{"id":250404,"date":"2026-05-17T13:13:10","date_gmt":"2026-05-17T13:13:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/250404\/"},"modified":"2026-05-17T13:13:10","modified_gmt":"2026-05-17T13:13:10","slug":"hormuzin-kriisi-sotki-lannoitemarkkinat-seurauksena-voi-olla-nalkakriisi-ja-ahdinkoa-viljelijoille-suomessa-asti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/250404\/","title":{"rendered":"Hormuzin kriisi sotki lannoitemarkkinat \u2013 seurauksena voi olla n\u00e4lk\u00e4kriisi ja ahdinkoa viljelij\u00f6ille Suomessa asti"},"content":{"rendered":"

Iranin sota | YK:n ruokaj\u00e4rjest\u00f6n mukaan Iranin sodan seuraukset uhkaavat suistaa noin 45 miljoonaa ihmist\u00e4 n\u00e4lk\u00e4kriisiin. Sota sotkee viljelij\u00f6iden suunnitelmia my\u00f6s Suomessa polttoaineiden ja lannoitteiden hinnannousujen takia.<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Iranin sodan aiheuttama Hormuzinsalmen sulku est\u00e4\u00e4 noin kolmanneksen maailman lannoitteista p\u00e4\u00e4sem\u00e4st\u00e4 perille, mik\u00e4 uhkaa ruoantuotantoa.<\/p>\n

Maailman ruokaohjelma WFP:n mukaan sodan seuraukset voivat suistaa noin 45 miljoonaa ihmist\u00e4 akuuttiin n\u00e4lk\u00e4kriisiin eri puolilla maailmaa.<\/p>\n

WFP:n apulaisjohtaja Rania Dagash-Kamara kertoi Helsingiss\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6n ruokavarastot uhkaavat tyhjenty\u00e4 hein\u00e4kuuhun menness\u00e4.<\/p>\n

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Olli Niskanen sanoo, ett\u00e4 lannoitteiden hintapaineet ylt\u00e4v\u00e4t Suomeen asti ja moni viljelij\u00e4 voi tehd\u00e4 tappiota tulevalla satokaudella.<\/p>\n

Iranin sota on ollut yli kuukauden tauolla, kun Yhdysvallat ja Iran yritt\u00e4v\u00e4t hieroa sopua rauhasta. Tulitauosta huolimatta sota s\u00e4teilee ep\u00e4varmuutta miljoonien ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n, olipa puheena sitten h\u00e4t\u00e4avun varassa el\u00e4v\u00e4 afganistanilais\u00e4iti tai vuoden 2027 kylv\u00f6j\u00e4 miettiv\u00e4 suomalainen viljelij\u00e4.<\/p>\n

Ep\u00e4varmuus johtuu Iranin sulkemasta Hormuzinsalmesta, joka on t\u00e4rke\u00e4 merireitti Persianlahden maiden \u00f6ljylle ja kaasulle. Sulun taakse on j\u00e4\u00e4nyt my\u00f6s noin kolmannes maailman tarvitsemista lannoitteista tai niiden raaka-aineista.<\/p>\n

YK:n maatalousj\u00e4rjest\u00f6n FAO:n p\u00e4\u00e4johtaja Qu Dongyu<\/a> varoitti <\/a>\u00e4skett\u00e4in, ett\u00e4 Hormuzinsalmen lannoitesumppu tarkoittaa pienempi\u00e4 satoja ja vaikeuksia ruokatarjonnassa kuluvan vuoden lopulle ja my\u00f6s pitk\u00e4lle vuoden 2027 puolelle.<\/p>\n

YK:n alainen Maailman ruokaohjelma WFP puolestaan arvioi<\/a>, ett\u00e4 sodan seuraukset uhkaavat suistaa noin 45 miljoonaa ihmist\u00e4 akuuttiin n\u00e4lk\u00e4kriisiin eri puolilla maailmaa. N\u00e4m\u00e4 luvut kasvattaisivat entuudestaan 318 miljoonan n\u00e4l\u00e4st\u00e4 k\u00e4rsivien joukkoa.<\/p>\n

WFP:n ennuste pohjaa oletukseen, ett\u00e4 konflikti ei ratkea ennen kes\u00e4kuun loppua ja \u00f6ljynhinta pysyy yli sadassa dollarissa barrelilta. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kriisille ei n\u00e4y pikaista loppua. Pahimmiksi oheisk\u00e4rsij\u00f6iksi povataan j\u00e4lleen kerran Afrikan maita.<\/p>\n

Helsingiss\u00e4 viime tiistaina vieraillut WFP:n apulaisjohtaja Rania Dagash-Kamara <\/a>kertoo haastattelussa, ett\u00e4 joidenkin maiden, kuten Afganistanin ja Sudanin osalta ruokakriisi\u00e4 ei tarvitse odotella. Kyse on vain siit\u00e4, miten paljon pahemmaksi ennest\u00e4\u00e4n katastrofaaliset asiat muuttuvat.<\/p>\n

