{"id":246138,"date":"2026-05-12T21:51:12","date_gmt":"2026-05-12T21:51:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/246138\/"},"modified":"2026-05-12T21:51:12","modified_gmt":"2026-05-12T21:51:12","slug":"vuonoissa-vaaninut-tirpitz-oli-muurmanskin-saattueiden-kauhu-nahtiin-suomen-vesilla-1941","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/246138\/","title":{"rendered":"Vuonoissa vaaninut Tirpitz oli Muurmanskin saattueiden kauhu \u2013 n\u00e4htiin Suomen vesill\u00e4 1941"},"content":{"rendered":"<p>\t\t\t\t\t\t\t\t\tSotahistoria<\/p>\n<p>Tiivistelm\u00e4<\/p>\n<ul class=\"wp-block-list yoast-ai-summarize-list\">\n<li>Syyskuussa 1941 saksalainen taistelulaiva Tirpitz ankkuroitui Ahvenanmaan R\u00f6dhamnin vesille sulkemaan reitti\u00e4 mahdollisesti murtautumista yritt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 Neuvostoliiton laivastolta.<\/li>\n<li>Tirpitz oli yksi maailman suurimmista taistelulaivoista, ja sen p\u00e4\u00e4aseistus koostui kahdeksasta 38 senttimetrin tykist\u00e4.<\/li>\n<li>Saksalaiset k\u00e4yttiv\u00e4t Tirpitzi\u00e4 pelotteena, mutta se osallistui hy\u00f6kk\u00e4ystoimiin vain kerran syyskuussa 1943 Operaatio Zitronellassa.<\/li>\n<li>Britit onnistuivat lopulta tuhoamaan Tirpitzin syksyll\u00e4 1944, jolloin alus kaatui ja l\u00e4hes tuhat saksalaista merisotilasta menetti henkens\u00e4.<\/li>\n<li>Tirpitzin hylky j\u00e4i pohjaan, ja sen ter\u00e4st\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 muun muassa katut\u00f6iss\u00e4 Norjassa.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Syyskuun 24. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1941 Ahvenanmaan saaristossa R\u00f6dhamnin vesill\u00e4 tuntuivat jo kirein\u00e4 Pohjolaankin levinneen suursodan j\u00e4nnitteet.<\/p>\n<p>Jos kalastajat ja paikalliset asukkaat sattuivat katsomaan oikealla hetkell\u00e4 oikeaan suuntaan, he saattoivat n\u00e4hd\u00e4 l\u00e4hes ep\u00e4todellisen n\u00e4yn: horisontista esiin lipuvan valtavan ter\u00e4ksisen vuoren.<\/p>\n<p>Se oli Tirpitz, Saksan kolmannen valtakunnan ylpeys ja yksi Euroopan historian suurimmista taistelulaivoista. Tullessaan se toi pelotteen ja strategisen shakkipelin, joka ulottui Atlantilta Neuvostoliiton syd\u00e4nmaille.<\/p>\n<p>Helmikuussa 1941 valmistunut Tirpitz oli toinen kahdesta Bismarck-luokan taistelulaivasta. Alus oli nimetty keisarillisen Saksan laivaston arkkitehdin, suuramiraali <strong>Alfred von Tirpitzin<\/strong> mukaan.<\/p>\n<p>Valmistuessaan Tirpitz kuului maailman raskaimpiin taistelulaivoihin. Sen t\u00e4ysi uppouma oli noin 52 600 tonnia. Sen pituus oli 251 metri\u00e4 ja leveys 36 metri\u00e4.<\/p>\n<p>Aluksen p\u00e4\u00e4aseistus oli mykist\u00e4v\u00e4: kahdeksan 38 senttimetrin tykki\u00e4, jotka oli sijoitettu nelj\u00e4\u00e4n kaksoistorniin nimelt\u00e4\u00e4n Anton, Bruno, Caesar ja Dora. Lis\u00e4ksi aluksessa oli massiivinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ilmatorjunta-aseistusta ja my\u00f6hemmin asennetut torpedoputket.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1016\" height=\"621\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Tirpitz-1.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2294294\"  \/>Division of Naval Inteligence of the Navy Department of the United States\/Wikimedia Commons<\/p>\n<p>Syyskuussa 1941 Tirpitz oli jo luokkansa ainoa edustaja. Sisaralus Bismarck oli menetetty toukokuussa 1941 Atlantilla sen jouduttua Britannian kuninkaallisen laivaston saaliiksi.