{"id":247024,"date":"2026-05-13T19:01:11","date_gmt":"2026-05-13T19:01:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/247024\/"},"modified":"2026-05-13T19:01:11","modified_gmt":"2026-05-13T19:01:11","slug":"iltapuvuista-sateenkaarilippuihin-ja-boikotteihin-nain-70-vuotias-euroviisut-muuttui-kaikkien-juhlaksi-euroviisut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/247024\/","title":{"rendered":"Iltapuvuista sateenkaarilippuihin ja boikotteihin: N\u00e4in 70-vuotias Euroviisut muuttui kaikkien juhlaksi | Euroviisut"},"content":{"rendered":"

Euroviisut j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n It\u00e4vallan Wieniss\u00e4 10.\u201316.5. Viisujen finaali on lauantaina 16.5. Yle n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viisut TV1:ss\u00e4 ja Yle Areenassa sek\u00e4 seuraa viisuja Yle-sovelluksessa ja yle.fiss\u00e4. Euroviisusivulta<\/a> l\u00f6yd\u00e4t kaikki viisuihin liittyv\u00e4t sis\u00e4ll\u00f6t.<\/p>\n

Eurooppa on her\u00e4nnyt kev\u00e4\u00e4seen Euroviisujen my\u00f6t\u00e4 jo 70 vuoden ajan.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n Euroviisujen ymp\u00e4rill\u00e4 k\u00e4y kova kuhina koko vuoden kierron ajan. Ehk\u00e4 siksi tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 viime vuoden j\u00e4nnitysn\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 on jo ikuisuus.<\/p>\n

Erika Vikman l\u00e4hti edustamaan Suomea Sveitsin Baseliin toukokuussa 2025. Lis\u00e4kierroksia viisuihin tuli siit\u00e4, ett\u00e4 Ruotsia edusti Kaj-yhtye Suomen V\u00f6yrist\u00e4.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset Euroviisut eli Eurovision laulukilpailut j\u00e4rjestettiin Sveitsin Luganossa vuonna 1956. Tilaisuus oli vaatimaton. Kilpailun voittaja, is\u00e4nt\u00e4maata Sveitsi\u00e4 edustanut Lys Assia<\/strong> totesi tapahtumapaikkana toimineen Teatro Kursalin muistuttaneen l\u00e4hinn\u00e4 navettaa.<\/p>\n

Kilpailun nimi sent\u00e4\u00e4n oli komea: Grand Prix Eurovision de la chanson Europ\u00e9enne. Ensimm\u00e4isiss\u00e4 viisuissa oli mukana seitsem\u00e4n maata, muttei viel\u00e4 yht\u00e4\u00e4n Pohjoismaata. Maat l\u00e4hettiv\u00e4t kilpailuun kaksi laulua.<\/p>\n

Suuren orkesterin huumaa ja iltapukujen s\u00e4ihkett\u00e4<\/p>\n

Eurooppalaiset yleisradioyhti\u00f6t tavoittelivat perustamallaan laulukilpailulla uutta yhten\u00e4isyytt\u00e4 toisen maailmansodan runtelemalle mantereelle. Samalla haluttiin tuoda esille eri maiden omaleimaista kulttuuria.<\/p>\n

Kilpailuestradilla laulajia s\u00e4esti orkesteri, jota johti kulloisenkin maan oma kapellimestari. Euroviisuihin perehtynyt toimittaja Anna Muurinen<\/strong> kertoo, ett\u00e4 kapellimestari otti esityksest\u00e4 taiteellisen vastuun.<\/p>\n

\u2013 Kutsuvierasyleis\u00f6 istui katsomossa iltapuvuissaan ja smokeissaan. Lipun saaneet olivat etuoikeutettuja, Muurinen toteaa.<\/p>\n

Vuoden 1964 Eurovision laulukilpailun voitti Italian 16-vuotias Gigliola Cinquetti.<\/p>\n

Suomi l\u00e4htee Euroviisuihin<\/p>\n

Suomessa uusi laulukilpailu her\u00e4tti valtavasti huomiota. Suomalaiset iskelm\u00e4laulajat levyttiv\u00e4t kilpailuun osallistuneita kappaleita ja niist\u00e4 tuli tunnettuja t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin.<\/p>\n

