{"id":25076,"date":"2025-09-04T04:26:08","date_gmt":"2025-09-04T04:26:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/25076\/"},"modified":"2025-09-04T04:26:08","modified_gmt":"2025-09-04T04:26:08","slug":"arkkitehtuurin-finlandia-palkinnosta-kilpailee-nelja-rakennusta-arkkipiispa-tapio-luoma-valitsee-voittajan-savo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/25076\/","title":{"rendered":"Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnosta kilpailee nelj\u00e4 rakennusta \u2013 arkkipiispa Tapio Luoma valitsee voittajan | Savo"},"content":{"rendered":"

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon ehdokkaat on julkistettu. Palkinnon saajaksi on ehdolla nelj\u00e4 rakennusta: Finlandia-talon peruskorjaus, Katajanokan Laituri, asuinkerrostalo Meander T\u00f6\u00f6l\u00f6ss\u00e4 ja Vuosaaren biol\u00e4mp\u00f6laitos.<\/p>\n

Voittajan ehdokkaiden joukosta valitsee arkkipiispa Tapio Luoma<\/strong>. Voittaja julkistetaan lokakuun 6. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Suomen Arkkitehtiliitto (SAFA) my\u00f6nt\u00e4\u00e4 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon jo 12. kertaa. Finalistikohteet valitsi Safan hallituksen nime\u00e4m\u00e4 esiraati.<\/p>\n

Finalistit valittiin avoimella haulla ehdotettujen kohteiden joukosta. Finlandia-talon peruskorjausta lukuun ottamatta kaikki finalistikohteet ovat uudisrakennuksia.<\/p>\n

\u2013\u2009Lupaavimmissa kohteissa esiraati vieraili paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Nelj\u00e4 parasta valikoitui, punnittuamme kohteita arkkitehtuurin eri n\u00e4k\u00f6kulmista, mahdollisimman monipuolisesti, esiraadin puheenjohtaja, professori Matti Sanaksenaho <\/strong>kertoo tiedotteessa.<\/p>\n

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n kolmen viime vuoden aikana valmistuneen uuden rakennuksen tai rakennusryhm\u00e4n suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Palkinto voidaan my\u00f6nt\u00e4\u00e4 joko suomalaisen tai ulkomaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston Suomeen suunnittelemasta ty\u00f6st\u00e4 tai suomalaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston ulkomaille suunnittelemasta ty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 esiraadin arviot finalisteista.<\/p>\n

\t\t
\n\t\t\t\t\"\"\/
\n\t\t\t<\/a>
\n\t\t\t\t\tFinlandia-talo. Tuomas Uusheimo<\/p>\n

\t\t\t\tFinlandia-talo korjattiin rakennuksen henke\u00e4 kunnioittaen, patinaa menett\u00e4m\u00e4tt\u00e4<\/p>\n

L\u00e4hes kolme vuotta kest\u00e4nyt Finlandia-talon peruskorjaus valmistui viime vuonna. Alvar Aallon <\/strong>suunnittelema, suojeltu rakennus on Suomen ikonisimpia moderneja rakennuksia.<\/p>\n

Esiraati arvioi, ett\u00e4 teknisesti haastava peruskorjaus suunniteltiin ja toteutettiin rakennuksen henke\u00e4 kunnioittaen, menett\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuitenkaan modernismille sopivaa patinaa. Finlandia-talon peruskorjaus on esiraadin mukaan omiaan tarjoamaan suuntaviivoja modernien arvorakennusten korjaamiseen Suomessa ja ulkomailla.<\/p>\n

Peruskorjauksessa Finlandia-talon energiatehokkuutta ja esteett\u00f6myytt\u00e4 parannettiin, talotekniikkaa uusittiin, apu- ja teknisi\u00e4 tiloja muutettiin. Rakennuksen julkisivujen marmorit uusittiin ja uuteen laajennukseen sijoitettiin muun muassa uusi keitti\u00f6.<\/p>\n

