{"id":25037,"date":"2025-09-04T03:25:17","date_gmt":"2025-09-04T03:25:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/25037\/"},"modified":"2025-09-04T03:25:17","modified_gmt":"2025-09-04T03:25:17","slug":"suomi-allekirjoitti-nasan-artemis-sopimuksen-ja-liittyi-entista-tukevammin-lannen-avaruusleiriin-tiede","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/25037\/","title":{"rendered":"Suomi allekirjoitti Nasan Artemis-sopimuksen ja liittyi entist\u00e4 tukevammin l\u00e4nnen avaruusleiriin | Tiede"},"content":{"rendered":"

Artemis-sopimus on selke\u00e4sti amerikkalaisvetoinen eiv\u00e4tk\u00e4 esimerkiksi Kiina ja Ven\u00e4j\u00e4 ole allekirjoittaneet sit\u00e4. Suomi on sopimuksen 53:s j\u00e4sen.<\/p>\n

\"Kuvassa<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) allekirjoitti Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan Artemis-sopimuksen. Taustalla Suomen Yhdysvaltain-suurl\u00e4hetyst\u00f6n va. asiainhoitaja Christopher Krafft. Kuva: Vesa Moilanen \/ Lehtikuva<\/p>\n

Espoon Dipolissa tehtiin t\u00e4n\u00e4\u00e4n tiistaina suomalaista avaruushistoriaa. Elinkeinoministeri Wille Rydman<\/strong> (ps.) allekirjoitti Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan Artemis-sopimuksen.<\/p>\n

Sopimuksessa sitoudutaan yhteisiin pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4n toimintaan avaruudessa, eli Kuussa, komeetoilla ja asteroideilla sek\u00e4 Kuun ja Maan kiertoradoilla aina Marsiin asti.<\/p>\n

Sopimus on osa Nasan Artemis-projektia, jonka on tarkoitus l\u00e4hett\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 Kuuhun t\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4 ja perustaa tukikohta mahdollisesti 2030-luvulla.<\/p>\n

Suomi valitsi sopimuksella avaruusleirins\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Suomi haluaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 me kuulumme l\u00e4nsimaiseen yhteis\u00f6\u00f6n n\u00e4iss\u00e4kin asioissa, sanoo avaruuspolitiikan johtava asiantuntija Tero Vihavainen<\/strong> ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Suomi on sopimuksen 53. allekirjoittaja. Mukana on suurin osa Euroopan Unionin j\u00e4senmaista sek\u00e4 merkitt\u00e4vist\u00e4 avaruusmaista Intia ja Japani. Ven\u00e4j\u00e4 ja Kiina eiv\u00e4t ole allekirjoittaneet sopimusta.<\/p>\n

Sopimus ei ole oikeudellisesti sitova eik\u00e4 ole sit\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n taloudellisesti. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6ss\u00e4 kuitenkin arvellaan, ett\u00e4 se saattaa auttaa suomalaisia tutkijoita ja lukuisia alan yrityksi\u00e4 p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n mukaan Artemis-projektiin.<\/p>\n

\"Kuvassa<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Havainnekuvassa Firefly Aerospacen Blue Ghost -kuulaskeutuja, joka on suunniteltu toimittamaan tieteellisi\u00e4 laitteita Kuun pinnalle osana NASA:n kaupallista kuukuormaohjelmaa. Kuva: Firefly AerospaceLiikenne Kuuhun kasvaa<\/p>\n

Avaruuteen ja Kuuhun on yh\u00e4 enemm\u00e4n liikennett\u00e4. Viimeksi edellisviikolla Kuuta kohti l\u00e4hti kaksi laskeutujaa, amerikkalainen ja japanilainen.<\/p>\n

Yh\u00e4 useampi valtio pyrkii avaruuteen ja niiden rinnalle on tullut joukko kaupallisia yrityksi\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Tarve pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ille kasvaa koko ajan, kun aktiivisuus ja toimijoiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvavat. Se tekee entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi sen, ett\u00e4 saataisiin sovittua avaruuden kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, Vihavainen sanoo.<\/p>\n