Ranskan kieli korostui Euroviisuissa 1960-luvulla. Useiden maiden edustajat lauloivat ranskaksi ja ranskaa k\u00e4ytettiin televisiol\u00e4hetyksiss\u00e4.<\/p>\n

Suomi ja muut Pohjoismaat arvelivat saavansa heikompia pisteit\u00e4, kun esiintyiv\u00e4t omilla kielill\u00e4\u00e4n. Pohdittiin jopa, pit\u00e4isik\u00f6 perustaa oma pohjoismainen laulukilpailu.<\/p>\n

Valoa ikkunassa -kappaleen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 oli jokseenkin tuntematon Eino Hurme. Sanat ovat Saukin.<\/p>\n

Uudelle vuosikymmenelle siirryttiin ilman viisuja<\/p>\n

\u00c4\u00e4nestyssekoilut alkoivat kisassa jo varhain. Vuonna 1969 voittajaksi ylsi nelj\u00e4 maata tasapistein. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 1970-luku alkoi viisuboikotilla. Pohjoismaat ja Portugali j\u00e4ttiv\u00e4t kisan v\u00e4liin, protestiksi.<\/p>\n

Israel hyv\u00e4ksyttiin ensimm\u00e4isen kerran mukaan Eurovision laulukilpailuun vuonna 1973, koska maan yleisradioyhti\u00f6 on EBUn eli Euroopan yleisradioliiton j\u00e4sen. Sittemmin Israel on toiminut kilpailun merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 rahoittajana.<\/p>\n

Jo 1973 Israelin l\u00e4sn\u00e4olo oli turvallisuusriski. Palestiinalaisj\u00e4rjest\u00f6 Musta syyskuu oli uhannut sabotoida Luxemburgissa j\u00e4rjestett\u00e4vi\u00e4 kisoja.<\/p>\n

Suomen valtti vuoden -73 kisoissa oli s\u00e4ihkyv\u00e4 ja kielitaitoinen Marion Rung<\/strong>. Tuloksena oli Suomen paras sijoitus siihen menness\u00e4.<\/p>\n

Marionin mekkoa moitittiin liian raskaaksi, mutta Tom, Tom, Tom saavutti hienon kuudennen sijan.<\/p>\n

Euroviisuista tuli 70-luvun aikana osa suomalaista iskelm\u00e4kulttuuria. Monista karsintaan osallistuneista biiseist\u00e4 tuli hittej\u00e4 kotimaassa.<\/p>\n

K\u00e4\u00e4nn\u00f6siskelmi\u00e4kin levytettiin viel\u00e4 tuolloin ahkerasti ja viisuvoittajat soivat suomenkielisin\u00e4 versioina Ylen S\u00e4velradiossa.<\/p>\n

Vuonna 1976 Alankomaiden Haagissa yritettiin huumorilla. Fredin & yst\u00e4vien kappale Pump pump ja Aira Samulinin<\/strong> vitsik\u00e4s koreografia pyllypumpseineen ei vakuuttanut raatia.<\/p>\n

Pump pump tuli yhdenneksitoista, kun kilpailijoita kisassa oli 18. Suomessa pepputanssista tuli tanssilattioiden hitti.<\/p>\n

Oman koukkunsa viisuihin teki Suomen osallistuminen Neuvostoliiton leiriin kuuluvien sosialististen maiden Interviisuihin. Suomi osallistui sek\u00e4 Interviisuihin ett\u00e4 Euroviisuihin viisi kertaa vuosien 1966\u20131980 v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Suomi osallistui ihan pokkana molempiin, kumarsimme kumpaankin suuntaan, nauraa Anna Muurinen.<\/p>\n

Artistit nousevat framille<\/p>\n

Euroviisut olivat suurten estradien juhlaa ja orkesterit pysyiv\u00e4t mukana 1990-luvun lopulle. N\u00e4in siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 jo 1970-luvulla monien maiden edustajat olivat b\u00e4ndej\u00e4 tai sen tapaisia kokoonpanoja.<\/p>\n

Abban voiton j\u00e4lkeen viisut eiv\u00e4t olleet en\u00e4\u00e4 entisens\u00e4.<\/p>\n

