u00e4 Operaatio Pu\u0161kin. Siin\u00e4 yli sata poliisia teki etsint\u00f6j\u00e4 yhteens\u00e4 27 osoitteeseen Latviassa ja Georgiassa. Europol tiedotti, ett\u00e4 liigan aiheuttamien vahinkojen yhteenlaskettu arvo ylitt\u00e4\u00e4 2,5 miljoonaa euroa ja varastettuja kirjoja on ainakin 170. Varastettuja kirjaharvinaisuuksia l\u00f6ydettiin 150. Europol mainitsi my\u00f6s, ett\u00e4 pid\u00e4tyksi\u00e4 oli tehty jo Virossa, Ranskassa sek\u00e4 Liettuassa. Nyt iskussa oli pid\u00e4tetty yhdeks\u00e4n ihmist\u00e4. Operaatioon osallistuivat Europolin mukaan my\u00f6s Saksan ja Suomen viranomaiset.<\/p>\n

Suomi<\/strong><\/p>\n

Kansalliskirjasto tiedotti<\/a> samoihin aikoihin, ett\u00e4 sen slaavilaisesta kokoelmasta oli varastettu kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023 seitsem\u00e4n ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 arvoteosta. Kansalliskirjaston slaavilaisen kokoelman ven\u00e4l\u00e4isen kirjallisuuden kokoelma on suurin Ven\u00e4j\u00e4n ulkopuolella oleva 1800-luvun ven\u00e4l\u00e4isen kirjallisuuden kokoelma. Kokoelma laajuus perustuu Suomen autonomian aikoihin, jolloin Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnan sensuurilains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 edellytti, ett\u00e4 jokaisesta Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 julkaistusta teoksesta piti toimittaa yksi kopio Helsingiss\u00e4 sijaitsevan Aleksanterin yliopiston kirjastoon. Nykyisin saman kirjaston nimi on Kansalliskirjasto.<\/p>\n

Verkkouutiset pyysi kes\u00e4n mittaan Kansalliskirjastolta kommenttia rikoksen uhrin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Saatuaan tiet\u00e4\u00e4 mist\u00e4 oli kyse, lakkasi Kansalliskirjasto vastaamasta yhteydenottopyynt\u00f6ihin.<\/p>\n

\u2013 Esitutkinta laitettiin meill\u00e4 nippuun elokuussa 2024 ja aineisto siirrettiin syytt\u00e4j\u00e4lle Georgiaan, kertoo kirjavarkauden tutkinnanjohtajana toiminut rikoskomisario Matias Bj\u00f6rklund<\/strong> Helsingin poliisista.<\/p>\n

H\u00e4n kiittelee yhteisty\u00f6t\u00e4 georgialaisten viranomaisten kanssa ja kuvaa, ett\u00e4 tietoa tulee Suomeen \u201dtipoitellen\u201d.<\/p>\n

\u2013 Toivotaan, ett\u00e4 he p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t siell\u00e4 yksil\u00f6im\u00e4\u00e4n, l\u00f6ytyyk\u00f6 Kansalliskirjastosta varastettuja kirjoja takavarikoitujen teosten joukosta. Siksi emme viel\u00e4 halua kertoa julkisuuteen, mit\u00e4 Suomesta varastettiin. Jos niit\u00e4 viel\u00e4 saataisiin takaisin, Bj\u00f6rklund muotoilee.<\/p>\n

\"\"Monrepos\u2019n kartanon kirjasto Kansalliskirjastossa vuonna 2017. \/ MIKKO STIG \/ LEHTIKUVA<\/p>\n

Georgiassa Beqa Tsirekidzen aikuiset poika ja tyt\u00e4r tuomittiin kuluvana talvena viiden vuoden vankeuteen. Beqa Tsirekidze itse kertoi kes\u00e4ll\u00e4 ven\u00e4j\u00e4nkieliselle BBC:lle ty\u00f6skennelleens\u00e4 p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti ven\u00e4l\u00e4isten asiakkaiden kanssa.<\/p>\n

\u2013 Kiinnostuneet ihmiset tulevat, ostavat, viev\u00e4t maasta. Ei ole minun asiani, antaako kulttuuriministeri\u00f6 heille tuotteisiin vientilupia.<\/p>\n

Elokuussa h\u00e4mment\u00e4v\u00e4st\u00e4 kirjavarkausliigasta uutisoinut The Economist<\/a> k\u00e4vi Varsovassa tapaamassa syytt\u00e4j\u00e4\u00e4, joka vastasi kirjavarkauden oikeusprosessista. T\u00e4m\u00e4 esitteli toimistossaan ven\u00e4l\u00e4isen huutokaupan nimelt\u00e4 Litfond, ja etsi sielt\u00e4 1700-luvun loppupuolella el\u00e4neen yhteiskuntakriitikko Aleksandr Radi\u0161t\u0161evin<\/strong> kolmiosaisen kootut teokset. Huutokaupassa toteutunut hinta: 5,5 miljoonaa ruplaa eli noin 50\u00a0000 euroa. Syytt\u00e4j\u00e4 n\u00e4ytti, miten Varsovan kansalliskirjaston leimat edelleen n\u00e4kyiv\u00e4t kirjojen kuvissa himme\u00e4sti.<\/p>\n

Litfondin sivuilta l\u00f6ytyy yh\u00e4 tietoja useista Pu\u0161kinin ensipainosten kaupoista. Esimerkiksi: Boris Godunov<\/a> vuodelta 1831, toteutunut hinta seitsem\u00e4n miljoonaa eli noin 74\u00a0000 euroa. Ruslan ja Ludmila<\/a> vuodelta 1820, kuusi miljoonaa eli runsaat 63\u00a0000 euroa. Maallikon on mahdotonta arvioida, mist\u00e4 ne ovat per\u00e4isin.<\/p>\n