H\u00e4n kertoo esimerkkin\u00e4, ett\u00e4 Arabiemiraatit on keskeinen solmukohta Afganistaniin toimitettavalle ruoka-avulle. Kun yleens\u00e4 ruokaa on voitu l\u00e4hett\u00e4\u00e4 Iranin ja Pakistanin kautta Afganistaniin, nyt sit\u00e4 toimitetaan maanteitse jopa yhdeks\u00e4n L\u00e4hi-id\u00e4n ja Keski-Aasian maan kautta.<\/p>\n

\"YK:n<\/p>\n

YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman WFP:n apulaisjohtaja Rania Dagash-Kamara kertoi kotimaansa Sudanin tilanteesta eduskunnan pikkuparlamentissa viime tiistaina. Kuva:\u00a0Pekka Mykk\u00e4nen HS<\/p>\n

Kun kuljetusajat venyv\u00e4t, yksikk\u00f6hinnat nousevat ja jaettavaa j\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Dagash-Kamaran mukaan Iranin sota ei ole afganistanilaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta suurin ongelma. Sen sijaan se on, ett\u00e4 rikkaiden maiden lahjoitukset afganistanilaisille ja muille <\/a>maailman k\u00f6yhille ovat romahtaneet. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 WFP pystyy auttamaan vain runsasta miljoonaa afganistanilaista aiemman yhdeks\u00e4n miljoonan sijaan.<\/p>\n

My\u00f6s Dagash-Kamaran synnyinmaassa, sis\u00e4llissodan koettelemassa Sudanissa, katastrofit kasautuvat toistensa p\u00e4\u00e4lle. Maan rauhallisemmissa pohjoisosissa pystyt\u00e4\u00e4n yh\u00e4 viljelem\u00e4\u00e4n, mutta polttoaineiden ja lannoitteiden hinnannousut pienent\u00e4v\u00e4t viljelij\u00f6iden tuloja sys\u00e4ten kansaa yh\u00e4 riippuvaisemmaksi h\u00e4t\u00e4avusta.<\/p>\n

Sudanin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 vehn\u00e4st\u00e4 noin 80 prosenttia tuodaan ulkomailta. Iranin sodan aikana leiv\u00e4n hinta on kolminkertaistunut. Yh\u00e4 harvemmat pystyv\u00e4t pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolta perheist\u00e4\u00e4n omin varoin.<\/p>\n

WFP on julkaissut j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n oloisen kartan<\/a>, jossa n\u00e4kyy yksi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu avustusreitti Intiasta Sudaniin. Sotatoimien pelossa alukset matkaavat Afrikan etel\u00e4kulmauksen eli Hyv\u00e4ntoivonniemen ymp\u00e4ri L\u00e4nsi-Afrikan reunustaa seuraten Gibraltarinsalmen l\u00e4pi V\u00e4limerelle ja sielt\u00e4 edelleen Suezinkanavaa pitkin Punaisellemerelle \u2013 ja lopulta m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 Sudaniin.<\/p>\n

Yleens\u00e4 Intiasta l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4 apu on toimitettu<\/a> Sudaniin Adeninlahden ja Punaisenmeren yhdist\u00e4v\u00e4n Bab el-Mandebin salmen l\u00e4pi. Reitti\u00e4 joudutaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jemenin huthikapinallisten iskujen pelossa. J\u00e4rjest\u00f6n mukaan<\/a> uusi reitti on noin 9\u202f000 kilometri\u00e4 pidempi ja kest\u00e4\u00e4 yli kolme viikkoa kauemmin.<\/p>\n

\"Maailman<\/p>\n

Maailman ruokaohjelma WFP toimitti ruoka-apua Sudanin it\u00e4isess\u00e4 Kassalassa viime joulukuussa.<\/p>\n

Sudanin noin 53 miljoonasta asukkaasta toistakymment\u00e4 miljoonaa on paennut kodeistaan ja kaikkiaan 33,7 miljoonaa on humanitaarisen avun<\/a> tarpeessa. Kyseess\u00e4 on maailman suurin humanitaarinen katastrofi.<\/p>\n

Pikaista lohtua ei ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 sen paremmin rauhanneuvotteluissa kuin luontoemonkaan puolesta. Sudanissa alkaa kes\u00e4kuussa tieyhteydet sotkeva sadekausi, mink\u00e4 vuoksi WFP:n pit\u00e4isi toimittaa ruoka-apua ennalta jakopisteisiin. Mutta se ei onnistu, elleiv\u00e4t rikkaammat maat lahjoita pikaisesti 600 miljoonaa dollaria.<\/p>\n

\u201dOlemme leikanneet ruoka-annoksia. N\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4st\u00e4 k\u00e4rsivill\u00e4 alueilla jaamme 70 prosentin annoksia ja muilla kriisialueilla puolikkaita annoksia. Pelk\u00e4\u00e4mme, ett\u00e4 ruokavarastomme ovat tyhj\u00e4t hein\u00e4kuuhun menness\u00e4\u201d, Dagash-Kamara sanoo.<\/p>\n

