{"id":24710,"date":"2025-09-03T18:43:11","date_gmt":"2025-09-03T18:43:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/24710\/"},"modified":"2025-09-03T18:43:11","modified_gmt":"2025-09-03T18:43:11","slug":"maailma-ei-ole-viela-valmis-crispr-vauvoille-kertoo-aihetta-tutkinut-komissio-venalaisbiologi-aikoo-silti-korjata-periytyvan-kuurouden","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/24710\/","title":{"rendered":"Maailma ei ole viel\u00e4 valmis CRISPR-vauvoille, kertoo aihetta tutkinut komissio \u2013 Ven\u00e4l\u00e4isbiologi aikoo silti korjata periytyv\u00e4n kuurouden"},"content":{"rendered":"

Viime viikon torstaina julkaistu periytyv\u00e4n geenieditoinnin tiekartta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toistaiseksi punaista valoa ihmisen sukusolujen perim\u00e4n muokkaukselle.<\/p>\n

Ituradan geeniterapialla tarkoitetaan ihmisen perim\u00e4n muuttamista siten, ett\u00e4 perinn\u00f6llisesti sairaat voisivat saada jatkossa terveit\u00e4 lapsia.<\/p>\n

National Academy of Sciencesin, National Academy of Medicinen ja The Royal Societyn komission viesti on nyt se, ettei maailma ole viel\u00e4 valmis CRISPR-geenieditoiduille vauvoille.<\/a><\/p>\n

Toistaiseksi ei ole varmuutta siit\u00e4, ett\u00e4 editoinnilla saavutetaan vain halutut muutokset ja v\u00e4ltyt\u00e4\u00e4n sivuvaikutuksilta.<\/p>\n

\"Perinn\u00f6llisyysl\u00e4\u00e4k\u00e4ri<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Perinn\u00f6llisyysl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Kirmo Wartiovaara. Kuva: Katriina Laine \/ Yle<\/p>\n

Perinn\u00f6llisyysl\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja kantasolubiologian dosentti Kirmo Wartiovaara<\/strong> kokee tiekartan olevan kuitenkin tulevaisuuteen katsova.<\/p>\n

\u2013 Komission mielest\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 hyvin kaukaiselta, muttei mahdottomalta. Tiekartassa mahdollisuutta ei kuitenkaan tuomittu sanomalla, ett\u00e4 DNA on pyh\u00e4, tai ettei t\u00e4m\u00e4 kuulu ihmisen teht\u00e4v\u00e4ksi. Sanottiin vain, ett\u00e4 editointi pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 oikein.<\/p>\n

Editoinnin eettisyydest\u00e4 on tulossa l\u00e4hikuukausina my\u00f6s Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO:n ty\u00f6ryhm\u00e4n raportti.<\/p>\n

Periytyv\u00e4 geenimuokkaus on vain pisara CRISPRin meress\u00e4<\/p>\n

CRISPRiss\u00e4 on kyse siit\u00e4, RNA-ohjattu Cas9-proteiini leikkaa geenej\u00e4 eli DNA-ketjua halutusta kohtaa.<\/p>\n

Silloin solun DNA pyrkii korjaamaan itsens\u00e4. Samalla ketjun v\u00e4liin voidaan liitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sopivaa DNA:ta, siis geeni tai sen osanen, joka muuttaa solun toimintaa.<\/p>\n

Geenisaksiksi kutsuttu ty\u00f6kalu on mullistanut DNA-tekniikan.<\/p>\n

Ihmisen perim\u00e4\u00e4n kajoaminen on monille CRISPR-editoinnin pelottavimpia ulottuvuuksia. Wartiovaaran mukaan pelottelu on kuitenkin tarpeetonta, sill\u00e4 se ei vie asioita eteenp\u00e4in.<\/p>\n

\n

”Ehk\u00e4 yksi miljoonasta tapauksesta olisi sellainen, jossa on pakko k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ituradan geeniterapiaa.”<\/p>\n

Kirmo Wartiovaara, perinn\u00f6llisyysl\u00e4\u00e4k\u00e4ri<\/p>\n<\/blockquote>\n

Ituradan geeniterapiaa vaativat sairaudet ovat harvinaisia, joten Wartiovaara n\u00e4kee sen vain pienen\u00e4, eik\u00e4 kovin tarpeellisena, osana geenieditoinnin kirjoa.<\/p>\n

\u2013 Ehk\u00e4 yksi miljoonasta tapauksesta olisi sellainen, jossa on pakko k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ituradan geeniterapiaa.<\/p>\n

Geenisakset ovat parantaneet nykyist\u00e4kin geeniterapiaa. Erona on vain se, ett\u00e4 terapiassa muokataan jo syntyneen ihmisen kudoksien soluja, siis vaikkapa maksaa. Ei sukusoluja tai kokonaisia alkioita, joista muutos siirtyisi periytyv\u00e4sti eteenp\u00e4in.<\/p>\n

