Niiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t harvinaiset metallit voisivat tuottaa yli 1,1 miljardin euron arvosta raaka-aineita. Fraunhofer Austria -instituutin tutkimuksen mukaan laitteet ovat liian vanhoja uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mutta arvokkaita kierr\u00e4tysmateriaalina.<\/p>\n
Koko Euroopassa puhelimista voitaisiin saada muun muassa 5 000 tonnia kobolttia ja yhdeks\u00e4n tonnia kultaa.<\/p>\n
Suomessa laitteita on suhteessa eniten. Jopa 1,53 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistettua \u00e4lypuhelinta asukasta kohden. Arvoltaan suomalaiskodeista l\u00f6ytyv\u00e4 metallip\u00e4\u00e4oma on noin 14,4 miljoonaa euroa.<\/p>\n
\u2013 Vanhojen \u00e4lypuhelinten hautaaminen laatikoihin ei ole viisasta, toteaa Refurbed yrityksen perustaja Kilian Kaminski<\/strong>.<\/p>\n H\u00e4nen mukaansa kierr\u00e4tt\u00e4minen paitsi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6kuormitusta my\u00f6s tukee EU:n strategista autonomiaa raaka-ainehuollossa.<\/p>\n Tiedot ilmenev\u00e4t Fraunhofer Austria -tutkimusinstituutin tutkimuksesta, jonka on teett\u00e4nyt Euroopan johtava kunnostettujen laitteiden markkinapaikka Refurbed. Fraunhofer Austrian Paul Rudorf<\/strong> huomauttaa, ett\u00e4 elektroniikkaj\u00e4tteen metallipitoisuus voi olla suurempi kuin perinteisiss\u00e4 malmeissa ja siksi laatoissa lojuvat puhelimet voivat olla nykyp\u00e4iv\u00e4n tuottavimpia \u201dkaivoksia\u201d.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vain noin kymmenen prosenttia eurooppalaisista puhelimista kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n. Suomessa kierr\u00e4tys on ollut helppoa jo vuosikymmeni\u00e4, mutta monelta j\u00e4\u00e4 se silti tekem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n Arto Puumalainen<\/strong> SER-tuottajayhteis\u00f6st\u00e4 muistuttaa, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6romun voi vied\u00e4 ilmaiseksi j\u00e4teasemille tai palauttaa kauppoihin sek\u00e4 n\u00e4in palauttaa arvokkaat materiaalit turvallisesti uudelleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n Vain murto-osa vanhoihin \u00e4lypuhelimiin sidotuista resursseista hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n. \u00c4lypuhelinten globaali kierr\u00e4tysaste on vain 7,5 prosenttia, ja Euroopassakin vain noin kymmenen prosenttia laitteista kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Suuri osa kierr\u00e4tysj\u00e4rjestelm\u00e4n ulkopuolelle j\u00e4\u00e4vist\u00e4 laitteista joko j\u00e4\u00e4 kotitalouksiin tai vied\u00e4\u00e4n toisinaan laittomasti kehitysmaihin.<\/p>\n Samaan aikaan EU:n riippuvuus tuontiraaka-aineista kasvaa muun muassa puolustusteollisuuden, uusien teknologioiden ja uusiutuvaan energiaan panostamisen vuoksi. Siksi EU on asettanut tavoitteekseen kattaa 25 prosenttia raaka-ainetarpeestaan kierr\u00e4tyksell\u00e4 vuoteen 2030 menness\u00e4. Suomessa s\u00e4hk\u00f6- ja elektroniikkalaiteromun on voinut kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 helposti SER-kierr\u00e4tyksen avulla jo yli 20 vuoden ajan.<\/p>\n \u2013 S\u00e4hk\u00f6- ja elektroniikkaj\u00e4te on helppo kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 viem\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistuneet laitteet ilmaiseksi SER-kierr\u00e4tyspisteisiin, joita l\u00f6ytyy muun muassa j\u00e4teasemilta. Vanhat laitteet voi my\u00f6s palauttaa maksutta s\u00e4hk\u00f6laitteita myyviin kauppoihin. N\u00e4in varmistetaan, ett\u00e4 laitteiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t metallit ja muut materiaalit p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t uudelleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n turvallisesti, sanoo Puumalainen.<\/p>\n Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Niiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t harvinaiset metallit voisivat tuottaa yli 1,1 miljardin euron arvosta raaka-aineita. Fraunhofer Austria -instituutin tutkimuksen mukaan laitteet…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":25104,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,8087,32,78],"class_list":["post-25103","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-talous","tag-business","tag-economy","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-kierratys","tag-suomi","tag-talous"],"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/25103","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=25103"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/25103\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/25104"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=25103"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=25103"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=25103"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}