{"id":246348,"date":"2026-05-13T03:34:09","date_gmt":"2026-05-13T03:34:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/246348\/"},"modified":"2026-05-13T03:34:09","modified_gmt":"2026-05-13T03:34:09","slug":"arvio-nykyajan-keskeiset-tahtitutkijat-ja-antisankarit-tulevat-luonnontieteiden-maailmasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/246348\/","title":{"rendered":"Arvio: Nykyajan keskeiset t\u00e4htitutkijat \u2013 ja antisankarit \u2013 tulevat luonnontieteiden maailmasta"},"content":{"rendered":"

Kaikki<\/strong> sankarit eiv\u00e4t ole viihdet\u00e4hti\u00e4. Osa on my\u00f6s tiedemiehi\u00e4 ja -naisia, tutkijoita.<\/p>\n

Klubi on aika rajattu. Ei siell\u00e4 ole lingvistej\u00e4, sosiologeja ja uskontotieteilij\u00f6it\u00e4. Ei en\u00e4\u00e4. Nykyajan t\u00e4htitutkijat tulevat luonnontieteist\u00e4. T\u00e4htitiede, matematiikka, fysiikka ja biologia m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Einstein<\/strong>, Darwin<\/strong> ja Newton\u2009<\/strong>\u2013\u2009siin\u00e4 on ylivertainen kolmikko kultinmuodostuksen taustalla.<\/p>\n

Heikki Ojan <\/strong>kirja Fysiikan sankareita viidelt\u00e4 vuosisadalta on p\u00e4tev\u00e4 esittely yhden tieteen ja sit\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 olevien alojen suurista nimist\u00e4. Teos kertoo my\u00f6s ik\u00e4\u00e4n kuin takautuvasti arvostuksista, joita nykymaailmassa on. Aikamme suurimpia sankareita\u2009\u2013\u2009ja joillekin antisankareita\u2009\u2013\u2009ovat teknologiamiljard\u00f6\u00f6rit, jotka ovat fysiikan, matematiikan ja tietotekniikan ihmisi\u00e4 vaikka eiv\u00e4t edes olisi akateemisia. Siksikin fysiikka on uudempi kuningastiede. Matematiikka vain avustaa.<\/p>\n

Kirja etenee fysiikan perusteista l\u00e4mp\u00f6oppiin, aaltoliikkeeseen ja valoon, s\u00e4hk\u00f6st\u00e4 ja magnetismista atomi- ja ydinfysiikkaan. Yh\u00e4 arvoituksellisen muodikkaat suhteellisuusteoria ja kvanttiteoria saavat lopussa omat lukunsa. N\u00e4m\u00e4kin ovat\u2009\u2013\u2009ainakin juuriltaan\u2009\u2013\u2009yli sata vuotta vanhoja teorioita mutta yh\u00e4 kuumia.<\/p>\n

Tarinassa Newton<\/strong>, Einstein<\/strong>, Planck<\/strong> ja Bohr<\/strong> viev\u00e4t isoja osuuksia. Oscarin voittaneen Oppenheimer-elokuvan taustakajon melkein tuntee. Naisista esiin nousee Marie Curie<\/strong>, tuplanobelisti. Populaaria kulmaa tarjoaa Schr\u00f6dingerin kissa -metafora, jossa katti sek\u00e4 on ett\u00e4 ei ole.<\/p>\n

Jotenkin turvallisia tapauksia ovat Pascal,<\/strong> Watt<\/strong>, Joule<\/strong>, Doppler<\/strong>, Hertz<\/strong>, Volta<\/strong>, Amp\u00e8re<\/strong> ja Ohm<\/strong>. Ne ovat paitsi tutkijoiden nimi\u00e4 my\u00f6s yksik\u00f6it\u00e4 tai k\u00e4sitteit\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hemm\u00e4s meid\u00e4n sijojamme osuu ruotsalainen Anders Celsius<\/strong>, jonka l\u00e4mp\u00f6asteikko on voittaja suuressa osassa maailmaa. X-herra Wilhelm R\u00f6ntgen<\/strong> ja haloo-mies Alexander Bell<\/strong> tuntuvat vallan konkreettisilta, koska me olemme niin usein tekemisiss\u00e4 r\u00f6ntgens\u00e4teiden ja etenkin puhelimen kanssa. Siksi on hieman erikoista, ett\u00e4 herra Bell, joka rikastui keksinn\u00f6ll\u00e4\u00e4n, piti puhelinta sivuasiana laveassa ty\u00f6nkuvassaan.<\/p>\n

Melkein legendan luontoinen tapaus on hullujen tiedemiesten ja v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrettyjen nerojen perikuva Nikola Tesla<\/strong>, jonka esittelem\u00e4 vaihtovirta uhkaa yh\u00e4 hukkua miehen mystiikkaan ja kuolemans\u00e4teiden kulttiin.<\/p>\n

T\u00e4rke\u00e4 ja opettavainen kirja, jossa on my\u00f6s ripaus myyttikerrontaa. Kovemmat tieteet varmasti ansaitsevat auran, joka niit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i.\u2009<\/p>\n

Heikki Oja: Fysiikan sankareita viidelt\u00e4 vuosisadalta. 295 sivua. Ursa, 2025.<\/p>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kaikki sankarit eiv\u00e4t ole viihdet\u00e4hti\u00e4. Osa on my\u00f6s tiedemiehi\u00e4 ja -naisia, tutkijoita. Klubi on aika rajattu. Ei siell\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":246349,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[115],"tags":[33,31,30,455,8923,108,454,118,32,119,762],"class_list":{"0":"post-246348","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-fysiikka","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-fysiikka","12":"tag-juttu-3","13":"tag-kulttuuri","14":"tag-physics","15":"tag-science","16":"tag-suomi","17":"tag-tiede","18":"tag-tietokirja"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116565171797784544","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/246348","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=246348"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/246348\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/246349"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=246348"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=246348"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=246348"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}