Komeetta on jo ohittanut Jupiterin radan ja l\u00e4hestyy sisemp\u00e4\u00e4 aurinkokuntaa.<\/p>\n
Aurinkoa se ei kierr\u00e4, kuten komeetat tavallisesti. 3I\/Atlaksen vauhti on siihen liian kova.<\/p>\n
Harvinainen komeetta on vasta kolmas vahvistettu t\u00e4htienv\u00e4linen komeetta, joka on saapunut kaukaa avaruudesta aurinkokuntaamme.<\/p>\n
Yleens\u00e4 komeetat tulevat maapallon l\u00e4helle Kuiperin vy\u00f6hykkeelt\u00e4<\/a>, aurinkokuntamme j\u00e4iselt\u00e4 ulkoreunalta.<\/p>\n Komeettaa on arvioitu kes\u00e4n aikana useilla eri teleskoopeilla. T\u00e4htitieteilij\u00e4t halusivat n\u00e4in selvitt\u00e4\u00e4 3I\/Atlaksen koostumusta.<\/p>\n Toista mahdollisuutta ei tule. Komeetta kun j\u00e4tt\u00e4\u00e4 vuoden lopulla aurinkokunnan ikuisiksi ajoiksi.<\/p>\n Teleskoopeista valovoimaisin eli James Webb<\/a> suuntasi tarkat linssins\u00e4 komeettaan elokuun alussa<\/a>.<\/p>\n Webbin tutki komeetasta heijastunutta valoa. Se paljasti, ett\u00e4 komeetan ytimess\u00e4 on hyvin korkeita hiilidioksidin ja veden pitoisuuksia. Ne ovat korkeimpia, mit\u00e4 komeetoista on koskaan mitattu.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n vahvistivat Webbin tarkat infrapunas\u00e4teily\u00e4 mittaavat laitteet.<\/p>\n Tuloksista kertoo eurooppalaisten tutkijoiden avoin verkkosivusto Zenodo<\/a>. Tutkimusta ei ole vertaisarvioitu.<\/p>\n Korkea hiilidioksidin pitoisuus voi liitty\u00e4 siihen, ett\u00e4 syntyess\u00e4\u00e4n komeetta muodostui protoplanetaariseen kiekkoon kylm\u00e4\u00e4n paikkaan. Siell\u00e4 hiilidioksidi j\u00e4\u00e4tyi, pohtivat tutkijat.<\/p>\n Auringon l\u00e4hell\u00e4 komeetan j\u00e4inen pinta l\u00e4mpenee. J\u00e4\u00e4st\u00e4 ja muista materiaaleista alkaa haihtua kaasuja. Komeetan ytimen ymp\u00e4rille syntyy samalla pieni kaasukeh\u00e4.<\/p>\n Webbin havainnot viittaavat siihen, ett\u00e4 3I\/Atlas on leveimmill\u00e4\u00e4n noin 5,6 kilometri\u00e4.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 komeetan kaasu- ja p\u00f6lypilvi eli koma kasvaa sit\u00e4 kirkkaammaksi, mit\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4ksi kohde matkaa Aurinkoa.<\/p>\n 3I\/Atlas havaittiin ensimm\u00e4isen kerran 1. hein\u00e4kuuta kaukoputkilla Chiless\u00e4. Sen l\u00f6ysi asteroideja ja komeettoja kartoittava tutkijoiden ryhm\u00e4.<\/p>\n Silloin 3I\/Atlas oli viel\u00e4 noin 670 miljoonan kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Auringosta. Nyt se on paljon l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 mutta erottuu y\u00f6taivaalta yh\u00e4 vain suurilla teleskoopeilla.<\/p>\n Komeetta kiit\u00e4\u00e4 aurinkokunnassamme yli 210\u202f000 kilometri\u00e4 tunnissa, kertoo verkkosivusto Live Science<\/a>. Komeetan nopeus on suurin koskaan mitattu aurinkokuntaan saapuneelta vierailijalta.<\/p>\n Vauhti ja suora lentorata todistavat, ett\u00e4 3I\/Atlas on saanut pitk\u00e4ll\u00e4 matkallaan eri kappaleiden painovoimista lis\u00e4\u00e4 vauhtia.<\/p>\n Komeetan alkuper\u00e4\u00e4 ei tiedet\u00e4. Joka tapauksessa se on edennyt kuin lingon sinkoamana avaruudessa.<\/p>\n Vastaavia vierailijoita ei ole havaittu paljoa. Ennen 3I\/Atlasta aurinkokunnassamme on havaittu kaksi muuta t\u00e4htienv\u00e4lisest\u00e4 avaruudesta tullutta komeettaa.<\/p>\n Ensimm\u00e4inen sai nimen \u2019Oumuamua<\/a>, kun se l\u00f6ytyi 2017. Toisen nimeksi tuli Borisov <\/a>sen l\u00f6yt\u00f6vuonna 2019.<\/p>\n Komeetta kiit\u00e4\u00e4 Aurinkokuntamme l\u00e4pi lujaa vauhtia eik\u00e4 ehdi kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n Aurinkoa. Kuva:\u00a0Nasa<\/p>\n L\u00e4himp\u00e4n\u00e4 Aurinkoa 3I\/Atlas on lokakuun lopussa. Silloin se on hieman yli 200 miljoonan kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Auringosta, kertoo Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa<\/a>.<\/p>\n![\"Komeetta](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/1756914129_259_468.jpg\")
<\/p>\n