Jani L\u00f6s\u00f6nen<\/strong> Kittil\u00e4n kaivokselta.<\/p>\nEnsimm\u00e4isen puolen vuoden aikana Euroopan suurimmalla kultakaivoksella on tuotettu 104\u00a0000 unssia eli noin 3\u00a0300 kiloa kultaa. Se on hieman v\u00e4hemm\u00e4n kuin parina edellisen\u00e4 vuotena. Viime vuonna samaan aikaan kultaa oli tuotettu 110 000 unssia.<\/p>\n
L\u00f6s\u00f6sen mukaan koko vuoden tuotanto-ohjeistus on maksimissaan 240\u00a0000 unssia eli 7,5 tonnia.<\/p>\n
Liikevaihto nousee nelj\u00e4nneksell\u00e4<\/p>\n
Agnico Eaglen hein\u00e4kuun lopussa julkaiseman toisen nelj\u00e4nneksen tuloskatsauksen perusteella Kittil\u00e4n kultakaivoksen puolen vuoden liikevaihto on noin 270 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna samoihin aikoihin oli 50 miljoonaa euroa v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n
\u2013 Koko vuoden liikevaihto on reilu 600 miljoonaa euroa, mik\u00e4li kullanhintaymp\u00e4rist\u00f6 s\u00e4ilyy suotuisana, arvioi L\u00f6s\u00f6nen.<\/p>\n
Viime vuonna yrityksen koko vuoden liikevaihto oli noin 485 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli noin 144 miljoonaa euroa.<\/p>\n
Kaivoksen tulosta Agnico Eagle ei voi arvioida virallisen kvartaaliraportoinnin ulkopuolella.<\/p>\n
Kittil\u00e4n kaivoksella on my\u00f6s onnistuttu pienent\u00e4m\u00e4\u00e4n kustannuksia noin nelj\u00e4ll\u00e4 prosentilla edellisvuoteen verrattuna, vaikka kaivoksen maksamat \u201drojaltimaksut\u201d, eli Suomen tapauksessa kaivosvero ja rojaltit, olivat korkeammat kullan hinnan nousun vuoksi.<\/p>\n
\u2013 Viimeisen vuoden aikana olemme paljon kiinnitt\u00e4neet huomiota ty\u00f6n tuottavuuteen, johtamisj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja ty\u00f6tapoihin. Siten kustannukset ovat alhaisempia kuin viime vuonna samaan aikaan.<\/p>\n
Uusi toimintatapa s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 rahaa ja aikaa<\/p>\n
Esimerkkin\u00e4 ty\u00f6tavan muutoksesta on se, ett\u00e4 kaivoksen nostokuilua k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s louhinnasta syntyneen sivukiven poistamiseen kaivoksesta. Aiemmin kuilun kautta kuljetettiin vain malmia.<\/p>\n
Aikaisemmin sivukivi on kuljetettu kaivoksesta kuorma-autoilla. L\u00f6s\u00f6sen mukaan ratkaisu s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 aikaa, rahaa ja polttoainetta.<\/p>\n
\u2013 Autolastilliseen mahtuu kerralla 30 tonnia kive\u00e4, ja matka kilometrin syvyydest\u00e4 pintaan kest\u00e4\u00e4 30\u201340 minuuttia. Hissiin mahtuu puolet t\u00e4st\u00e4, mutta toisaalta matka maan pinnalle kest\u00e4\u00e4 vain pari minuuttia, L\u00f6s\u00f6nen kuvailee.<\/p>\n
Kaivosteollisuuden yritykset ovat kritisoineet hallituksen kaavailuja nostaa kaivosveroa 0,6 prosentista 2,5 prosenttiin. Kaivosvero lasketaan malmin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n kullan arvosta, joka on L\u00f6s\u00f6sen mukaan huomattavasti suurempi kuin yhti\u00f6n arvioima noin 600 miljoonan liikevaihto.<\/p>\n
Mik\u00e4li kaivosvero olisi kaavailtu 2,5 prosenttia, nousisi Kittil\u00e4n kaivoksen vuotuinen kaivosvero noin 4 miljoonasta 16 miljoonaan euroon. My\u00f6s s\u00e4hk\u00f6veroa ollaan nostamassa.<\/p>\n
L\u00f6s\u00f6nen arvioi, ett\u00e4 verojen nostaminen lyhent\u00e4\u00e4 Kittil\u00e4n kaivoksen elinkaarta parilla vuodella \u2013 eik\u00e4 siihen vaikuta kullan hintakehitys.<\/p>\n
\u2013 V\u00e4litt\u00f6min\u00e4 vaikutuksina on muun muassa kahden tuhannen henkil\u00f6ty\u00f6vuoden menetys kaivoksen elinkaaren lyhenemisen my\u00f6t\u00e4, h\u00e4n laskee.<\/p>\n
Agnico Eagle on arvioinut, ett\u00e4 Kittil\u00e4ss\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 kaivettavaa 2030-luvun loppupuolelle saakka.<\/p>\n
\u2013 Kaivostoiminnassa on aina kyse siit\u00e4, mik\u00e4 on alin mahdollinen malmipitoisuus, mit\u00e4 on taloudellisesti j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 louhia.<\/p>\n
N\u00e4in Kittil\u00e4n kaivos n\u00e4kyy kuntalaisten arjessa. Arkistovideo kes\u00e4kuulta: Taina Nuutinen-Kallio<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kullan hinnannousu euroissa on maltillisempaa kuin dollareissa, koska dollarin kurssi suhteessa on euroon on heikentynyt. Avaa kuvien katselu…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":24593,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,7966,1054,1684,1055,1569,71,667,2744,32,78,7285],"class_list":{"0":"post-24592","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-jalometallit","14":"tag-kaivokset","15":"tag-kaivosteollisuus","16":"tag-kaivostoiminta","17":"tag-kittila","18":"tag-kotimaa","19":"tag-lappi","20":"tag-luonnonvarat","21":"tag-suomi","22":"tag-talous","23":"tag-tunturi-lapin-seutukunta"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24592","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=24592"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24592\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/24593"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=24592"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=24592"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=24592"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
![\"Kittil\u00e4n](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/39-6938885ef5e83d2f6ff.jpeg\")
<\/p>\n