{"id":246592,"date":"2026-05-13T09:02:12","date_gmt":"2026-05-13T09:02:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/246592\/"},"modified":"2026-05-13T09:02:12","modified_gmt":"2026-05-13T09:02:12","slug":"jyrsija-puri-hantavirustutkija-heikkia-alkoi-monen-viikon-piina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/246592\/","title":{"rendered":"Jyrsij\u00e4 puri hantavirustutkija Heikki\u00e4 \u2013 Alkoi monen viikon piina"},"content":{"rendered":"

Hantaviruksia tutkinut Heikki Henttosta puri jyrsij\u00e4, jonka pel\u00e4ttiin kantavan tappavaa Andes-virusta.<\/p>\n

\"\"\/\"\"\/<\/p>\n

Vuonna 1980 l\u00f6ydetty\u00e4 Puumala-hantavirusta levitt\u00e4v\u00e4t mets\u00e4myyr\u00e4t. HEIKKI HENTTONEN<\/p>\n

\u2013 Se oli kauhun hetki, kertoo hantaviruksia vuosikymmenet tutkinut Heikki Henttonen<\/strong> tapahtumasta noin viitisentoista vuotta sitten.<\/p>\n

Henttonen oli Uudessa-Meksikossa ty\u00f6matkalla. Tutkijat pyydystiv\u00e4t loukulla jyrsij\u00f6it\u00e4 loistutkimusta varten.<\/p>\n

Yksi loukkuun p\u00e4\u00e4tyneist\u00e4 peurahiiruista oli p\u00e4\u00e4st\u00e4 karkuun, mutta Henttonen nappasi sen kiinni, jolloin peurahiiru puri h\u00e4nt\u00e4 sormeen.<\/p>\n

K\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 suuri osa loukkuun j\u00e4\u00e4neist\u00e4 peurahiiruista kantoi Andes-virusta, joka voi aiheuttaa tappavan taudin. Ei tiedetty, kuuluiko Henttosta purrut peurahiiru n\u00e4ihin.<\/p>\n

Oli vain odotettava.<\/p>\n

Kun ty\u00f6t oli tehty, Henttonen lensi kotiin Suomeen. Tutkijakollega oli vannottanut, ett\u00e4 jos Henttoselle seuraavina viikkoina tulee oireita, h\u00e4nen oli v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti tultava takaisin Uuteen-Meksikoon, jossa olisi seerumia, joka voisi auttaa.<\/p>\n

Trumpin torppaama tutkimus<\/p>\n

Kahden viikon kuluttua kotiin palaamisesta Henttosen aamu alkoi s\u00e4ik\u00e4hdyksell\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 oli kuumetta ja outo olo. Sellaisia ensioireita Andes-virus voi aiheuttaa.<\/p>\n

Aamukahvia ankeissa tunnelmissa keitt\u00e4nyt Henttonen tunsi melkoista helpotusta, kun keitti\u00f6\u00f6n laahusti oma poika, joka valitteli olevansa flunssassa. Sit\u00e4 se oli h\u00e4nell\u00e4kin.<\/p>\n

Kun kuluvan toukokuun alussa levisi tieto, ett\u00e4 Etel\u00e4-Atlantilla risteilyaluksella oli kuoltu Andes-viruksen aiheuttamaan tautiin, Henttonen muisti oman l\u00e4helt\u00e4 piti -tilanteensa.<\/p>\n

H\u00e4n muisti my\u00f6s sen, ett\u00e4 viime vuonna Trumpin hallinto torppasi rahoituksen muun muassa tutkimushankkeelta, joka koski Andes-virusta. Nyt sille tutkimukselle olisi tarvetta.<\/p>\n

Hantavirukset ovat otsikoissa, mutta Henttosen mukaan niist\u00e4 levi\u00e4\u00e4 nyt v\u00e4\u00e4ri\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4. Vaikka Andes-hantavirus on tappava, se on poikkeus hantaviruksissa.<\/p>\n

Tutkija Heikki Henttonen on sairastanut myyr\u00e4kuumeen jo vuosikymmeni\u00e4 sitten. LUKE<\/p>\n