Monet pelkist\u00e4v\u00e4t editoinnin kauhukuviksi mittatilauslapsista tai superihmisist\u00e4. Wartiovaara kuitenkin muistuttaa, ett\u00e4 CRISPR voisi tulevaisuudessa toimia \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tehokkaana diagnosointiv\u00e4lineen\u00e4 tai jopa korvata antibiootit.<\/p>\n

Unelmat geenieditoinnille ovat suuret. Periaatteen tasolla kaikki maailman sairaudet voitaisiin parantaa, jos v\u00e4\u00e4rin toimivat solut saataisiin toimimaan oikein.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tutkimus periytyv\u00e4n kuurouden hoitamiseksi jatkuu<\/p>\n

Komission ty\u00f6 k\u00e4ynnistyi sen j\u00e4lkeen, kun kiinalaistutkija He Jiankui<\/strong> j\u00e4rkytti tiedemaailmaa vuonna 2018 muokkaamalla kaksostyt\u00f6ist\u00e4 immuuneja hi-virukselle.<\/p>\n

Tiedeyhteis\u00f6 maailmalla ja Kiinassa tyrm\u00e4si toiminnan eettisyyden heti. Hen tutkimus hyllytettiin valtiojohdon toimesta. Tapauksen j\u00e4lkeen my\u00f6s lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 kiristettiin Kiinassa.<\/p>\n

\"He<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

He Jiankuin geenimanipulaatio shokeerasi tiedeyhteis\u00f6n vuonna 2018. Jiankui tuomittiin my\u00f6hemmin vankeuteen kokeesta. Kuva: Alex Hofford \/ EPA<\/p>\n

Varoittavista esimerkeist\u00e4 ja komission suosituksista huolimatta ven\u00e4l\u00e4inen biologi Denis Rebrikov<\/strong> aikoo jatkaa projektiaan periytyv\u00e4n kuurouden korjaamiseksi.<\/a><\/p>\n

Rebrikov ei itsek\u00e4\u00e4n ole viel\u00e4 varma menetelm\u00e4n turvallisuudesta, joten h\u00e4n ei ole viel\u00e4 hakenut Ven\u00e4j\u00e4n viranomaisilta lupaa vied\u00e4 tutkimustaan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

H\u00e4n kuitenkin n\u00e4kee, ett\u00e4 komission esitys sopivista k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksista on liian kapea, eik\u00e4 siksi koe tarpeelliseksi odottaa vihre\u00e4\u00e4 valoa silt\u00e4.<\/p>\n

Rodunjalostuksen tie pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n hoitamalla vain vakavia sairauksia<\/p>\n

Tiekartta asettaa Rebrikovin hankkeen kyseenalaiseen valoon, sill\u00e4 tutkijayhteis\u00f6n mielest\u00e4 editointia pit\u00e4isi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain hyvin vakaviin periytyviin sairauksiin.<\/p>\n

Yksi sellainen voisi olla verenkiertosairaus sirppisoluanemia. Sit\u00e4 sairastavia on saatu jo nyt hoidettua CRISPR-editoinnilla<\/a>, mutta periytymisen ketjua hoidot eiv\u00e4t katkaise. Ne eiv\u00e4t vaikuta ituradan sukusoluihin.<\/p>\n

Periytyv\u00e4t kuulovammat eiv\u00e4t Suomen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lukeudu vakaviksi. Yleisen laintulkinnan mukaan ne eiv\u00e4t ole riitt\u00e4v\u00e4n painava peruste esimerkiksi raskauden keskeytt\u00e4miselle 20 viikon j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Tiekartassa varoitetaan eugeniikan eli rodunjalostuksen vaaroista. Wartiovaaran mukaan eettinen keskustelu eugeniikastakaan ei ole yksinkertaista.<\/p>\n

\u2013 Toiset sanovat jo nyt, ett\u00e4 esimerkiksi Downin syndrooman seulominen on eugeniikkaa. Se ei ole miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 mustavalkoinen asia. Jollekin perheelle jokin sairaus tai kehitysh\u00e4iri\u00f6 on paljon vaikeampi kuin toisille.<\/p>\n

Eugeniikka on kuin ihmisen itse ohjaamaa evoluutiota. Historian varrella sit\u00e4 on toteutettu esimerkiksi ihmisoikeuksien vastaisina pakkosterilointeina.<\/p>\n

Nykyisin se on laajalti tuomittua, mutta Suomessakin pakkosteriloitiin ihmisi\u00e4 viel\u00e4 1970-luvun alkuun asti rotuhygienian takia.<\/a><\/p>\n

Kuuluuko ihmisarvoon oikeus terveisiin lapsiin, jos se on mahdollista?<\/p>\n

Tiedeyhteis\u00f6 on yksimielinen siit\u00e4, ettei mullistavaa geeninmuokkausmenetelm\u00e4\u00e4 saisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mittatilausvauvojen tekemiseen.<\/p>\n

