Vaarallisin hetki on siirtym\u00e4vaihe, jossa Yhdysvaltojen sitoutuminen horjuu, Euroopan suorituskyky ei ole viel\u00e4 valmis ja Ven\u00e4j\u00e4 uskoo n\u00e4kev\u00e4ns\u00e4 mahdollisuuden, kirjoittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen.<\/p>\n
Euroopan turvallisuudessa on alkamassa vaihe, jota ei pid\u00e4 v\u00e4h\u00e4tell\u00e4.<\/p>\n
Yhdysvaltojen tuore p\u00e4\u00e4t\u00f6s vet\u00e4\u00e4 5 000 sotilasta pois Saksasta voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 alkuun pienelt\u00e4 liikkeelt\u00e4. Sit\u00e4 se ei kuitenkaan ole, sill\u00e4 kyse ei ole vain joukkom\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, vaan suunnasta.<\/p>\n
Se kertoo, ett\u00e4 Yhdysvallat on valmis muuttamaan rooliaan Euroopassa t\u00e4ll\u00e4 kertaa tosissaan. Kyse ei ole vain retoriikasta tai rankaisusta.<\/p>\n
Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen Euroopan turvallisuus on rakentunut yhden perusolettamuksen varaan, jonka mukaan Yhdysvallat on t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja se pysyy t\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Sen l\u00e4sn\u00e4olo on merkinnyt joukkoja, tukikohtia, komentorakenteita, tiedustelua, strategista kuljetuskyky\u00e4, ydinsateenvarjoa ja ennen kaikkea pelotetta.<\/p>\n
Nyt t\u00e4m\u00e4 oletus heiluu kovaa. Amerikkalaisten tuki ei ole viel\u00e4 romahtanut, mutta juuri horjuminen tekee tilanteesta vaarallisen.<\/p>\n
Hein\u00e4kuussa l\u00e4hestyv\u00e4 Naton huippukokous Ankarassa voi muodostua liittokunnan t\u00e4rkeimm\u00e4ksi hetkeksi kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Donald Trump<\/strong> voi saapua paikan p\u00e4\u00e4lle kovine vaatimuksineen tai jopa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 olla tulematta ollenkaan.<\/p>\n Euroopalta voidaan edellytt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 nopeampaa puolustusmenojen kasvua, selvemp\u00e4\u00e4 tukea Yhdysvaltojen operaatioille ja hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 mallille, jossa amerikkalainen turvatakuu muuttuu aiempaa ehdollisemmaksi.<\/p>\n Pahimmillaan amerikkalaiset voivat ilmoittaa aikeesta vet\u00e4yty\u00e4 Natosta nopeassa aikataulussa ja t\u00e4ll\u00f6in kyse ei ole en\u00e4\u00e4 vain taakanjaosta, vaan koko Naton poliittisesta luonteesta.<\/p>\n Naton pelote ei perustu pelkk\u00e4\u00e4n sotilaalliseen voimaan vaan sen uskottavuuteen. Vastustajan on uskottava, ett\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ys yht\u00e4 liittolaista vastaan johtaa kollektiiviseen vastaukseen.<\/p>\n Jos Yhdysvaltojen sitoutuminen alkaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valikoivalta, ehdolliselta tai henkil\u00f6kohtaisen neuvottelun kohteelta, pelote heikkenee v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. T\u00e4st\u00e4 on valitettavasti jo merkkej\u00e4 ilmassa. Ven\u00e4j\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n katso vain prikaatien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 vaan sit\u00e4, onko Nato riitt\u00e4v\u00e4n yhten\u00e4inen kriisin hetkell\u00e4 vai ei.<\/p>\n Juuri t\u00e4m\u00e4 tekee tulevista vuosista vaarallisia.<\/p>\n Eurooppa on aloittanut puolustuksensa vahvistamisen, mutta raha ei muutu sotilaalliseksi kyvyksi yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4. Kiel Institute for the World Economyn viime vuodelta raportti arvioi, ett\u00e4 Euroopan tuotannon pit\u00e4isi kasvaa monissa keskeisiss\u00e4 maavoimaj\u00e4rjestelmiss\u00e4 noin kolmesta kuuteen kertaan, jos Ven\u00e4j\u00e4n etumatkaa halutaan kaventaa seuraavan viiden vuoden aikana. Raportin mukaan Eurooppa ei ole t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 \u201cFit for war by 2030\u201d, vaan edelleen vahvasti riippuvainen Yhdysvalloista.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 on vieras ajatus maanosalle, joka on tottunut puhumaan enemm\u00e4n budjeteista kuin sodasta ja suorituskyvyist\u00e4.<\/p>\n Euroopan ongelma ei ole en\u00e4\u00e4 ensisijaisesti rahapula. Puolustusmenot ovat nousseet nopeasti, ja kalustohankinnat ovat yli kaksinkertaistuneet.