Puumala-virus ainoa<\/p>\n

Maailmassa on satoja erilaisia jyrsij\u00f6it\u00e4, ja ne kantavat erilaisia hantaviruksia. Tappavaa Andes-virusta tavataan jyrsij\u00f6iss\u00e4 vain Etel\u00e4-Amerikassa.<\/p>\n

Toinen ihmisille vaarallinen hantavirus on Yhdysvalloissa tavattu Sin Nombre<\/a>. Sen aiheuttaman taudin kuolleisuus on jopa 30 prosenttia.<\/p>\n

Suomessa on yksi tunnettu jyrsij\u00f6iden kantama hantavirus, Puumala-virus, jota on l\u00f6ydetty my\u00f6s muista Euroopan maista. Suomessa Puumala-virus on kuitenkin kaikkein yleisin.<\/p>\n

Henttonen on sairastanut Puumala-viruksen aiheuttaman myyr\u00e4kuumeen jo 1980-luvulla.<\/p>\n

\u2013 Nyky\u00e4\u00e4n tutkijat ovat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 myyr\u00e4kuumeen sairastaminen antaa suojaa Amerikan hantaviruksia vastaan, h\u00e4n kertoo.<\/p>\n

Rokotetta Andes-virusta vastaan ei viel\u00e4 ole saatavilla.<\/p>\n

Kuvassa on peurahiiru. Peurahiirut levitt\u00e4v\u00e4t Sin Nombre -hantavirusta Yhdysvaltain lounais-ja l\u00e4nsiosissa. Sin Nombre on liki Andesin veroinen tappaja, sill\u00e4 kuolleisuus siihen on yli 30 prosenttia. Sin Nombre -virus ei levi\u00e4 ihmisest\u00e4 toiseen. HEIKKI HENTTONEN<\/p>\n

Hantaa lemmikkirotissa<\/p>\n

Henttosen mukaan ei ole mahdollista, ett\u00e4 Andes-virusta yll\u00e4tt\u00e4en l\u00f6ytyisi Suomen jyrsij\u00f6ist\u00e4. Kyseinen virus ei el\u00e4 t\u00e4k\u00e4l\u00e4isiss\u00e4 jyrsij\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

Henttosen mukaan lemmikkirotat voivat kantaa muita hantaviruksia.<\/p>\n

\u2013 Maailmalta tiedet\u00e4\u00e4n tapauksia, joissa ihmiset ovat saaneet Seoul-hantaviruksen lemmikkirotista. My\u00f6s Ruotsista lemmikkirotista on l\u00f6ytynyt Seoulia. Suomen lemmikkirotista asiaa ei liene tutkittu.<\/p>\n

\u2013 Se, ett\u00e4 hantavirusta tavataan lemmikkirotissa eri puolilla maailmaa, liittynee el\u00e4inkauppaan ja rottien siirt\u00e4miseen kauppiailta toisille, jopa maista toisiin.<\/p>\n

\u2013 Seoul-hantavirus voi sairastuttaa ihmisen. Kuolleisuus tautiin on prosentin luokkaa, Henttonen sanoo.<\/p>\n

Euroopassa vaarallisin hantavirus on Henttosen mukaan Dobrava-virus.<\/p>\n

\u2013 Sit\u00e4 ei ole tavattu Suomessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Hantaviruksia tutkinut Heikki Henttosta puri jyrsij\u00e4, jonka pel\u00e4ttiin kantavan tappavaa Andes-virusta. Vuonna 1980 l\u00f6ydetty\u00e4 Puumala-hantavirusta levitt\u00e4v\u00e4t mets\u00e4myyr\u00e4t. HEIKKI…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":246593,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[35,404,33,31,30,166,766,72,32,767,167,769],"class_list":{"0":"post-246592","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-24h","9":"tag-elaimet","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-health","14":"tag-koronavirus","15":"tag-luonto","16":"tag-suomi","17":"tag-tartuntataudit","18":"tag-terveys","19":"tag-virussairaudet"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116566461907871731","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/246592","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=246592"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/246592\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/246593"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=246592"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=246592"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=246592"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}