\"Abba<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Abba Ruotsin viisukarsinnoissa eli Melodifestivalenissa 1974. Kuva: EPA \/ AOP\"Abba<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Abba lavalla Rock on with 45′ TV-ohjelmassa, Manchesteriss\u00e4, Britanniassa 1974. Kuva: ITV\/Shutterstock \/ All Over Press\"Carola,<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Carola, Charlotte Perrelli ja Conchita Wurst laulavat Abbaa vuonna 2024, kun yhtyeen voitosta oli kulunut 50 vuotta. Kuva: Sarah Louise Bennett \/ EBU<\/p>\n

Anna Muurisen mukaan Ruotsista huokui jo 70-luvulla musiikillinen itsetunto. Ruotsalaiset osasivat heitt\u00e4yty\u00e4 ajan henkeen.<\/p>\n

Abba pomppasi esiin iskelm\u00e4laulajien virrasta, sill\u00e4 sen musiikki oli oikeasti nuorten suosimaa poprockia, b\u00e4ndin ulkoasua my\u00f6ten.<\/p>\n

Muurisen mukaan tv-l\u00e4hetysten tekniikka piti pitk\u00e4\u00e4n viisuesiintyji\u00e4 otteessaan. Muuta vaihtoehtoa ei ollut kuin n\u00f6p\u00f6tt\u00e4\u00e4 kiinni mikrofonin varressa. Abba rep\u00e4isi irti kaiken, mink\u00e4 sen aikainen tekniikka salli.<\/p>\n

Turhautumisen vuosikymmen \u2013 Suomi Euroviisuissa 1980-luvulla<\/p>\n

Seuraavalla vuosikymmenell\u00e4 Suomi koki euroviisuareenoilla monta pohjakosketusta.<\/p>\n

Kojo<\/strong> voitti Suomen karsinnan rauhan aatetta hehkuvalla kappaleellaan Nuku pommiin. Se oli Wigwam-yhtyeen keulakuvana tunnetun Jim Pembroken<\/strong> s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 ja Juice Leskisen<\/strong> sanoittama.<\/p>\n

Nuku pommiin sai z\u00e9ro point, nolla pistett\u00e4, vuonna 1982 Ison-Britannian Harrogatessa.<\/p>\n

Anna Muurisen mielest\u00e4 80-luku oli silti Euroviisujen kulta-aikaa.<\/p>\n

\u2013 Mieleen tulevat vaikkapa Ruotsia edustaneet ja edelleen l\u00e4nsinaapurissa huippusuositut Carola H\u00e4ggkvist<\/strong> ja Tomas Ledin.<\/strong> Israelia edusti vuonna 1983 Ofra Haza ja Italiaa vuonna 1984 edelleen esiintyv\u00e4t Romina Power<\/strong> ja Al Bano<\/strong>, Muurinen muistelee.<\/p>\n

Viel\u00e4 ei ollut laitteita, joista katsoa videoita ja \u00e4\u00e4nitteetkin tulivat markkinoille hitaasti. Viisubiisej\u00e4 kuunneltiin kaseteilta, joissa kappaleen usein tulkitsi joku muu kuin alkuper\u00e4inen artisti.<\/p>\n

Suomen parhaan tuloksen teki Anneli Saaristo vuosikymmenen p\u00e4\u00e4tteeksi. Saariston La dolce vita ylsi vuonna 1989 Lausannessa, Sveitsiss\u00e4 j\u00e4rjestetyiss\u00e4 viisumittel\u00f6iss\u00e4 seitsem\u00e4nneksi. La dolce vita oli Matti Puurtisen s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 ja Turkka Malin sanoittama.<\/p>\n

V\u00e4likauden tasaiset vuodet<\/p>\n

Euroviisujen maailmaan kuuluvat kriisit ja h\u00e4ss\u00e4k\u00e4t. V\u00e4lill\u00e4 on kiistelty pisteidenlaskusta ja v\u00e4lill\u00e4 kriiseilty siit\u00e4, etteiv\u00e4t viisut kiinnosta tarpeeksi varteenotettavia artisteja.<\/p>\n

Pomp\u00f6\u00f6sit konserttisalit ja niiden et\u00e4inen tunnelma ei en\u00e4\u00e4 jaksanut kiinnostaa suurta yleis\u00f6\u00e4 1990-luvulle tultaessa. Irlanti voitti kisat kyll\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n monta kertaa.<\/p>\n

