Ainutlaatuista luontoa ei voi palauttaa, kun se on kerran menetetty. Kaarinan kaupunginhallituksen esitys rajata osa suunnitellusta luonnonsuojelualueesta yritystoiminnan alta her\u00e4tt\u00e4\u00e4 vakavaa huolta. Kyse ei ole vain yksitt\u00e4isest\u00e4 maa-alueesta, vaan osasta ekologisesti arvokasta kokonaisuutta, jonka merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja Littoistenj\u00e4rven hyvinvoinnille on huomattava. <\/p>\n
Alue on tunnistettu METSO I -ohjelman kriteerit t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ksi ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 monimuotoista mets\u00e4\u00e4 sek\u00e4 tulvamets\u00e4\u00e4, jotka ovat luonnon kannalta erityisen arvokkaita elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 ensisijaisesti suojeltavia.<\/p>\n
Tutkimustieto on jo pitk\u00e4\u00e4n ollut yksiselitteist\u00e4: luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen etenee Suomessa nopeasti. Mets\u00e4luontotyyppien uhanalaistuminen, kosteikkojen v\u00e4heneminen ja elinymp\u00e4rist\u00f6jen pirstoutuminen ovat keskeisi\u00e4 syit\u00e4 lajikatoon. Juuri siksi olemassa olevien arvokkaiden luontokohteiden suojelu on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin koskaan.<\/p>\n
Jatkuu mainoksen j\u00e4lkeen <\/p>\n
Mainos p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n
Suomi on Euroopan t\u00e4rkeimpi\u00e4 pesim\u00e4alueita monille vesi- ja kahlaajalinnuille. Elinymp\u00e4rist\u00f6jen v\u00e4heneminen ja laadun heikkeneminen Suomessa vaikuttaa koko Euroopan linnustoon. Monet vesilintukannat ovat taantuneet voimakkaasti viime vuosikymmenten aikana. Syyn\u00e4 on elinymp\u00e4rist\u00f6jen heikkeneminen. Puolet kosteikkojen vesilinnuista on uhanalaisia. Vesilintujen tilanne on h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4: 40 vuodessa Suomen pesim\u00e4kanta on taantunut muun muassa punasotkalla 97 prosenttia.<\/p>\n
Littoistenj\u00e4rven ymp\u00e4rist\u00f6 ei ole tavallista talousmets\u00e4\u00e4. Tulvamets\u00e4t sitovat hiilt\u00e4, tarjoavat elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 lukuisille lajeille ja toimivat samalla luonnollisina suodattimina. Ne pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ravinteita ja kiintoainesta ennen niiden p\u00e4\u00e4tymist\u00e4 j\u00e4rveen, mik\u00e4 auttaa suojelemaan Littoistenj\u00e4rve\u00e4 rehev\u00f6itymiselt\u00e4. <\/p>\n
Tulvamets\u00e4t sitovat hiilt\u00e4, tarjoavat elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 lukuisille lajeille ja toimivat samalla luonnollisina suodattimina. <\/p>\n
Juuri t\u00e4llaiset luonnolliset suojavy\u00f6hykkeet ovat vesist\u00f6jen hyvinvoinnin kannalta korvaamattomia. Runsas hy\u00f6nteistuotanto ja suojapaikat ovat t\u00e4rkeit\u00e4 vesi- ja kosteikkolinnuille ja niiden poikasille, sek\u00e4 laajalle joukolle varpuslintuja. Tulvamets\u00e4n alueelta on l\u00f6ydetty useita uusia hy\u00f6nteislajeja ja siell\u00e4 el\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4sti my\u00f6s suojeltava viitasammakko.<\/p>\n
Ekosysteemin toimivuus perustuu siihen, ett\u00e4 alue s\u00e4ilyy riitt\u00e4v\u00e4n laajana ja yhten\u00e4isen\u00e4. Luonto ei toimi hallinnollisten rajojen mukaan. Kun suojelualueesta irrotetaan pala yritysk\u00e4yt\u00f6n mahdollistamiseksi, vaikutukset eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4 vain kyseiseen kohtaan kartalla. Elinymp\u00e4rist\u00f6jen pirstoutuminen heikent\u00e4\u00e4 lajien mahdollisuuksia selviyty\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 alueen ekologista arvoa kokonaisuutena.<\/p>\n
Usein keskustelussa asetetaan vastakkain elinkeinoel\u00e4m\u00e4 ja luonnonsuojelu. Todellisuudessa hyvinvoiva luonto on my\u00f6s taloudellinen ja inhimillinen voimavara. Tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 l\u00e4hiluonto lis\u00e4\u00e4 ihmisten hyvinvointia, tukee mielenterveytt\u00e4 ja vahvistaa kuntien vetovoimaa. <\/p>\n
Jatkuu mainoksen j\u00e4lkeen <\/p>\n
Mainos p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n
Vastakkainasettelu on kuitenkin tarpeeton my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Nykyinen asemakaava mahdollistaa uimarannan palveluiden lis\u00e4\u00e4misen esimerkiksi rannan l\u00e4heisyydess\u00e4 olevalle kent\u00e4lle ilman, ett\u00e4 rakentamista kohdistetaan herkille luontoalueille. Rakentamiskelpoisen, routimattoman tontin perustaminen nykyiseen tulvamets\u00e4\u00e4n olisi my\u00f6s teknisesti hyvin haastavaa ja taloudellisesti eritt\u00e4in kallista.<\/p>\n
Kaarinalla on nyt mahdollisuus tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s, joka perustuu tutkittuun tietoon ja vastuullisuuteen. Kunnat, jotka tekev\u00e4t pitk\u00e4j\u00e4nteisi\u00e4 ratkaisuja luonnon puolesta, rakentavat samalla kest\u00e4v\u00e4\u00e4 tulevaisuutta my\u00f6s ihmisille. Luonnonsuojelualueen s\u00e4ilytt\u00e4minen laajana ja yhten\u00e4isen\u00e4 olisi konkreettinen teko luonnon monimuotoisuuden ja Littoistenj\u00e4rven tilan turvaamiseksi aikana, jolloin jokainen suojeltu elinymp\u00e4rist\u00f6 on entist\u00e4 arvokkaampi.<\/p>\n
Tulvamets\u00e4n puolesta<\/p>\n
Maria Rantanen<\/p>\n
Kaarinan kaupunginvaltuutettu, vihre\u00e4t<\/p>\n
Pipsa Kaunisto<\/p>\n
lintuvesikoordinaattori, Lounais-Suomen elinvoimakeskus<\/p>\n
Marikka Heikkil\u00e4<\/p>\n
Littoistenj\u00e4rven hoitokunnan puheenjohtaja<\/p>\n
Pia Leskinen<\/p>\n
vesitekniikan yliopettaja, Turun AMK<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ainutlaatuista luontoa ei voi palauttaa, kun se on kerran menetetty. Kaarinan kaupunginhallituksen esitys rajata osa suunnitellusta luonnonsuojelualueesta yritystoiminnan…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":246318,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,30775,29268,2224,72,28728,476,8706,1003,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-246317","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-littoistenjarvi","12":"tag-lukijoilta","13":"tag-luonnonsuojelualueet","14":"tag-luonto","15":"tag-mielipiteet","16":"tag-nature","17":"tag-puheenvuoro","18":"tag-rakentaminen","19":"tag-science","20":"tag-suomi","21":"tag-tiede","22":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116564959254982753","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/246317","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=246317"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/246317\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/246318"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=246317"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=246317"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=246317"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}