<\/p>\n<p>Aluksen merkitys korostui heti Saksan hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 Neuvostoliittoon kes\u00e4ll\u00e4 1941. Syyskuussa saksalaiset pelk\u00e4siv\u00e4t, ett\u00e4 Neuvostoliiton It\u00e4meren-laivasto pyrkisi murtamaan piiritysrenkaan ja pakenemaan Leningradista. T\u00e4m\u00e4n est\u00e4miseksi muodostettiin tilap\u00e4inen laivasto-osasto, \u201dBaltenflotte\u201d (It\u00e4meren-laivasto), jonka lippulaivaksi Tirpitz m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin.<\/p>\n<p>Osastoon kuuluivat my\u00f6s raskas risteilij\u00e4 Admiral Scheer, kevyet risteilij\u00e4t N\u00fcrnberg, K\u00f6ln, Leipzig ja Emden sek\u00e4 useita h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 ja miinanraivaajia. Keskiviikkona 24. syyskuuta 1941 kello 14.30 Tirpitz laski ankkurinsa R\u00f6dhamnin edustalle. Tapauksesta on kerrottu muun muassa <strong>Ville Jalovaaran<\/strong> kirjassa Ilmarinen 1941 \u2014 Operaatio Nordwind ja Suomi (SKS kirjat).<\/p>\n<p>Saksalaiset ilmoittivat suomalaisille suoraan, ett\u00e4 alusten suojelemiseksi he ampuisivat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kaikkia tuliet\u00e4isyydelle tulevia lentokoneita, ja ankkuripaikkojen ymp\u00e4rille perustettiin lentokieltoalue.<\/p>\n<p>Aluksen suomalaisina yhteysupseereina toimivat komentajakapteeni <strong>Albert Villman<\/strong> ja luutnantti <strong>Jorma Haapkyl\u00e4<\/strong>, joka yleni my\u00f6hemmin merivoimien komentajaksi. Villman oli vain pari viikkoa aiemmin selvinnyt t\u00e4p\u00e4r\u00e4sti suomalaisen panssarilaiva Ilmarisen uppoamisesta, jossa menehtyi satoja suomalaisia merisotilaita.<\/p>\n<p>Amiraali <strong>Otto Ciliax<\/strong> kutsui suomalaiset illalliselle Tirpitzin edustustiloihin. Vierailun yksityiskohdista ei ole j\u00e4\u00e4nyt juurikaan tietoa, mutta oletettavasti illanvietto maailman suurimpiin kuuluvalla sotalaivalla j\u00e4i suomalaisten mieleen elini\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Odotettua taistelua ei kuitenkaan koskaan tullut. Saksan ilmavoimien Stuka-sy\u00f6ksypommittajat moukaroivat Leningradin satamassa ankkurissa olleita neuvostoaluksia niin pahoin, ett\u00e4 yhdess\u00e4 miinoitusten ja saarrostuksen kanssa punalaivaston murtumismahdollisuus j\u00e4i pois laskuista.<\/p>\n<p>Kun tilanne k\u00e4vi selv\u00e4ksi, Baltenflotte m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin palaamaan takaisin. Tirpitz ja Admiral Scheer nostivat ankkurinsa 25. syyskuuta kello 13.30 ja suuntasivat kohti etel\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"617\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/rodhman-1024x617.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2294314\"  \/>R\u00f6dhamnin seutua Ahvenanmaalla. Kuvakaappaus Google Mapsista.<\/p>\n<p>Saksan johtaja <strong>Adolf Hitler<\/strong> oli kielt\u00e4nyt aluksen k\u00e4yt\u00f6n Atlantilla sisaralus Bismarckin tuhon j\u00e4lkeen. Pohjoiseen Norjaan l\u00e4hetetyn Tirpitzin teht\u00e4v\u00e4ksi tuli toimia pelotteena ja hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 liittoutuneiden Murmanskiin matkaavia saattueita vastaan.<\/p>\n<p>Alus piilotettiin F\u00e6ttenfjordin jyrkkien kallioiden suojaan, miss\u00e4 se naamioitiin verkoilla ja puilla. Miehist\u00f6 k\u00e4ytti brittien ilmakuvaajilta suojautumiseen jopa keinotekoista sumua, joka luotiin kemikaaleilla.<\/p>\n<p>Alus piti yll\u00e4 jatkuvaa uhkaa J\u00e4\u00e4meren saattueille, vaikka se harvoin poistui suojaisista vuonoistaan. Britannian kuninkaallisen laivaston oli pakko pit\u00e4\u00e4 huomattavia voimia pohjoisilla merialueilla pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n aluksen mahdollisen liikkeellel\u00e4hd\u00f6n varalle. T\u00e4m\u00e4 sitoi lentotukialuksia, taistelulaivoja ja h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4, joita olisi kipe\u00e4sti tarvittu muilla rintamilla.