{"id":246048,"date":"2026-05-12T19:38:11","date_gmt":"2026-05-12T19:38:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/246048\/"},"modified":"2026-05-12T19:38:11","modified_gmt":"2026-05-12T19:38:11","slug":"maailmanhistorian-kovin-aani-ei-ollut-enaa-edes-aani","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/246048\/","title":{"rendered":"Maailmanhistorian kovin \u00e4\u00e4ni ei ollut en\u00e4\u00e4 edes \u201d\u00e4\u00e4ni\u201d"},"content":{"rendered":"<p>\t\t\t\t\t\t\t\t\tHistoria<\/p>\n<p>Lasten huuto, kaasuttava mopo, rock-konsertti, kumppanin kuorsaus. Monenlaiset \u00e4\u00e4net voivat tuntua liian kovilta.<\/p>\n<p>Mutta mik\u00e4 on maailmanhistorian kovin \u00e4\u00e4ni?<\/p>\n<p>\u00c4\u00e4ni tarvitsee edet\u00e4kseen jonkin v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aineen ollakseen ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ni. Sik\u00e4li vaikkapa supernovan r\u00e4j\u00e4hdys avaruudessa tuottaa jotain muuta kuin \u00e4\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n<p>Maapallolla hapekas ilmakeh\u00e4 toimii hyvin \u00e4\u00e4nen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4, ja siksi historian kovimpia \u00e4\u00e4ni\u00e4 kartoitettaessa on mielek\u00e4st\u00e4 tarkastella juuri omaa Tellustamme.<\/p>\n<p>Arvio kaikkein kovimmasta \u00e4\u00e4nest\u00e4 on jouduttu tekem\u00e4\u00e4n paljon \u00e4\u00e4nen kuulumisen j\u00e4lkeen, mutta kun \u00e4\u00e4nen aiheuttaneet tekij\u00e4t on ynn\u00e4tty yhteen, on pystytty melko varmasti arvioimaan, ett\u00e4 yksi \u00e4\u00e4ni on ollut aivan omaa luokkaansa.<\/p>\n<p>\u00c4\u00e4nenvoimakkuudesta kertovat desibelit. Lehdet havisevat kymmenen desibelin voimakkuudella, konserttisalin hiljaisin pianissimo on voimakkuudeltaan 40 desibeli\u00e4, hiljainen keskustelu 50 ja kova\u00e4\u00e4ninen keskustelu 60 desibeli\u00e4.<\/p>\n<p>Diskon meluraja on 85 desibeli\u00e4. Kova\u00e4\u00e4niset ty\u00f6t kuten katuporaus voivat tuottaa sadan desibelin voimakkuuden. Kun menn\u00e4\u00e4n 130 desibeliin, kuulo on vaarassa.<\/p>\n<p>Alhaisemmatkin desibelim\u00e4\u00e4r\u00e4t voivat vaarantaa kuulon, jos melulle altistuu kauan. Kuuloliiton mukaan 88 desibelin \u00e4\u00e4nelle ei sovi altistua nelj\u00e4\u00e4 tuntia kauempaa, ja 91 desibelin kohdalla raja on kaksi tuntia. Sataa desibeli\u00e4 ei kannata kuunnella varttiakaan, jos haluaa v\u00e4ltty\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6iselt\u00e4 kuulovauriolta.<\/p>\n<p>Kuten esimerkeist\u00e4 voi havaita, jo pieni nousu desibeliasteikolla tarkoittaa selv\u00e4sti kovempaa \u00e4\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n<p>Atomipommi voi tuottaa suorastaan j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n 280 desibelin \u00e4\u00e4nen. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ole l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n enn\u00e4tys\u00e4\u00e4ni.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"711\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Piirros-vuodelta-1888-Krakataun-tuottamasta-varimaailmasta-kuva-Krakatoa-Committee-of-the-Royal-Soci.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2294245\"  \/>Piirros vuodelta 1888 Krakataun purkauksen viisi vuotta aiemmin ilmakeh\u00e4\u00e4n tuottamasta v\u00e4rimaailmasta. (Kuva: Krakatoa Committee of the Royal Society, G. J. Symons \/ <a href=\"https:\/\/creativecommons.org\/licenses\/by\/4.0\/deed.fi\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Lisenssi<\/a> \/ Wikimedia Commons)<\/p>\n<p>Kaikkien aikojen kovin tiedossa oleva \u00e4\u00e4ni oli voimakkuudeltaan todenn\u00e4k\u00f6isesti 310 desibeli\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4llaisen k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n valtavan jyr\u00e4yksen voi tuottaa vain valtava r\u00e4j\u00e4hdys. Kyseess\u00e4 on Krakataun tulivuoren purkaus Indonesiassa vuonna 1883.<\/p>\n<p>Purkauksen voima oli VEI-asteikolla 6. Se vastasi teholtaan per\u00e4ti 10 000 Hiroshiman atomipommia. St. Helensin tulivuoren purkaus 1980 oli vain kymmenesosa Krakataun voimasta.<\/p>\n<p>Taivas pimeni yli 400 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 purkauskohdasta kolmeksi p\u00e4iv\u00e4ksi. Tuhkaa laskeutui jopa 6000 kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Paineaalto kiersi Maapallon seitsem\u00e4n kertaa, mink\u00e4 sen ajan mittalaitteet saivat tallennettua.<\/p>\n<p>Silminn\u00e4kij\u00e4t raportoivat kymmenen kilometrin tuhkapilvist\u00e4.