{"id":245515,"date":"2026-05-12T06:53:14","date_gmt":"2026-05-12T06:53:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/245515\/"},"modified":"2026-05-12T06:53:14","modified_gmt":"2026-05-12T06:53:14","slug":"helvetinkoneen-prototyyppi-rouskuttaa-arviossa-venomin-into-oblivion","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/245515\/","title":{"rendered":"Helvetinkoneen prototyyppi rouskuttaa \u2013 arviossa Venomin ”Into Oblivion”"},"content":{"rendered":"

Kirjoittanut Mikko Nissinen<\/strong> – 11.5.2026<\/p>\n

Kun puhutaan Venomista<\/a><\/strong>, puhutaan samalla sek\u00e4 hienosta musiikillisesta herjasta ett\u00e4 instituutiosta, joka loi raamit \u00e4\u00e4rimetallille aikana, kun useimmat nykyp\u00e4iv\u00e4n genrepuristeista olivat viel\u00e4 pilke isiens\u00e4 silm\u00e4kulmassa. Siksi onkin aina pieni riski, kun Cronos kumppaneineen p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 laskeutua alas Baphometin jakkaralta tarjoilemaan uutta musiikkia. Toki on todettava, ett\u00e4 yhtyeen taiteellisviihteellinen vihtominen on ollut useamman kerran viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana varsin kehnoa. Nyt se palaa j\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n 16. albumilla \u201dInto Oblivion\u201d. Viime kes\u00e4n\u00e4 Hellsinki Metal Festill\u00e4 korvia viilt\u00e4neen ja s\u00e4v\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n keikan vet\u00e4neen mustan metallin pioneerin uusimman albumin syntymist\u00e4 haittasivat erin\u00e4iset \u00e4\u00e4nitystekniset ongelmat<\/a>. Sen takia yhtyeelt\u00e4 tuhrautui kokonaisuuden synnytt\u00e4miseen pari vuotta suunniteltua pidempi aika.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4llisin puolin asiat ovat kunnossa. Soundimaailma on pidetty riitt\u00e4v\u00e4n rupisena ja klikkivapaana, jotta hommassa s\u00e4ilyy tietty karheus ja el\u00e4vyys. Ja vaikka tuotannollisesti liikutaan kaukana \u201dWelcome to Hellin\u201d ja \u201dBlack Metalin\u201d autotalliestetiikasta, ei hommasta v\u00e4lity liiaksi prosessoinnin tai ylikyps\u00e4ksi keitetyn sivumaku.<\/p>\n

Albumin avaava nimibiisi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 varhaisesta Metallicasta<\/strong> muistuttavien harmoniakitaroiden my\u00f6t\u00e4 kerroksellisuutta ja vastapainoa raa\u2019lle punk-vaikutteiselle tuplabassaripaahtamiselle. Edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 tykimpi raita, \u201dBlack Metalin\u201d nimikkobiisin kertos\u00e4keeseen viittaava singlebiisi \u201dLay Down Your Soul\u201d, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 periaatteessa kaikki klassisen Venomin<\/strong> ainekset onnistuneesti uusiokierr\u00e4tettyn\u00e4. Cronos k\u00e4hisee ja uhoaa myrkyllisesti muistuttaen alati siit\u00e4, kuka tuota kaikkien helvetinkoneiden prototyyppi\u00e4 ohjaa.<\/p>\n

Artikkeli jatkuu mainoksen j\u00e4lkeen
\nMainos p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n

Osin Black Sabbathin<\/strong> \u201dChilden of the Graven\u201d melodiaa ja groovea lainaava hevilaukka \u201dNevermore\u201d ei ole hullumpi numero sek\u00e4\u00e4n. Keskitempoisen vivahteeton thrash-rock-rynkytys, \u201dMan & Beast\u201d, j\u00e4\u00e4 kaikessa raskaudessaan hieman yksiulotteiseksi. Kitaristi Ragen biisi\u00e4 verev\u00e4sti el\u00e4v\u00f6itt\u00e4v\u00e4 soolo-osuus tosin pelastaa biisi\u00e4 kuolemasta t\u00e4ysin pystyyn. Sama problematiikka tulee eteen nopeatempoisemmassa \u201dDeath The Levelerissa\u201d, joka Diamond Head<\/strong> -tyyppisen p\u00e4\u00e4riffin, varsin kuluneen kliseisen kertos\u00e4esoinnutuksen ja Cronosin v\u00e4h\u00e4n-sinne-p\u00e4in-vet\u00e4istylt\u00e4 kuulostavan laulusuorituksen my\u00f6t\u00e4 ontuu ik\u00e4v\u00e4sti. Viimeist\u00e4\u00e4n puuduttavan tyls\u00e4sti k\u00e4\u00e4nnetyll\u00e4 puolikompilla puksuttavan \u201dAs Above So Below\u201d -tekeleen my\u00f6t\u00e4 tulee mieleen, ett\u00e4 New Castlen hurjat ovat p\u00e4\u00e4st\u00e4neet itsens\u00e4 liian helpolla studiossa.<\/p>\n