Suomella oli kovaa yrityst\u00e4 ja hyvi\u00e4 artisteja, mutta jokin ajankohtaisuus puuttui.<\/p>\n

CatCat -duon (Katja ja Virpi K\u00e4tk\u00e4) Bye Bye Baby sijoittui vuoden 1994 viisuissa sijalle 22.<\/p>\n

Euroviisujen ilopilkku oli 1990-luvulla yh\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4mmin esiin tullut homokulttuuri. Sateenkaariv\u00e4ki heitt\u00e4ytyi glamouriin ja sai lopulta my\u00f6s oman voittajansa 90-luvun lopulla.<\/p>\n

Yll\u00e4tt\u00e4en Euroviisujen ensimm\u00e4inen transsukupuolinen voittaja tuli Israelista. Dana International<\/strong> valloitti tuomariston ja yleis\u00f6n vuonna 1998.<\/p>\n

Puhelin\u00e4\u00e4nestys otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Euroviisuissa \u2013 aluksi kangerrellen \u2013 1990-luvun lopulla.<\/p>\n

Areenamittakaavan lasershowt veiv\u00e4t uudelle vuosituhannelle<\/p>\n

Omalla rahalla lipun ostanut yleis\u00f6 p\u00e4\u00e4si Euroviisujen katsomoon vasta vuonna 2000. Paikka oli Globen-areena Tukholmassa. Kisat oli tuonut ruotsiin Charlotte Nilsson<\/strong> kappaleellaan Take me to your heaven.<\/p>\n

Viisujen tunnelma muuttui kertaheitolla. Liput liehuivat, yleis\u00f6 ei ollut en\u00e4\u00e4 iltapuvuissa vaan bling-bling-asuissa tai verkkareissa.<\/p>\n

Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Vihdoin my\u00f6s kulttuuritapahtumassa sai huutaa ja kannustaa omaa suosikkiaan voittoon.<\/p>\n

Suomelle 2000-luku oli hyv\u00e4, toihan se meille ensimm\u00e4isen ja toistaiseksi ainoan voiton.<\/p>\n

Lordin ansiosta erilaiset musiikkigenret saivat vuodesta 2006 l\u00e4htien enemm\u00e4n tilaa kilpailussa. Suomi nosti Kreikan Ateenassa vihdoin esiin jotain aidosti omaa. Lordi hevihirvi\u00f6ineen jyr\u00e4si silotellut laulelot.<\/p>\n

\u2013 Mr. Lordi ollut vain hirvi\u00f6. Tomi Putaansuun<\/strong> valloittava persoona puski l\u00e4pi kaikessa, mit\u00e4 h\u00e4n viisuissa teki, Muurinen hehkuttaa.<\/p>\n

Pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 Lordin voiton j\u00e4lkeen Helsingin Kauppatorille ker\u00e4\u00e4ntyi juhlimaan yli 90 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n

Lordin keikka Kauppatorilla Euroviisuvoiton j\u00e4lkeen oli yksi Suomen historian suurimmista kansanjuhlista.<\/p>\n

Lordin voitolla oli Suomelle kauaskantoiset vaikutukset. Usko siihen, ett\u00e4 voimme voittaa oli her\u00e4tetty.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi Suomi sai omat kisat j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4kseen vuonna 2007.<\/p>\n

Viisujen koko oli kasvanut kasvamistaan, kun mukaan oli tullut maita entisen it\u00e4blokin piirist\u00e4. Helsingin kisoihin oli ilmoittautunut 42 maata ja 24 niist\u00e4 p\u00e4\u00e4si mukaan finaaliin.<\/p>\n

Muistatko, ketk\u00e4 juonsivat Helsingin Euroviisut vuonna 2007? Katso t\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

2000-luvulla tekniikka kehittyi ja 2010-luvulle tultaessa n\u00e4htiin jo huikeita virtuaalilavastuksia sek\u00e4 valojen ja taustatanssijoiden tykityst\u00e4. Orkesterit olivat poistuneet kisoista ja artistisuus p\u00e4\u00e4si esiin. Osalla maista oli tekniikka hallussa paremmin kuin muilla.<\/p>\n

Vuonna 2015 Australia tuli mukaan Euroviisuihin kilpailun 60-vuotisjuhlan kunniaksi. Aluksi j\u00e4rjestely tehtiin vain vuodeksi, mutta Australia on kisassa mukana edelleen.<\/p>\n