Artemis-sopimuksen perusta on YK:ssa 1960-luvulla solmittu Avaruuden yleissopimus.<\/p>\n

\u2013 Sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 t\u00e4rkeimmist\u00e4 sopimuksista, mutta toisaalta se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 hyvin laveita periaatteita, jotka j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tulkinnan varaa. Artemis-sopimuksessa joidenkin periaatteiden osalta menn\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n yksityiskohtiin tai kohti konkretiaa tarkemmilla s\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4, sanoo avaruusoikeuden erityisasiantuntija Heidi Pennanen<\/strong> ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

YK:ssa on solmittu kaikkiaan viisi avaruutta koskevaa sopimusta, joista Suomi on mukana nelj\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Artemis-sopimus velvoittaa muun muassa rauhanomaisuuteen, yhteisty\u00f6h\u00f6n ja l\u00e4pin\u00e4kyvyyteen avaruustoiminnassa.<\/p>\n

Siin\u00e4 on my\u00f6s esitetty konsepti turvavy\u00f6hykkeiden perustamisesta. Sen on tarkoitus on suojella l\u00e4hell\u00e4 toisiaan toimivia valtioita ja yrityksi\u00e4 ja kannustaa tietojen jakamiseen.<\/p>\n

\u2013 YK n avaruusyleissopimuksessa kiellet\u00e4\u00e4n niin sanottu kansallinen omiminen. Turvavy\u00f6hykkeist\u00e4 on esitetty kritiikkin\u00e4, ett\u00e4 jos Kuun pinnalla ilmoittaa yksipuolisesti, ett\u00e4 operoin t\u00e4ss\u00e4 ja turvavy\u00f6hykkeeni on t\u00e4ss\u00e4, niin voiko syytt\u00e4\u00e4 kansallisesta omimisesta, Pennanen tuumii.<\/p>\n

Tem mukaan Zero Debris -sopimukseen<\/p>\n

Artemis-sopimuksen allekirjoittajia velvoitetaan my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n avaruusromun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6 allekirjoitti t\u00e4n\u00e4\u00e4n my\u00f6s Zero Debris -sopimuksen, jonka tavoitteena on, ett\u00e4 avaruusromua ei merkitt\u00e4v\u00e4sti en\u00e4\u00e4 syntyisi vuoden 2030 j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Asiakirja on auki mink\u00e4 tahansa organisaation allekirjoituksille<\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 on suomalaisille avaruustoimijoille enemm\u00e4n jokap\u00e4iv\u00e4iseen toimintaan liittyv\u00e4, koska Artemis-sopimus liittyy enemm\u00e4n taivaankappaleilla teht\u00e4v\u00e4\u00e4n toimintaan, ja siell\u00e4 suomalaisilla toimijoilla ei viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hirve\u00e4sti ole aktiviteetteja. Sen sijaan Maan kiertoradoilla suomalaiset toimijat ovat jo aktiivisesti mukana, Vihavainen sanoo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Artemis-sopimus on selke\u00e4sti amerikkalaisvetoinen eiv\u00e4tk\u00e4 esimerkiksi Kiina ja Ven\u00e4j\u00e4 ole allekirjoittaneet sit\u00e4. Suomi on sopimuksen 53:s j\u00e4sen. Avaa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":25038,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[114],"tags":[453,1205,33,31,30,1324,118,6752,452,32,4842,119,3420,7272],"class_list":{"0":"post-25037","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-avaruus","8":"tag-avaruus","9":"tag-avaruusohjelmat","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-nasa","14":"tag-science","15":"tag-sopimukset","16":"tag-space","17":"tag-suomi","18":"tag-taivaankappaleet","19":"tag-tiede","20":"tag-tyo-ja-elinkeinoministerio","21":"tag-yk"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/25037","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=25037"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/25037\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/25038"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=25037"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=25037"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=25037"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}