<\/p>\n<p>Tirpitz k\u00e4ytti p\u00e4\u00e4aseitaan hy\u00f6kk\u00e4yksellisesti vain kerran. Syyskuussa 1943 se teki yhdess\u00e4 taistelulaiva Scharnhorstin ja kymmenen h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4aluksen kanssa Huippuvuorille suunnatun hy\u00f6kk\u00e4yksen, joka tunnetaan nimell\u00e4 Operaatio Zitronella.<\/p>\n<p>L\u00e4hestyess\u00e4\u00e4n saaria Tirpitz h\u00e4m\u00e4si puolustajia nostamalla mastoonsa Britannian laivaston lipun. Alus ampui 52 laukausta 38 senttimetrin p\u00e4\u00e4tykeill\u00e4\u00e4n ja kymmeni\u00e4 laukauksia apuaseistuksellaan.<\/p>\n<p>Saksalaiset laskivat maihin joukkoja, jotka tuhosivat rannikkoasennuksia ja ottivat 74 vankia. Saarta puolusti noin 152 Norjan maanpaossa olleiden joukkojen sotilasta.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"722\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Acorazado_Tirpitz_camuflado_en_Noruega-1024x722.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2294287\"  \/>Tirpitz naamioituna Flehkevuonossa. (Wikimedia Commons)<\/p>\n<p>Brittien p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyys tuhota Tirpitz oli j\u00e4rk\u00e4ht\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Aluksen tuhoamiseksi kokeiltiin kaikkea: tavallisia pommituksia, torpedoita, ihmistorpedoita ja lopulta k\u00e4\u00e4pi\u00f6sukellusveneit\u00e4.<\/p>\n<p>Syyskuussa 1943 brittil\u00e4iset X-luokan pienoissukellusveneet onnistuivat livahtamaan aluksen alle K\u00e5fjordissa ja asettamaan kaksi kahden tonnin miinaa. R\u00e4j\u00e4hdykset vaurioittivat alusta vakavasti: polttoainetankkeja repesi, runko v\u00e4\u00e4ntyi ja Dora-tornin mekanismit vaurioituivat pahoin. Saksalaisten kelluvat huolto- ja korjausyksik\u00f6t saivat kuitenkin aluksen j\u00e4lleen purjehduskuntoon huhtikuuhun 1944 menness\u00e4.<\/p>\n<p>Aluksen loppu alkoi l\u00e4hesty\u00e4, kun liittoutuneet saivat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 uuden aseen, \u201dTallboy\u201d-pommin. Yli viiden tonnin painoinen j\u00e4rk\u00e4le oli suunniteltu l\u00e4p\u00e4isem\u00e4\u00e4n paksuinkin panssariter\u00e4s. Syyskuussa 1944 tehty hy\u00f6kk\u00e4ys vaurioitti aluksen keulaa niin pahoin, ettei se ollut en\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin merikelpoinen.<\/p>\n<p>Alus siirrettiin Tromssan l\u00e4helle H\u00e5k\u00f8yan saaren edustalle, miss\u00e4 se ankkuroitiin matalaan veteen toimimaan uivana rannikkopatterina. Sen ymp\u00e4rille rakennettiin hiekkapenkereit\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n kaatuminen, mutta ne eiv\u00e4t riitt\u00e4neet.<\/p>\n<p>Sunnuntaina 12. marraskuuta 1944 kello 09.35 brittil\u00e4iset Lancaster-pommituskoneet ilmestyiv\u00e4t Tromssan taivaalle. Tirpitz osallistui ilmatorjuntaan my\u00f6s p\u00e4\u00e4aseillaan ampuen sulkutulta, mutta hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 ei voitu pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Kaksi suoraa osumaa ja yksi l\u00e4helt\u00e4 piti -r\u00e4j\u00e4hdys repiv\u00e4t aluksen kyljen auki.<\/p>\n<p>Alus alkoi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kallistua vasemmalle. Kymmeness\u00e4 minuutissa kallistuma kasvoi 30\u201340 asteeseen, ja kapteeni antoi k\u00e4skyn j\u00e4tt\u00e4\u00e4 laiva. Kello 09.58 tapahtui valtava r\u00e4j\u00e4hdys Caesar-tornin makasiinissa, mik\u00e4 heitti tornin katon ilmaan ja sai aluksen kaatumaan kokonaan ymp\u00e4ri. Hylky j\u00e4i makaamaan pohjaan k\u00f6li yl\u00f6sp\u00e4in.