T\u00e4n\u00e4\u00e4n18:30<\/p>\n
<\/p>\n
Gr\u00f6nlannin j\u00e4\u00e4peite reagoi ilmastonmuutokseen tiedetty\u00e4 herkemmin, ilmenee uudesta kansainv\u00e4lisest\u00e4 tutkimuksesta, jossa Oulun yliopisto on ollut mukana.<\/p>\n
Tutkimuksesta selvisi, ett\u00e4 Gr\u00f6nlannin j\u00e4\u00e4tikk\u00f6 vet\u00e4ytyi merkitt\u00e4v\u00e4sti nykyisten rajojensa sis\u00e4puolelle viimeisen j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen. <\/p>\n
P\u00e4iv\u00e4n politiikan aiheet k\u00e4tev\u00e4ss\u00e4 paketissa – Tilaa Uuden Suomen maksuton uutiskirje\ufeff<\/a><\/p>\n \u201dUusille, j\u00e4\u00e4n alta paljastuneille alueille ehti kasvaa boreaalista ja tundrakasvillisuutta, ennen kuin j\u00e4\u00e4tikk\u00f6 laajeni uudelleen my\u00f6hemm\u00e4n kylmemm\u00e4n kauden aikana. Havainto osoittaa, ett\u00e4 Gr\u00f6nlannin j\u00e4\u00e4tikk\u00f6 on ollut eritt\u00e4in dynaaminen \u2013 ja huomattavasti herkempi ilmastonmuutokselle kuin aiemmin on oletettu. T\u00e4ll\u00e4 on selvi\u00e4 vaikutuksia j\u00e4\u00e4tik\u00f6n tulevaan kehitykseen\u201d, Oulun yliopisto kertoo tiedotteessaan.\ufeff<\/a><\/p>\n \u201dTutkimuksemme paljastaa h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4vi\u00e4 havaintoja siit\u00e4, kuinka herk\u00e4sti Gr\u00f6nlannin j\u00e4\u00e4peite reagoi ilmastonmuutokseen. Se vet\u00e4ytyi \u00e4killisesti huomattavasti nykyist\u00e4 pienemp\u00e4\u00e4n kokoon arktisen l\u00e4mpenemisen aikana, joka muistuttaa t\u00e4m\u00e4nhetkist\u00e4 l\u00e4mpenemist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on synkk\u00e4 muistutus j\u00e4\u00e4tik\u00f6n v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 vaikutuksesta merenpinnan nousuun ja rannikoiden tulvariskeihin, ellei kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 saada hillitty\u00e4\u201d, sanoo tutkimuksen toinen kirjoittaja, professori Alun Hubbard<\/strong> Oulun yliopistosta tiedotteessa. <\/p>\n \u201dOn ironista, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4tikk\u00f6 itse lis\u00e4\u00e4 metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 vet\u00e4ytyess\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n Tutkimuksen mukaan Gr\u00f6nlannin mannerj\u00e4\u00e4tik\u00f6n alta vapautui laaja-alaisesti metaania noin 4\u202f000 vuotta sitten tapahtuneen l\u00e4mpenemiskauden aikana. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu.<\/p>\n Kansainv\u00e4lisess\u00e4 tieteellisess\u00e4 keskustelussa on viime aikoina korostunut niin sanottu piilev\u00e4 metaani (hidden methane) -ilmi\u00f6: ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden alla olevat metaanivarastot voivat vapautua j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden vet\u00e4ytyess\u00e4. <\/p>\n Tutkijat varoittavat, ett\u00e4 ne saattavat muodostaa ilmastoa l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4n mekanismin. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4m\u00e4 metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t ole merkitt\u00e4vi\u00e4 maailmanlaajuisesti, mutta tilanne voi muuttua, kun j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisvauhti kiihtyy, yliopisto kertoo.<\/p>\n Tutkimus on julkaistu Nature Geoscience -tiedelehdess\u00e4\ufeff<\/a>.<\/p>\n LUE MY\u00d6S:<\/strong><\/p>\n Gr\u00f6nlanti-kiista onkin v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrys? Tutkija Nuukista paljastaa, mit\u00e4 maailma ei tajunnut<\/a>Varoitus: N\u00e4m\u00e4 luonnon keikahduspisteet on jo voitu ylitt\u00e4\u00e4 \u2013 \u201dTarkoittaisi s\u00e4\u00e4n kylmenemist\u00e4 Suomessa\u201d<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"T\u00e4n\u00e4\u00e4n18:30 Gr\u00f6nlannin j\u00e4\u00e4peite reagoi ilmastonmuutokseen tiedetty\u00e4 herkemmin, ilmenee uudesta kansainv\u00e4lisest\u00e4 tutkimuksesta, jossa Oulun yliopisto on ollut mukana. Tutkimuksesta…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":247919,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-247918","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede","15":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116574302494887695","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/247918","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=247918"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/247918\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/247919"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=247918"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=247918"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=247918"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}