<\/p>\n<p>L\u00e4nsi-Jaavalla ja Sumatralla ihmisi\u00e4 kuoli vulkaaniseen kaasuun ja taivaalta pudonneisiin vulkaanisiin kiviin. 46-metriset tsunamitkin tekiv\u00e4t tuhoaan. Kaikkiaan Krakataun purkaus vaati arviolta 36 000 ihmisen hengen.<\/p>\n<p>Vapautuneet kaasut tukkivat ilmakeh\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 auringonvaloa p\u00e4\u00e4si maahan tavallista v\u00e4hemm\u00e4n. Samalla ne v\u00e4rittiv\u00e4t auringonlaskuja ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n<p>Auringon s\u00e4teiden tien tukkiutuminen johti siihen, ett\u00e4 Maapallo oli viiden vuoden ajan 1,2 astetta keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 viile\u00e4mpi.<\/p>\n<p>Purkauksesta syntynyt 310 desibelin \u00e4\u00e4ni ei periaatteessa ole en\u00e4\u00e4 edes \u00e4\u00e4ni.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 periaate p\u00e4tee kaikkiin yli 194 desibelin \u00e4\u00e4niin. Kun \u00e4\u00e4nen voima ylitt\u00e4\u00e4 tuon rajan, \u00e4\u00e4niaaltojen v\u00e4liin muodostuu tyhji\u00f6, eik\u00e4 v\u00e4r\u00e4htelyv\u00e4li voi en\u00e4\u00e4 kasvaa.<\/p>\n<p>Yli 194 desibelin \u201d\u00e4\u00e4ni\u201d v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 aaltoa ja on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vain paineaaltoa. Teho heikkenee aallon edetess\u00e4, ja sen voi havaita j\u00e4lleen \u00e4\u00e4nen\u00e4, kun aallot palaavat v\u00e4r\u00e4htelyn maagisen rajan alapuolelle.<\/p>\n<p>194 desibeli\u00e4 voi siis nimitt\u00e4\u00e4 absoluuttiseksi \u00e4\u00e4nenvoimakkuudeksi.<\/p>\n<p>Krakataun purkauksen voima oli poikkeuksellinen, mutta Maapallon menneisyydest\u00e4 l\u00f6ytyy paljon pahempaakin ajalta ennen kirjoitettua historiaa. Krakatau ei ollut edes supertulivuori, jollaisia planeetallamme purkautuu keskim\u00e4\u00e4rin kerran sadassa tuhannessa vuodessa.<\/p>\n<p>L\u00e4hteit\u00e4 ja lis\u00e4tietoa<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.kuuloliitto.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/09\/Melun-vaikutukset.pdf\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Kuuloliitto, Melun vaikutukset<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/webpages.tuni.fi\/aanipaa\/voima_1.htm\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">\u00c4\u00e4nip\u00e4\u00e4, Tampereen yliopisto<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.wildcardsworld.com\/a-brief-history-of-loudness\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Bradley Denton, A Brief History of Loudness (englanniksi)<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.britannica.com\/science\/sound-intensity\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">What\u2019s the Loudest Sound in History?, Britannica (englanniksi)<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.hbkworld.com\/en\/knowledge\/resource-center\/articles\/krakatoa-eruption-sound\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">The Loudest Sound, Naturally, Hottinger Br\u00fcel &amp; Kjaer GmbH (englanniksi)<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Historia Lasten huuto, kaasuttava mopo, rock-konsertti, kumppanin kuorsaus. Monenlaiset \u00e4\u00e4net voivat tuntua liian kovilta. Mutta mik\u00e4 on maailmanhistorian&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":246049,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[16529,4372,33,31,30,455,18590,1433,4034,34596,605,34597,34598,118,32,119,17614,10885],"class_list":{"0":"post-246048","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-aani","9":"tag-aasia","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-fysiikka","14":"tag-geologia","15":"tag-historia","16":"tag-indonesia","17":"tag-krakatau","18":"tag-luonnontieteet","19":"tag-maantiede","20":"tag-oseania","21":"tag-science","22":"tag-suomi","23":"tag-tiede","24":"tag-tulivuoret","25":"tag-tyynimeri"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116563300284774289","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/246048","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=246048"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/246048\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/246049"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=246048"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=246048"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=246048"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}