{"id":25080,"date":"2025-09-04T04:31:06","date_gmt":"2025-09-04T04:31:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/25080\/"},"modified":"2025-09-04T04:31:06","modified_gmt":"2025-09-04T04:31:06","slug":"sydan-ja-verisuoniterveys-tukee-ajattelukykya-uusi-menetelma-alzheimerin-tautiin-liittyvien-valtimoperaisten-aivoimpulssien-mittaamiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/25080\/","title":{"rendered":"Syd\u00e4n- ja verisuoniterveys tukee ajattelukyky\u00e4 &#8211; uusi menetelm\u00e4 Alzheimerin tautiin liittyvien valtimoper\u00e4isten aivoimpulssien mittaamiseen"},"content":{"rendered":"<p>Yleens\u00e4 optinen virtausanalyysi tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 tasossa videokuvissa mutta Zalan Rajnan v\u00e4it\u00f6stutkimuksessa kehitettiin kolmiulotteinen optinen virtausmittaus, joka mahdollistaa aivojen 3D-virtausmittauksen toiminnallisista magneettikuvista. T\u00e4t\u00e4 ei ole ennen tehty. Tulokset ovat merkitt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n<p>Glymfaattinen j\u00e4rjestelm\u00e4 on aivojen imusuonistoj\u00e4rjestelm\u00e4n toiminnallinen vastine. Se auttaa liukenevien proteiinien ja metaboliittien puhdistumisessa ja on siksi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n hermoston terveyden yll\u00e4pit\u00e4miseksi. Heikentynyt glymfaattinen toiminta lis\u00e4\u00e4 amyloidi-beta-plakkien (A\u03b2) muodostumista sek\u00e4 kognitiivisia puutteita. A\u03b2-proteiinien kertyminen aivojen valtimosein\u00e4mille on Alzheimerin taudin tunnusmerkki, joka muodostaa yhteyden taudin, glymfaattisen toimintah\u00e4iri\u00f6n ja verisuonten terveyden heikkenemisen v\u00e4lill\u00e4. Aivojen glymfaattinen puhdistusj\u00e4rjestelm\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 valtimopulsseja, ja n\u00e4iden pulsaatioiden on osoitettu muuttuvan Alzheimerin taudissa.<\/p>\n<p>Diplomi-insin\u00f6\u00f6ri Zalan Rajna selvitti ja kehitti v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksessaan uusia menetelmi\u00e4, jotka erottavat fysiologiset pulssit hermosolujen toiminnasta ja mittaavat valtimoper\u00e4isten aivoimpulssien etenemisnopeutta ja -suuntaa ihmisaivoissa magneettiresonanssi-enkefalografian (MREG) avulla.<\/p>\n<p>\u201dValtimoper\u00e4isten aivoimpulssien muutosten tarkemman arvioimisen katsottiin olevan tarpeen, koska Alzheimerin taudissa niiden merkitys on suuri. V\u00e4it\u00f6skirjassani esittelen kehitt\u00e4m\u00e4mme menetelm\u00e4n fysiologisten pulsaatioiden laskostumattoman mittaamisen. Datassa havaittiin spontaaneja hermotoimintavy\u00f6ryj\u00e4, jotka erosivat selv\u00e4sti kvasiperiodisista fysiologisista aivopulsseista. Glymfaattinen j\u00e4rjestelm\u00e4 ja sen yhteys sek\u00e4 valtimoper\u00e4iseen pulsaatioon ett\u00e4 Alzheimerin tautiin ovat her\u00e4tt\u00e4neet yh\u00e4 enemm\u00e4n tutkimuksellista kiinnostusta, mink\u00e4 vuoksi optinen virtausalgoritmi kehitettiin mittaamaan valtimoimpulssien levi\u00e4mist\u00e4 aivoissa\u201d, Zalan Rajna kertoo.<\/p>\n<p>Optisen virtausanalyysin avulla laskettiin pulssin etenemisnopeuskartta, jonka perusteella Alzheimerin taudin muutoksia tutkittiin. Mittauksissa havaittiin aivoalueita, joissa pulssit etenev\u00e4t nopeammin, hitaammin tai jopa k\u00e4\u00e4nteiseen suuntaan.