Eettisell\u00e4 kolikolla on kuitenkin k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolensa. Kuuluuko ihmisarvoon se, ett\u00e4 sairaita geenej\u00e4 kantavilla vanhemmilla on oikeus saada terveit\u00e4 biologisia lapsia, jos kerran ty\u00f6kalut t\u00e4h\u00e4n voisivat olla jo k\u00e4siss\u00e4mme?<\/p>\n

\u2013 Sekin on mielest\u00e4ni suhteellinen oikeus. Mit\u00e4 se maksaa, kuka sen maksaa ja mit\u00e4 riskej\u00e4 siihen liittyy? En pit\u00e4isi sit\u00e4 absoluuttisena oikeutena, mutta olisi se toivottavaa, jos se olisi kohtuudella mahdollista, Wartiovaara sanoo.<\/p>\n

Viel\u00e4 h\u00e4n ei osaa sanoa sit\u00e4, olisiko terveiden lasten saaminen kohtuudella mahdollista CRISPRin avulla, sill\u00e4 riskit ovat tuntemattomia.<\/p>\n

\"Virukselle<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Vuonna 2017 syntyiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 sikojen retroviruksesta vapaat possut. Possujen perim\u00e4\u00e4 muunneltiin CRISPRin avulla, jotta niiden elimi\u00e4 voitaisiin tulevaisuudessa siirt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ihmiseen. Kuva: Imago stock<\/p>\n

Ennen kuin menetelm\u00e4\u00e4 voidaan kokeilla ihmisen perim\u00e4ss\u00e4, tarvitaan yh\u00e4 paljon el\u00e4inmalleja ja solukokeita.<\/p>\n

Muidenkin kuin sukusolujen editointi antaa osviittaa geenisaksien toimivuudesta, joten kaikki geeniterapiatutkimus auttaa my\u00f6s ituradan geeniterapian kehittymist\u00e4.<\/p>\n

Solukokeilla ja el\u00e4inmalleilla periytyv\u00e4n editoinnin turvallisuudesta ei voida varmistua, mutta riski\u00e4 voidaan pienent\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Muuntogeenist\u00e4 ruokaa on tehty nyt 30 vuotta, mutta kaikki eiv\u00e4t viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ole yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, onko tietoa turvallisuudesta saatu riitt\u00e4v\u00e4sti, Wartiovaara sanoo.<\/p>\n

L\u00e4hes varmaa on kuitenkin se, ett\u00e4 ohjeista ja s\u00e4\u00e4d\u00f6ksist\u00e4 huolimatta joku tulee ennemmin tai my\u00f6hemmin He Jiankuin tapaan muuttamaan sukusoluja omalla vastuullaan.<\/p>\n

Jos tietoa siit\u00e4 saadaan julkisuuteen, vaikuttaa sekin menetelm\u00e4n kehittymiseen.<\/p>\n

Tieto Hen muokkaamien kaksostytt\u00f6jenkin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 voisi auttaa CRISPRin kehittymist\u00e4, mutta sekin tuo mukanaan uuden eettisen ongelman.<\/p>\n

Heill\u00e4kin pit\u00e4\u00e4 olla oikeus yksityisyyteens\u00e4.<\/p>\n

Jutun keskusteluosio on auki perjantaihin klo 23.00 saakka.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n

CRISPR-geenisaksien teho todistettiin viimein k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 \u2013 veritaudeista k\u00e4rsineet p\u00e4\u00e4siv\u00e4t eroon kuukausittaisista verensiirroista<\/a><\/p>\n

Designlapsia vai ratkaisu n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4n? Perim\u00e4n saksiminen Crispr-tekniikalla on geenimuuntelun seuraava askel, ja se on jo otettu<\/a><\/p>\n

Miss\u00e4 kulkee tautien parantamisen ja ulkon\u00e4\u00f6n parantelun raja? Asiantuntija varoittaa vauvojen geenimuokkauksen kaltevasta pinnasta<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Viime viikon torstaina julkaistu periytyv\u00e4n geenieditoinnin tiekartta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toistaiseksi punaista valoa ihmisen sukusolujen perim\u00e4n muokkaukselle. Ituradan geeniterapialla tarkoitetaan…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":24711,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[116],"tags":[475,508,470,7995,33,31,30,468,509,7992,456,511,7993,469,463,457,118,32,516,119,7994],"class_list":{"0":"post-24710","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-perinnollisyystiede","8":"tag-biologia","9":"tag-crispr","10":"tag-dna","11":"tag-eugeniikka","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-geenit","16":"tag-geenitekniikka","17":"tag-geeniterapia","18":"tag-genetics","19":"tag-genomi-manipulointi","20":"tag-kuulovammat","21":"tag-perima","22":"tag-perinnollisyys","23":"tag-perinnollisyystiede","24":"tag-science","25":"tag-suomi","26":"tag-terveydenhoitoala","27":"tag-tiede","28":"tag-tiekartat"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24710","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=24710"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24710\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/24711"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=24710"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=24710"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=24710"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}