<\/p>\n<p>Pelastusmiehist\u00f6t onnistuivat leikkaamaan rei\u00e4n pohjaan ja pelastamaan 82 miest\u00e4, jotka olivat j\u00e4\u00e4neet loukkoon aluksen sis\u00e4\u00e4n. Silti surmansa sai l\u00e4hes tuhat saksalaista merisotilasta.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"555\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/German_battleship_Tirpitz_partly_covered_by_a_smokescreen_at_Kaafjord_A22634-1024x555.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2294304\"  \/>Tirpitz levitt\u00e4\u00e4 savuverhoa. (Royal Navy official photographer\/Wikimedia Commons)<\/p>\n<p>Tirpitzin tarina p\u00e4\u00e4ttyi lopullisesti vasta sodan j\u00e4lkeen, kun hylky romutettiin kymmenen vuotta kest\u00e4neess\u00e4 operaatiossa vuosina 1948\u20131957. Valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 ter\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4tyi uusiok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Osa t\u00e4st\u00e4 ter\u00e4ksest\u00e4 myytiin Norjan valtiolle ja eri virastoille.<\/p>\n<p>Oslon kaupungin vesi- ja viem\u00e4rilaitos k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tiett\u00e4v\u00e4sti edelleen Tirpitzin panssarilevyj\u00e4 katut\u00f6iden suojauksessa. Kyseess\u00e4 ovat paksut ter\u00e4slevyt, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaivantoja ja katuun tehtyj\u00e4 aukkoja, jotta liikenne voi kulkea niiden yli t\u00f6iden ollessa kesken.<\/p>\n<p>Sotalaivan panssariter\u00e4s on eritt\u00e4in korkealaatuista ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4. Se on suunniteltu kest\u00e4m\u00e4\u00e4n valtavia iskuja, joten se soveltuu erinomaisesti raskaiden ajoneuvojen painon kannatteluun katut\u00f6iss\u00e4. <\/p>\n<p>Tirpitzin Krupp-ter\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4tyi my\u00f6s Suomeen romukauppiaiden ja teollisuuden v\u00e4litt\u00e4mien erien mukana. Sit\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n k\u00e4ytetyn Suomessa muun muassa maatalouskoneiden osissa, aura-autoissa ja joidenkin teollisuusrakennusten rakenteissa.<\/p>\n<p>Tirpitzin ter\u00e4st\u00e4 saattoi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4viinkin paikkoihin. Esimerkiksi kuopiolaisella <strong>Antti Riekkisen <\/strong>autokorjaamollakin oli 1970-luvulla kuuluisan sotalaivan kyljest\u00e4 per\u00e4isin oleva massiivinen ter\u00e4slevy, joka toimi oikaisualustana ja ty\u00f6tasona.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Sotahistoria Tiivistelm\u00e4 Syyskuussa 1941 saksalainen taistelulaiva Tirpitz ankkuroitui Ahvenanmaan R\u00f6dhamnin vesille sulkemaan reitti\u00e4 mahdollisesti murtautumista yritt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 Neuvostoliiton laivastolta.&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":246139,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,1433,24,25,28,29,15,18,21,4096,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-246138","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-historia","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-sota-alukset","25":"tag-suomi","26":"tag-top-stories","27":"tag-topstories","28":"tag-ulkomaat","29":"tag-uutiset","30":"tag-world","31":"tag-world-news","32":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116563823223862582","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/246138","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=246138"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/246138\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/246139"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=246138"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=246138"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=246138"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}