<\/p>\n<p>\u201dT\u00e4m\u00e4 viittaa muutoksiin, tai jopa h\u00e4iri\u00f6ihin, aivojen valtimopulsaatiossa Alzheimerin taudissa. Optinen virtausanalyysi edist\u00e4\u00e4 taudin tutkimusta tunnistamalla ja kvantifioimalla muutoksia aivopulsseissa, mik\u00e4 vahvistaa Alzheimerin taudin ja heikentyneen aivon puhdistumisen v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4. Ottaen huomioon valtimopulsaation olennaisen roolin aivojen glymfaattisessa puhdistusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, t\u00e4m\u00e4 tutkimus lis\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4mme verisuoniterveyden mahdollisesta vaikutuksesta dementiaan\u201d, v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksen p\u00e4\u00e4ohjaaja professori <strong>Tapio Sepp\u00e4nen<\/strong> Oulun yliopistosta sanoo.<\/p>\n<p>Tutkimuksen t\u00e4rkein tieteellinen panos on uusien analyysimenetelmien kehitt\u00e4minen. Niiden avulla voidaan ei-invasiivisesti ja ilman varjoainetta mitata neurofluidin virtausta ultranopealla toiminnallisella magneettikuvauksella.\u00a0<\/p>\n<p>\u201dN\u00e4ihin kuuluvat hermostollisten tapahtumien erottaminen toistuvista neurofluidisista signaaleista, kuten hengityksest\u00e4 ja syd\u00e4menly\u00f6nneist\u00e4, valtimoper\u00e4isten impulssien etenemisnopeuden seuraaminen aivoissa sek\u00e4 Alzheimerin tautiin liittyvien muutosten tunnistaminen\u201d, Rajna tiivist\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Valtimoper\u00e4iset pulsaatiot ohjaavat aivojen kuona-aineiden poistumista, mik\u00e4 on elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 aivoterveyden ja ajattelukyvyn s\u00e4ilymisen kannalta.<\/p>\n<p>\u201dT\u00e4m\u00e4 tutkimus on ensimm\u00e4inen, joka osoittaa, miten syd\u00e4men aiheuttamat aivopulsaatiot muuttuvat sek\u00e4 nopeudeltaan ett\u00e4 suunnaltaan Alzheimerin taudissa mahdollistaen aivojen heikentyneen kuona-aineiden poiston kartoittamisen t\u00e4ss\u00e4 yleisimm\u00e4ss\u00e4 dementian muodossa\u201d, v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksen toinen ohjaaja professori <strong>Vesa Kiviniemi<\/strong> korostaa.<\/p>\n<p>Diplomi-insin\u00f6\u00f6ri\u00a0<strong>Zalan Rajna<\/strong>\u00a0v\u00e4ittelee Oulun yliopistossa perjantaina 5.9. Tietotekniikan v\u00e4it\u00f6skirjan suomennettu otsikko on Hermo- ja valtimopulssien seuranta MR-enkefalografiassa (Tracking neuronal and cardiovascular impulses in MR-encephalography). Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimii professori\u00a0<strong>Jussi Tohka<\/strong>\u00a0It\u00e4-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori\u00a0<strong>Tapio Sepp\u00e4nen<\/strong>\u00a0Oulun yliopistosta. V\u00e4it\u00f6stilaisuus alkaa kello 12 Linnanmaalla salissa IT115 ja on seurattavissa my\u00f6s et\u00e4n\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Yleens\u00e4 optinen virtausanalyysi tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 tasossa videokuvissa mutta Zalan Rajnan v\u00e4it\u00f6stutkimuksessa kehitettiin kolmiulotteinen optinen virtausmittaus, joka mahdollistaa aivojen&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":25081,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167],"class_list":{"0":"post-25080","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-suomi","13":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/25080","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=25080"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/25080\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/25081"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=25080"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=25080"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=25080"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}