Korona koettelee, Ven\u00e4j\u00e4 saa kenk\u00e4\u00e4<\/p>\n

2020-luku alkoi dramaattisesti. Euroviisut peruttiin koronaviruspandemian vuoksi.<\/p>\n

Aika pian koronapandemian j\u00e4lkeen Ven\u00e4j\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si Ukrainaan. Maa suljettiin pois Euroviisuista. Vuonna 2022 Ukrainan Kalush Orchestra voitti ylivoimaisella \u00e4\u00e4ntenenemmist\u00f6ll\u00e4 Euroviisut Italian Torinossa.<\/p>\n

Ukrainan voittoisa kappale oli etnohenkinen Stefania.<\/p>\n

Suomen Euroviisukarsinnan tilalle oli tullut jo vuonna 2012 UMK eli Uuden musiikin kilpailu. Sen avulla haluttiin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 levy-yhti\u00f6iden valtaa karsinnoissa ja etsi\u00e4 uusia suomalaisia artisteja ja biisintekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

UMK l\u00f6ysi uomansa ja tiens\u00e4 viisukansan suosioon 2020-luvulla. Nyt kilpailuun l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n kiinnostavia biisiehdokkaita ja uusia valovoimaisia esiintyji\u00e4.<\/p>\n

Saimme jo uudelleen lipaista voittoakin, mutta nielaisimme ennen kuin se tipahti. Lopputulema oli hopeasija Liverpoolissa Isossa-Britanniassa.<\/p>\n

Voittajaksi ylsi seitsem\u00e4nnen kerran Ruotsi ja Loreen<\/strong> kappaleellaan Tattoo.<\/p>\n

K\u00e4\u00e4rij\u00e4<\/strong>-ilmi\u00f6t\u00e4 ei kuitenkaan voi unohtaa. Kielitoimisto hyv\u00e4ksyi sanan k\u00e4\u00e4rij\u00e4nvihre\u00e4 ja koko Suomi hoilasi Cha cha cha melkein koko vuoden 2023.<\/p>\n

Kun pistelasku eteni, hallint\u00e4ysi viisufaneja huusi K\u00e4\u00e4rij\u00e4n nime\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 K\u00e4\u00e4rij\u00e4n viisuveto.<\/p>\n

2025 Suomi odotti kaksoisvoittoa. Oma ehdokkaamme oli rohkea Erika Vikman<\/strong> ja Ruotsin edustajaksi oli valittu suomalainen huumoriyhtye KAJ. Molemmat p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t hyvin, mutta voitto j\u00e4i saamatta.<\/p>\n

Yksi, kaksi, kolma, trauma! Euroviisuvuosi ei ole helppo.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 vuonna UMK26-l\u00e4hetys tavoitti yli 2,5 miljoonaa suomalaista. \u00c4\u00e4ni\u00e4 annettiin l\u00e4hes puoli miljoonaa kappaletta.<\/p>\n

Ja taas l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n voittamaan. Liekinheitin Euroviisujen 2026 semifinaalissa.<\/p>\n

Jutussa on k\u00e4ytetty l\u00e4hteen\u00e4 Asko Murtom\u00e4en teosta Finland 12 points! Suomen Euroviisut ja viisutiet\u00e4j\u00e4 Anna Muurisen haastattelua.<\/p>\n

Korjaus 13.5. klo 19.46: K\u00e4\u00e4rij\u00e4n video on Euroviisuista eik\u00e4 UMK:sta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Euroviisut j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n It\u00e4vallan Wieniss\u00e4 10.\u201316.5. Viisujen finaali on lauantaina 16.5. Yle n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viisut TV1:ss\u00e4 ja Yle Areenassa sek\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":247025,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[132],"tags":[137,11144,909,31631,33,31,30,4559,108,18261,23498,1034,195,47,32,109,34656],"class_list":["post-247024","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-musiikki","tag-entertainment","tag-erika-vikman","tag-euroviisut","tag-euroviisut-2026","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-kaarija","tag-kulttuuri","tag-laila-kinnunen","tag-lordi","tag-marion-rung","tag-music","tag-musiikki","tag-suomi","tag-viihde","tag-yleisradioliitot"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116568817208006939","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/247024","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=247024"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/247024\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/247025"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=247024"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=247024"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=247024"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}