Peruskorjauksen arkkitehtisuunnittelusta vastasivat Arkkitehdit NRT:n Teemu Tuomi <\/strong>(p\u00e4\u00e4suunnittelija) sek\u00e4 projektiarkkitehdit Tuomo Remes <\/strong>ja Jaakko Haapanen<\/strong>.<\/p>\n

\t\t
\n\t\t\t\t\"\"\/
\n\t\t\t<\/a>
\n\t\t\t\t\tKatajanokan Laituri. Kalle Kouhia<\/p>\n

\t\t\t\tKatajanokan Laiturin arkkitehtuuri on optimistista ja valoisaa<\/p>\n

Valkoinen, puurakenteinen Katajanokan Laituri k\u00e4tkee sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 sek\u00e4 hotellin ett\u00e4 Stora Enson p\u00e4\u00e4konttorin. Viime vuonna ovensa avannut Laituri jatkaa Alvar Aallon suunnitteleman Enso-Gutzeitin p\u00e4\u00e4konttorin ajatusta ulottaa Kauppatorin vaalea rakennusrintama Katajanokalle.<\/p>\n

Esiraati luonnehtii Laiturin arkkitehtuuria valovoimaiseksi ja optimistiseksi, heijastaen rakennuksen tulevaisuuteen katsovia tavoitteita. Sis\u00e4\u00e4n astutaan keskelt\u00e4, suoraan rakennuksen syd\u00e4meen. P\u00e4\u00e4aulan valokuilu samanaikaisesti erottaa ja yhdist\u00e4\u00e4 rakennuksen eriluonteiset osat.<\/p>\n

My\u00f6s materiaalivalintaa pidet\u00e4\u00e4n onnistuneena. Puumateriaali sitoo hiilt\u00e4, tasaa kosteutta ja tarjoaa miellytt\u00e4v\u00e4n akustiikan. Rakennuksessa vallitsee esiraadin mukaan rento, salliva ja ihmisl\u00e4heinen tunnelma.<\/p>\n

Laiturin suunnittelivat Anttinen Oiva Arkkitehtien vastaava arkkitehti Selina Anttinen<\/strong>, Vesa Oiva <\/strong>ja p\u00e4\u00e4suunnittelija Teemu Halme<\/strong>.<\/p>\n

\t\t
\n\t\t\t\t\"\"\/
\n\t\t\t<\/a>
\n\t\t\t\t\tMeander. Kuvatoimisto Kuvio<\/p>\n

\t\t\t\tMeanderin veistoksellinen muoto tarjosi mahdollisuuden toteuttaa tavallisuudesta poikkeavia huoneistoja<\/p>\n

Arkkitehti Steven Holl <\/strong>voitti Taivallahden entisen kasarmikorttelin t\u00e4ydennysrakentamisesta j\u00e4rjestetyn kutsukilpailun vuonna 2006. Monien vaiheiden j\u00e4lkeen poikkeuksellinen asuinkerrostalo valmistui viime syksyn\u00e4.<\/p>\n

Rakennus alkaa matalana entisen kasarmin vierest\u00e4 ja kohoaa kohti naapuruston korkeita kerrostaloja. K\u00e4\u00e4rmem\u00e4isen rakennuksen jalustaosan muodostavat kaksikerroksiset loft-asunnot. Niiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 sijaitsevan parvekevy\u00f6hykkeen lasisein\u00e4t suojaavat ylempien asuinkerrosten parvekkeita ja puujulkisivuja.<\/p>\n

Esiraadin arvion mukaan Meander on hieno esimerkki olemassa olevan korttelirakenteen tiivist\u00e4misest\u00e4, ja omaper\u00e4inen ratkaisu vastaa ahtaan rakennuspaikan asettamiin haasteisiin. Rakennuksen kaikilla 115 huoneistolla on kullakin oma identiteettins\u00e4. Monipuoliset yhteistilat ovat omiaan edist\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6llisyytt\u00e4.<\/p>\n

