L\u00e4t\u00e4kk\u00f6j\u00e4 ei ole, ojat kuivuvat ja matalat rannat pakenevat. Kuivuus aiheuttaa ongelmia monille eli\u00f6ille, my\u00f6s sammakkoel\u00e4imille ja etenkin tavallisille ruskosammakoille, jotka tapaavat kutea lammikoissa, l\u00e4t\u00e4k\u00f6iss\u00e4, ojissa ja muissa pienvesiss\u00e4, joissa normaalistikaan ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina ole vett\u00e4 ymp\u00e4ri vuoden.<\/p>\n
Useat lukijamme ovatkin l\u00f6yt\u00e4neet sammakonkutua kuivahtaneista ojista. Pahimmoilleen kuiville j\u00e4\u00e4nyt kutu on viel\u00e4 j\u00e4\u00e4tynyt viime aikojen kylmin\u00e4 \u00f6in\u00e4. Kuivuminen ja j\u00e4\u00e4tyminen johtavat v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kehittyvien alkioiden tai toukkien kuolemaan.<\/p>\n
Viitasammakot ja rupikonnat kutevat tavallisesti hiukan isompiin ja pysyv\u00e4mpiin vesiin kuin ruskosammakot, joten kuluvan kev\u00e4\u00e4n kuivuus vaikuttaa niihin oletettavasti v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n
Pit\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kaikki sammakkomme ovat rauhoitettuja, joten niit\u00e4 ei saa ottaa kiinni eik\u00e4 h\u00e4irit\u00e4, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n niiden kutua. Siksi kuivumassa oleva kutu on j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 rauhaan.<\/p>\n
Vaikka sammakoiden lis\u00e4\u00e4ntyminen saattaa paikallisesti menn\u00e4 pieleen t\u00e4n\u00e4 vuonna, eiv\u00e4t alueen sammakkokannat silti romahda. Tilanne korjaantuu kyll\u00e4 tulevina vuosina. Kuivia kev\u00e4it\u00e4 on ollut ennenkin, ja el\u00e4imet ovat niihin sopeutuneet.<\/p>\n
Sammakot ovat varsin pitk\u00e4ik\u00e4isi\u00e4. Ruskosammakko voi el\u00e4\u00e4 yli kymmenen vuotta, rupikonna jopa useita kymmeni\u00e4 vuosia.<\/p>\n
Sammakoiden el\u00e4m\u00e4\u00e4 on mukava seurata, mutta tehk\u00e4\u00e4mme se niit\u00e4 h\u00e4iritsem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n
Muuttolinnut hajaantuivat suoraan reviireilleen<\/strong><\/p>\n Toukokuun alun lintutilanne on ollut varsin poikkeuksellinen aikaisen kev\u00e4\u00e4n ja pikaisen lumien sulamisen vuoksi. Viime viikkojen napakka pohjoistuuli toi odotetun takatalven, joka j\u00e4i kuitenkin varsin laimeaksi.<\/p>\n Tosin perinteisi\u00e4 hy\u00f6nteissy\u00f6j\u00e4lintuja, kuten kirjosieppoja, lepp\u00e4lintuja ja pajulintuja, h\u00f6nk\u00e4ys kyll\u00e4 jarrutti saapumasta. Ne ovat noin viikon my\u00f6h\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Lumet siis sulivat jo maaliskuussa eik\u00e4 juuri n\u00e4hty tulvaniittyj\u00e4 tai sulamisvesi\u00e4 pelloilla. Vett\u00e4 ei ole saatu taivaalta juuri nimeksik\u00e4\u00e4n. Linnut siis tulivat kyll\u00e4 aikaisin, mutta niiden havaitseminen oli vaikeaa. Sen sijaan, ett\u00e4 vaikkapa peipot olisivat ker\u00e4\u00e4ntyneet peltop\u00e4lville suurina parvina, ne meniv\u00e4t suoraan metsiin.<\/p>\n Niin ik\u00e4\u00e4n parran p\u00e4rin\u00e4\u00e4 on kuulunut vesilintujen v\u00e4hyydest\u00e4. Tapahtui tavallaan sama ilmi\u00f6 kuin peipoilla: kun j\u00e4\u00e4t sulivat ennen muuttoa, meniv\u00e4t vesilinnutkin joko yli Keski-Suomen tai suoraan pesim\u00e4vesille ker\u00e4\u00e4ntym\u00e4tt\u00e4 minnek\u00e4\u00e4n sen suuremmin joukoin.<\/p>\n Mutta ei lintumuutto viel\u00e4 ole ohi. Toukokuussa on mahdollisuus n\u00e4hd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 arktisten lintujen muuttoa sopivan tuulen tarjoamina aamuina, mutta sittenp\u00e4 muuttohommat onkin taas taputeltu kasaan, ja voidaan odotella syysmuuttoa. Se alkaakin jo juhannuksena.<\/p>\n Voit l\u00e4hett\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 ja havaintoja luonnosta osoitteeseen jari.m.haimi@jyu.fi. Luonnossa-palstan asiantuntijoina toimivat Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston tutkijat Jari Haimi, Saana Kataja-aho, Atte Komonen, Minna-Maarit Kyt\u00f6viita ja Jyrki Torniainen sek\u00e4 Luonnontieteellisen keskusmuseon museomestari Heikki Helle, nis\u00e4k\u00e4stutkija Marko Haapakoski ja luontokuvaaja Jussi Murtosaari.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"L\u00e4t\u00e4kk\u00f6j\u00e4 ei ole, ojat kuivuvat ja matalat rannat pakenevat. Kuivuus aiheuttaa ongelmia monille eli\u00f6ille, my\u00f6s sammakkoel\u00e4imille ja etenkin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":249121,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[824,33,31,30,425,426,3845,72,406,476,118,32,119,477,534],"class_list":{"0":"post-249120","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-era-ja-luonto","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-jyvaskyla","13":"tag-jyvaskylan-yliopisto","14":"tag-luonnossa","15":"tag-luonto","16":"tag-luontovalokuvaus","17":"tag-nature","18":"tag-science","19":"tag-suomi","20":"tag-tiede","21":"tag-wildlife","22":"tag-ymparisto-ja-luonto"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116581985603895430","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/249120","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=249120"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/249120\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/249121"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=249120"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=249120"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=249120"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}