Niin ik\u00e4\u00e4n yksinkertaisista aineksista kasattu toinen videobiisi, \u201dKicked Out Of Hell\u201d, ja ilke\u00e4n h\u00e4rk\u00e4p\u00e4isesti rynniv\u00e4 \u201dLegend\u201d toimivat korkeampien energiatasojen my\u00f6t\u00e4 edelt\u00e4ji\u00e4\u00e4n pyk\u00e4l\u00e4\u00e4 paremmin, vaikkeiv\u00e4t ne edelleenk\u00e4\u00e4n huimaa p\u00e4\u00e4t\u00e4 s\u00e4vellyksin\u00e4, edes Venomin<\/strong> omalla, kapeahkolla mittakaavalla. Vaikka Spinal Tap<\/strong> -henkisen kornisti nimetyt rytin\u00e4numerot \u201dLive Loud\u201d ja\u201dMetal Bloody Metal\u201d voisi ensikuulemalta dumata naurettaviksi heti k\u00e4ttelyss\u00e4, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhtye kyseisill\u00e4 kappaleilla sopivasti soitannollista ryhdikkyytt\u00e4 mutta my\u00f6s pirullista pilkett\u00e4 silm\u00e4kulmaan, ja siit\u00e4 klassisessa Venomissa<\/strong> on parhaimmillaan kyse.<\/p>\n

Raskaasti rullaava metallinen blues \u201dDogs of War\u201d on erinomainen lis\u00e4s\u00e4vy albumille, mutta biisin editointi-feidaus lopettaa sen jotenkin oudossa kohtaa liian aikaisin kesken, mink\u00e4 vuoksi biisin toisteinen kierto ei saa taakseen tarpeeksi tehoja. Kokonaisuuden h\u00e4nt\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Venom<\/strong> onnistuu kuitenkin petraamaan. Kiekon onnistuneimpiin vetoihin kuuluvat raskaspoljentoinen shuffle-moukari \u201dDeathwitch\u201d ja kosketinosuuksin kuorrutettu, h\u00e4iv\u00e4hdyksen King Diamondista<\/strong> muistuttava pahaenteisin melodioin operoiva \u201dUnholy Mother\u201d, jotka nostavat viimemetreill\u00e4 albumin tasoa pyk\u00e4l\u00e4n.<\/p>\n

Artikkeli jatkuu mainoksen j\u00e4lkeenMainos p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n

\u201dInto Oblivionin\u201d kappaleet ovat kauttaaltaan perusvarmaa Venomia<\/strong>. Siin\u00e4 on verrattaen tarpeeksi kiukkua pit\u00e4m\u00e4\u00e4n intensiteetti yll\u00e4 koko vasemman k\u00e4den viitoittaman 43 minuutin matkan. Muutamassa biisiss\u00e4 ne eiv\u00e4t kuitenkaan jaksa nostattaa helvetinlieskoja trangian t\u00f6h\u00f6\u00e4 korkeammalle. Silti se onnistuu olemaan parhaimmillaan samanaikaisesti alkukantaisen kylm\u00e4 ja onnistuneesti t\u00e4h\u00e4n aikaan tuotu kokonaisuus.<\/p>\n

<\/a> <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kirjoittanut Mikko Nissinen – 11.5.2026 Kun puhutaan Venomista, puhutaan samalla sek\u00e4 hienosta musiikillisesta herjasta ett\u00e4 instituutiosta, joka loi…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":245516,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[132],"tags":[34557,137,33,31,30,195,47,34558,32,34559,109],"class_list":{"0":"post-245515","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-musiikki","8":"tag-bmg","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-music","14":"tag-musiikki","15":"tag-noise","16":"tag-suomi","17":"tag-venom","18":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116560291808478946","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/245515","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=245515"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/245515\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/245516"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=245515"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=245515"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=245515"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}