Meanderin suunnittelusta vastasivat yhdysvaltalainen Steven Holl Architects, suunnittelijoina Steven Holl<\/strong>, Noah Yaffe <\/strong>ja Jongseo Lee <\/strong>sek\u00e4 suomalainen ARK-house arkkitehdit, suunnittelijoina Pentti Kareoja <\/strong>ja Pauli Terho<\/strong>. Steven Holl tunnetaan my\u00f6s nykytaiteen museo Kiasman (1998) suunnittelijana.<\/p>\n

\t\t
\n\t\t\t\t\"\"\/
\n\t\t\t<\/a>
\n\t\t\t\t\tVuosaaren biol\u00e4mp\u00f6laitos. Max Plunger<\/p>\n

\t\t\t\tVuosaaren biol\u00e4mp\u00f6laitos osoittaa, ett\u00e4 teollisuusrakennus voi olla arkkitehtonisesti kunnianhimoinen<\/p>\n

Vuonna 2023 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu Vuosaaren biol\u00e4mp\u00f6laitos on sek\u00e4 teknisesti edistyksellinen ett\u00e4 arkkitehtonisesti kunnianhimoinen. Biol\u00e4mp\u00f6laitoksen rakennukset, niit\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4t kuljettimet sek\u00e4 lukuisat piiput, portaat, sillat ja s\u00e4ili\u00f6t muodostavat yhdess\u00e4 kiehtovan suurmaiseman.<\/p>\n

Esiraadin arvion mukaan arkkitehdit ovat ottaneet k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevista aineksista kaiken irti: Vinot betonirakenteet tuovat mieleen monumentaalisten goottilaisten kirkkojen ulkoiset tukikaaret. Pienemm\u00e4t rakennukset sijoittuvat l\u00e4helle kulkureittej\u00e4 ja kekseli\u00e4s maisemointi luo kulkijoille miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 katutilaa.<\/p>\n

Biol\u00e4mp\u00f6laitos on esiraadin mukaan suunniteltu l\u00e4peens\u00e4 laadukkaasti, jopa leikkis\u00e4sti. Rakennus kykenee tuomaan teollisen arkkitehtuurin moderniseen perinteeseen omaleimaisen lis\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

Rakennuksen suunnittelusta vastasivat Kivinen Rusanen Arkkitehtien Tuomas Kivinen <\/strong>(p\u00e4\u00e4suunnittelija), Uros Kostic<\/strong>, Anna Blomqvist<\/strong>, Maija Hirvilammi <\/strong>ja Tania Serrano<\/strong>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon ehdokkaat on julkistettu. Palkinnon saajaksi on ehdolla nelj\u00e4 rakennusta: Finlandia-talon peruskorjaus, Katajanokan Laituri, asuinkerrostalo Meander…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":25077,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[135],"tags":[389,387,388,390,137,33,31,30,2353,108,5202,5512,1003,8082,32,394,393,391,392,6695,109],"class_list":{"0":"post-25076","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-taiteet-ja-suunnittelu","8":"tag-arts","9":"tag-arts-and-design","10":"tag-artsanddesign","11":"tag-design","12":"tag-entertainment","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-hotellit-ja-majoitus","17":"tag-kulttuuri","18":"tag-modernismi","19":"tag-rakennusten-tai-niiden-osien-rakentaminen-seka-maa-ja-vesirakentaminen","20":"tag-rakentaminen","21":"tag-stora-enso","22":"tag-suomi","23":"tag-suunnittelu","24":"tag-taiteet","25":"tag-taiteet-ja-suunnittelu","26":"tag-taiteetsuunnittelu","27":"tag-toolo","28":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/25076","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=25076"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/25076\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/25077"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=25076"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=25076"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=25076"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}