Id\u00e4nkauppaa<\/strong><\/p>\n

Litfond-huutokauppakamarilla on toimipisteet Pietarissa, Moskovassa ja Krasnojarskissa ja se kehuu esittelyss\u00e4\u00e4n pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 hallussaan Ven\u00e4j\u00e4n huutokauppaenn\u00e4tyst\u00e4. Pu\u0161kinia sekin: kes\u00e4ll\u00e4 2023 Jevgeni Oneginista maksettiin 26 miljoonaa eli yli 270\u00a0000 euroa.<\/p>\n

Litfondin johtaja on Sergei Burmistov<\/strong> is\u00e4nmaallinen mies, joka on vakuutellut ett\u00e4 h\u00e4nen huutokaupassaan varastetut kirjat eiv\u00e4t menisi kaupaksi \u2013 vaikka juuri niin on tapahtunut. H\u00e4n kirjoitti Ven\u00e4j\u00e4n Forbesissa julkaistussa, Euroopan kirjastovarkauksia k\u00e4sitelleess\u00e4 mielipidekirjoituksessaan kes\u00e4ll\u00e4 2024<\/a>, ett\u00e4 kyseess\u00e4 ei ole mik\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n valtiollinen \u201derikoisoperaatio\u201d jolla hivutetaan ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 kansallisomaisuutta Ven\u00e4j\u00e4lle.<\/p>\n

Mutta Pu\u0161kin on Pu\u0161kin: ven\u00e4l\u00e4iset ovat hulluna t\u00e4h\u00e4n kirjoittajaan, jota he pit\u00e4v\u00e4t kansallisomaisuutenaan.<\/p>\n

Huhtikuussa Burmistov antoi haastattelun lifestyle-lehti Moskivt\u0161ille<\/a>. H\u00e4n kertoi, ett\u00e4 ongelmia on paljon. Tyhj\u00e4 tila, joka markkinoille j\u00e4i suurten huutokauppahuoneiden kuten Christie\u2019sin ja Sotheby\u2019sin vet\u00e4ydytty\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4, ei ollut t\u00e4yttynyt odotetusti.<\/p>\n

\u2013Markkinamme ovat pahasti uupuneet, ensiluokkaisia \u200b\u200besineit\u00e4 on yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Niit\u00e4 on saatavilla vain muutamille johtaville huutokaupoille. En tied\u00e4, miten loput selvi\u00e4v\u00e4t, Burmistov sanoi.<\/p>\n

H\u00e4nen mukaansa tilanne johtuu siit\u00e4, miten ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 kulttuuria \u201dcanceloidaan\u201d muualla maailmassa. Ostaminen on vaikeutunut ja Burmistovin mukaan merkitt\u00e4vien esineiden myyminen ven\u00e4l\u00e4isille ker\u00e4ilij\u00f6ille on monissa Euroopan maissa rikos.<\/p>\n

\u2013 Virta, joka on virrannut maahan viime vuosikymmenin\u00e4 ja palauttanut viimeisen vuosisadan aikana viety\u00e4 perint\u00f6\u00e4, on muuttunut kurjaksi noroksi.<\/p>\n

Samalla ven\u00e4l\u00e4isill\u00e4 kuitenkin on rahaa. Niinp\u00e4 ker\u00e4ilij\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole Burmistovin arvion mukaan v\u00e4henem\u00e4ss\u00e4, ja kilpailu kiristyy. Hinta-arviot ylitet\u00e4\u00e4n n\u00e4tisti noin 80 prosentissa myyt\u00e4vist\u00e4 huutokauppaesineist\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Kaikki taistelevat mielenkiintoisista asioista, ja niit\u00e4 on yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Siksi ennustan taiteen hintojen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 nousua seuraavien vuosien aikana, ja museolaatuisista esineist\u00e4 tulee suurin harvinaisuus.<\/p>\n

Muistellaanpa viel\u00e4 hetki georgialaista, joka suorittaa parin vuoden tuomiotaan virolaisessa vankilassa. Beqa Tsirekidze tiivisti BBC:lle ett\u00e4 ihmiset varastavat kirjoja, koska he voivat.<\/p>\n

\u2013 Puoli kiloa kultaa maksaa 50 000 euroa, ja sit\u00e4 vartoi 22 aseistettua miest\u00e4. Kahta kirjaa, joiden arvo on sama 50 000 euroa, vartioi yksi vanha kirjastot\u00e4ti.<\/p>\n

Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n

\"\"Poliisin iskiess\u00e4 kirjavarasliigan j\u00e4ljilt\u00e4 saatiin takavarikoitua 150 arvokirjaa. \/ EUROPOL<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Viron vanhimman yliopistokaupungin Tarton yliopiston kirjastoon ilmestyi kaksi miest\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022. He kertoivat olevansa Ukrainasta ja paenneensa Ven\u00e4j\u00e4n…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":24537,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[7962,22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,813,32,19,20,56,16,547,59,60,61],"class_list":{"0":"post-24536","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-antiikki","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-rikollisuus","25":"tag-suomi","26":"tag-top-stories","27":"tag-topstories","28":"tag-ulkomaat","29":"tag-uutiset","30":"tag-venaja","31":"tag-world","32":"tag-world-news","33":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24536","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=24536"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24536\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/24537"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=24536"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=24536"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=24536"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}