Useiden ulkopuolisten maiden h\u00e4mment\u00e4m\u00e4 sota alkoi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023, mutta se on j\u00e4\u00e4nyt pysyv\u00e4sti muiden konfliktien varjoon. Edes naisten ja tytt\u00f6jen systemaattinen raiskaaminen ja kauhukertomukset<\/a> jopa vauvojen raiskauksista eiv\u00e4t ole her\u00e4tt\u00e4neet ulkomaailman kiinnostusta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Iranin sota nostaa synkki\u00e4 pilvi\u00e4 my\u00f6s vakaammissa yhteiskunnissa. Luonnonvarakeskuksen eli Luken erikoistutkija Olli Niskanen<\/a> kertoo, ett\u00e4 vaikka suomalaiset viljelij\u00e4t eiv\u00e4t ole suoraan riippuvaisia Persianlahden alueen lannoitteista, sota lis\u00e4\u00e4 hintapaineita Suomessa asti.<\/p>\n

\u201dMarkkinat ovat niin integroituneet. Jos jossakin kysynt\u00e4 kasvaa tai jonnekin ei saada tuotteita Hormuzin kautta, silloin heid\u00e4n on pakko hankkia ne muualta, koska lannoitteet ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyshy\u00f6dykkeit\u00e4.\u201d<\/p>\n

\"Luonnonvarakeskuksen<\/p>\n

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Olli Niskanen. Kuva:\u00a0LUKE<\/p>\n

Esimerkiksi Intian typpilannoitteista valtaosa kytkeytyy Persianlahden maihin ammoniakin ja maakaasun tuontiriippuvuuksien vuoksi. Niskasen mukaan Intia tukee lannoitehankintoja tiukan paikan tullen \u201dhinnalla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4\u201d, mik\u00e4 voi nostaa hintoja entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kytev\u00e4 lannoitekriisi on toistaiseksi pysynyt paljolti n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4, koska moni viljelij\u00e4 hankki t\u00e4m\u00e4n kev\u00e4\u00e4n lannoitteet ennen sotaa. Ruuan hinnat eiv\u00e4t ole merkitt\u00e4v\u00e4sti nousseet, koska sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 muualla maailmassa saatiin viime vuonna hyv\u00e4 sato<\/a>.<\/p>\n

\u201dMutta nyt ep\u00e4varmuus on poikkeuksellisen suurta, kun ei tiedet\u00e4 ensi syksyn hintatasosta, ett\u00e4 mill\u00e4 tuotteita silloin myyd\u00e4\u00e4n. Ja viel\u00e4 isompi kysymysmerkki on se, ett\u00e4 mill\u00e4 hinnalla ostetaan ensi vuoden tuotantopanoksia. Ajatukset ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vuodessa 2027\u201d, Niskanen sanoo.<\/p>\n

\"Karvialainen<\/p>\n

Karvialainen maanviljelij\u00e4 Juha Sarvoiluoma peltot\u00f6iss\u00e4 30. huhtikuuta. Sarviluoma arvioi Satakunnan Kansalle, ett\u00e4 L\u00e4hi-id\u00e4n sekasortoinen tilanne voi aiheuttaa h\u00e4nelle t\u00e4n\u00e4 vuonna 4\u202f000\u20136\u202f000 euron lis\u00e4laskun polttoainekuluissa. Kuva:\u00a0Veera Korhonen<\/p>\n

The Washington Post -lehti kertoi<\/a> \u00e4skett\u00e4in kuvaavan esimerkin maanviljelij\u00f6iden kohtaamasta tylyst\u00e4 matematiikasta. Thaimaassa er\u00e4\u00e4n riisinviljelij\u00e4n laskelmat n\u00e4yttiv\u00e4t, ett\u00e4 rajusti nousseilla hinnoilla 19 hehtaarin viljelyyn kuluvat tuotantopanokset olisivat 33\u00a0000 dollaria, kun riisist\u00e4 voi odottaa saavansa ensi elokuussa vain 22\u202f000 dollaria.<\/p>\n

\u201dVarmaa tappiota\u201d, viljelij\u00e4 sanoi ja p\u00e4\u00e4tti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna peltonsa kylv\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

Niskasen mukaan vastaavanlaisia laskelmia tehd\u00e4\u00e4n Suomessa. Moni viljelij\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 jo nyt tekev\u00e4ns\u00e4 tappiota tulevalla satokaudella. N\u00e4it\u00e4 tappioita tilkit\u00e4\u00e4n muilla tuloilla ja maataloustuilla.<\/p>\n

\u201dSe on ihan realismia my\u00f6s meill\u00e4. T\u00e4n\u00e4 vuonna on kuitenkin hieman tilakohtaista, ett\u00e4 mink\u00e4lainen tuuri on k\u00e4ynyt panoshankinnoissa\u201d, Niskanen sanoo.<\/p>\n

Tuuri voi olla esimerkiksi sellaista, ett\u00e4 joku hankki \u2013 ja toinen ei \u2013 maatalouskoneiden tarvitsemat polttoaineet ennen Iranin sotaa ja \u00f6ljyn hinnannousua. Siin\u00e4 voi kulkea ero kannattavan tai tappiollisen satokauden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n