<\/p>\n Ongelmana on pikemminkin se, ettei raha muutu riitt\u00e4v\u00e4n nopeasti toimitetuksi suorituskyvyksi. Hankintap\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 toimitukseen voi kulua kolme vuotta tai enemm\u00e4n. Jos Eurooppa haluaa olla valmis vuonna 2030, tilaukset on teht\u00e4v\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, eik\u00e4 vasta vuosikymmenen lopussa.<\/p>\n Samaan aikaan Ven\u00e4j\u00e4 toimii t\u00e4ysin eri rytmiss\u00e4. Se on sotaa k\u00e4yv\u00e4 valtio, joka on mobilisoinut talouttaan, kasvattanut asevoimiensa kokemusta ja oppinut modernia drooni-, tykist\u00f6- ja elektronista sodank\u00e4ynti\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n sotatalous k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4hes seitsem\u00e4n prosenttia bruttokansantuotteesta armeijaan, ja maan tuotanto on monissa j\u00e4rjestelmiss\u00e4 kasvanut dramaattisesti vuodesta 2022 l\u00e4htien. Ven\u00e4j\u00e4 valmistaa enemm\u00e4n panssarivaunuja, tykist\u00f6\u00e4 ja ilmapuolustusta kuin useimmat eurooppalaiset maat yhteens\u00e4.<\/p>\n T\u00e4rkeint\u00e4 on kuitenkin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse t\u00e4ysimittaista sotaa saavuttaakseen tavoitteensa.<\/p>\n Riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se onnistuu horjuttamaan Naton uskottavuutta. New York Timesissa hiljattain esitelty sotapelisimulaatio oli t\u00e4ss\u00e4 suhteessa pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n Sen skenaariossa Ven\u00e4j\u00e4 valtasi pienen kaistaleen Baltian alueelta, uhkasi eskalaatiolla ja sai Yhdysvallat neuvottelemaan. Kun Washington ep\u00e4r\u00f6i, Nato lamaantui k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 poliittisesti.<\/p>\n Kyse ei ollut niink\u00e4\u00e4n sotilaallisesta ylivoimasta kuin siit\u00e4, ett\u00e4 vastapuoli uskoi l\u00e4nnen olevan hajanainen.<\/p>\n Juuri t\u00e4llaisia hetki\u00e4 opportunistiset suurvallat etsiv\u00e4t historiassa. Siis rakoja, joissa vastustaja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4vaiheessa haavoittuvalta.<\/p>\n Juuri siksi Euroopan vaaran vuodet liittyv\u00e4tkin huonoihin ajoituksiin yhdistettyn\u00e4 h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n opportunismiin.<\/p>\n Yhdysvaltojen vet\u00e4ytyminen eli liian nopea avioero amerikkalaisten ja eurooppalaisten v\u00e4lill\u00e4 johtaisi turvallisuusvajeeseen vanhalla mantereella, jolloin Ven\u00e4j\u00e4 saattaisi iske\u00e4 juuri ennen kuin ehdimme vahvistua.<\/p>\n Euroopan ongelma on, ettei se pysty nopeasti paikkaamaan mahdollista amerikkalaista vajetta.<\/p>\n Silt\u00e4 puuttuu edelleen strategista kuljetuskapasiteettia, satelliittitiedustelua, integroitua ilma- ja ohjuspuolustusta, pitk\u00e4n kantaman iskuvoimaa ja moderneja komentoj\u00e4rjestelmi\u00e4.<\/p>\n Kielin raportti korostaa, ett\u00e4 Euroopan riippuvuus Yhdysvalloista ei ole suurinta perinteisess\u00e4 kalustossa, vaan juuri kaikkein kriittisimmiss\u00e4 korkean teknologian kyvyiss\u00e4.<\/p>\n Vieraskyn\u00e4n kirjoittaja Henri Vanhanen on ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija. Inka Soveri<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 Euroopan on lopetettava turvallisuuskeskustelu, jossa keskityt\u00e4\u00e4n vain prosenttilukuihin. Oleellista ei ole en\u00e4\u00e4 se, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 maa kaksi vai kolme prosenttia puolustukseen vaan se, mit\u00e4 rahalla saadaan aikaan ja kuinka nopeasti.<\/p>\n Euroopan on siirrytt\u00e4v\u00e4 budjettipuheesta sotilaallisen suorituskyvyn puheeseen.<\/p>\n Se tarkoittaa ainakin viitt\u00e4 asiaa.<\/p>\n Ensinn\u00e4kin Euroopan on kasvatettava puolustusteollista tuotantoaan nopeasti ja etupainotteisesti. Tilausten pit\u00e4\u00e4 olla suuria, pitk\u00e4kestoisia ja ennakoitavia, jotta yritykset uskaltavat investoida tuotantolinjoihin.<\/p>\n Toiseksi Euroopan on rakennettava it\u00e4\u00e4n ja pohjoiseen konkreettista pelotetta. Miinoitteet, linnoitteet, droonipuolustus, ilmatorjunta ja eteen sijoitettu kalusto eiv\u00e4t ole vanhanaikaisia ratkaisuja, vaan juuri niit\u00e4 keinoja, joilla Ven\u00e4j\u00e4n mahdollinen nopea l\u00e4pimurto voidaan est\u00e4\u00e4.<\/p>\n Kolmanneksi Euroopan on integroitava Ukraina osaksi eurooppalaista puolustusteollista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Ukraina on rakentanut sodan aikana yhden maailman innovatiivisimmista drooni- ja taisteluteknologian ekosysteemeist\u00e4. Euroopan pit\u00e4isi oppia siit\u00e4 eik\u00e4 tarkastella Ukrainaa vain avunsaajana.<\/p>\n Nelj\u00e4nneksi Euroopan on rakennettava omia strategisia mahdollistajiaan. Satelliitit, tiedustelu, strateginen ilmakuljetus ja pitk\u00e4n kantaman asej\u00e4rjestelm\u00e4t ovat kyvykkyyksi\u00e4, joiden puute tekee Euroopasta edelleen riippuvaisen Washingtonista.<\/p>\n Viidenneksi Euroopan on pysytt\u00e4v\u00e4 poliittisesti yhten\u00e4isen\u00e4. Trumpin tapa tehd\u00e4 politiikkaa perustuu painostukseen ja jakamiseen. Yksitt\u00e4isi\u00e4 maita palkitaan, toisia moititaan. Jos Eurooppa vastaa t\u00e4h\u00e4n hajautuneesti, se h\u00e4vi\u00e4\u00e4.<\/p>\n Samalla Euroopan on muistettava, ettei riippuvuus ole yksisuuntaista.<\/p>\n Yhdysvaltojen l\u00e4sn\u00e4olo Euroopassa ei ole vain lahja eurooppalaisille. Ramstein, Menwith Hill, Britannian tukikohdat, Italian lentotukikohdat ja koko eurooppalainen tukikohtaverkosto muodostavat perustan my\u00f6s Yhdysvaltojen globaalille voimapolitiikalle.<\/p>\n Eurooppa on Yhdysvalloille lentotukialus, logistinen keskus ja tiedustelualusta L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n, Afrikkaan, Atlantille ja arktiselle alueelle.<\/p>\n Euroopan ei siis pid\u00e4 n\u00f6yristell\u00e4 eik\u00e4 irtautua vaan neuvotella realistisesti. Trumpia ei manageerata moraalisella paheksunnalla vaan rakentamalla tilanne, jossa transatlanttinen suhde palvelee molempien etuja my\u00f6s uudessa tilanteessa.<\/p>\n Suomen kannalta johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on selv\u00e4. Meid\u00e4n etumme on vahva Nato, mutta my\u00f6s Eurooppa, joka ei lamaannu, jos Yhdysvallat ep\u00e4r\u00f6i. Suomen on oltava niiden maiden joukossa, jotka ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t ajan vakavuuden ensimm\u00e4isin\u00e4.<\/p>\n Presidentti Alexander Stubb<\/strong> on varoittanut, ett\u00e4 Euroopalla on ehk\u00e4 viisi vuotta aikaa vahvistaa turvallisuuttaan. Todellisuudessa vaarallisin hetki ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole se, jolloin Eurooppa on jo vahva.<\/p>\n Vaarallisin hetki on siirtym\u00e4vaihe, jossa Yhdysvaltojen sitoutuminen horjuu, Euroopan suorituskyky ei ole viel\u00e4 valmis ja Ven\u00e4j\u00e4 uskoo n\u00e4kev\u00e4ns\u00e4 mahdollisuuden. Historiassa t\u00e4llaiset v\u00e4lit eiv\u00e4t ole j\u00e4\u00e4neet k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vaarallisin hetki on siirtym\u00e4vaihe, jossa Yhdysvaltojen sitoutuminen horjuu, Euroopan suorituskyky ei ole viel\u00e4 valmis ja Ven\u00e4j\u00e4 uskoo n\u00e4kev\u00e4ns\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":234343,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[35,802,22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,803,28,29,15,18,21,637,2535,32,19,20,2534,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-250792","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-24h","9":"tag-armeijat-ja-aseelliset-joukot","10":"tag-breaking-news","11":"tag-breakingnews","12":"tag-featured-news","13":"tag-featurednews","14":"tag-fi","15":"tag-finland","16":"tag-finnish","17":"tag-headlines","18":"tag-latest-news","19":"tag-latestnews","20":"tag-levottomuudet-ja-sodat","21":"tag-main-news","22":"tag-mainnews","23":"tag-news","24":"tag-otsikot","25":"tag-paauutiset","26":"tag-politiikka","27":"tag-puolustuspolitiikka","28":"tag-suomi","29":"tag-top-stories","30":"tag-topstories","31":"tag-turvallisuuspolitiikka","32":"tag-ulkomaat","33":"tag-uutiset","34":"tag-world","35":"tag-world-news","36":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116592665468500044","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/250792","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=250792"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/250792\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/234343"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=250792"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=250792"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=250792"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}