{"id":2512,"date":"2025-08-12T02:22:38","date_gmt":"2025-08-12T02:22:38","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/2512\/"},"modified":"2025-08-12T02:22:38","modified_gmt":"2025-08-12T02:22:38","slug":"etana-mutta-kuitenkin-ryhmassa-pienessa-lukiossa-otettiin-kokouksista-tutut-laitteet-kayttoon-kotimaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/2512\/","title":{"rendered":"Et\u00e4n\u00e4, mutta kuitenkin ryhm\u00e4ss\u00e4 \u2013 pieness\u00e4 lukiossa otettiin kokouksista tutut laitteet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n | Kotimaa"},"content":{"rendered":"

Pienten lukioiden on ik\u00e4luokkien pienentyess\u00e4 etsitt\u00e4v\u00e4 kuntarajat ylitt\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja, jotta opetusryhm\u00e4t t\u00e4yttyv\u00e4t. <\/p>\n

Nilsi\u00e4n lukiossa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n abiturienttien yhteiskuntaopin kurssi. Nelj\u00e4 opiskelijaa seuraa opetusta Juankosken lukiolta. Video: Antti Karhunen \/ Yle<\/p>\n

Pohjois-Savossa Nilsi\u00e4ss\u00e4 ja Juankoskella on otettu t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uudenlainen opetustila.<\/p>\n

Molemmissa lukioissa on nyt luokkahuone, josta on kamera- ja \u00e4\u00e4niyhteys toiseen lukioon. Tekniikan ansiosta yksi opettaja pystyy opettamaan kahdessa luokassa yht\u00e4 aikaa. Tavoitteena on turvata monipuolinen kurssitarjotin my\u00f6s pienten lukioiden opiskelijoille.<\/p>\n

Esimerkiksi abiturienttien yhteiskuntaopin kurssi saatiin toteutumaan, kun siihen osallistui kolme opiskelijaa Nilsi\u00e4st\u00e4 ja nelj\u00e4 Juankoskelta.<\/p>\n

Opiskelijat ovat ottaneet uudet opetustilat vastaan my\u00f6nteisesti. Opetus on yhdistelm\u00e4 et\u00e4opiskelua ja fyysist\u00e4 l\u00e4sn\u00e4oloa. Kahdessa luokkatilassa kukaan ei istu yksin.<\/p>\n

\u2013 Keskustelu on paljon luontevampaa, kun mikki\u00e4 ei tarvitse avata vuorotellen, kertoo abiturientti Miia Niskanen<\/strong> Juankosken lukiosta.<\/p>\n

My\u00f6s Nilsi\u00e4n lukion abiturientti Viivi Iivarinen<\/strong> pit\u00e4\u00e4 luokkatilojen vuorovaikutusta hyv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Tavallinen et\u00e4opiskelu on ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n yksin\u00e4isemp\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on lis\u00e4nnyt yhteis\u00f6llisyyden tuntua, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n

\"Nilsi\u00e4n<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Viivi Iivarinen opiskelee Nilsi\u00e4n lukiossa kolmatta vuotta. Kuva: Antti-Petteri Karhunen \/ Yle<\/p>\n

Opettajan n\u00e4k\u00f6kulmasta samanaikaisesti annettu l\u00e4hi- ja et\u00e4opetus vaatii erilaista ty\u00f6otetta ja uuden tekniikan opettelua.<\/p>\n

\u2013 Opetus vaatii enemm\u00e4n selke\u00e4\u00e4 rakennetta, suunnittelua, ja suunnitelmassa pit\u00e4ytymist\u00e4, kertoo opettaja Anne Pitk\u00e4nen<\/strong>.<\/p>\n

Opettajat kokevat uuden opetustavan kuormittavaksi<\/p>\n

Opettajia edustava Opetusalan Ammattij\u00e4rjest\u00f6 OAJ teki viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 lukio-opettajille j\u00e4senkyselyn. Siihen vastasi 766 opettajaa eri puolilta Suomea.<\/p>\n

Erityisasiantuntija Tuomo Laakso<\/strong> kertoo, ett\u00e4 kolme nelj\u00e4st\u00e4 kyselyyn vastanneesta opettajasta kokee hybridiopetuksen ongelmalliseksi. 89 prosentin mielest\u00e4 opetus pit\u00e4isi antaa l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti vain l\u00e4hiopetuksena.<\/p>\n

\u2013 Opettajien vahva viesti on, ett\u00e4 et\u00e4opetus ja l\u00e4hiopetus edellytt\u00e4v\u00e4t erilaista pedagogiikkaa, jolloin niiden antaminen samanaikaisesti on kuormittavaa.<\/p>\n

Kahden erilaisen opetustavan yhdist\u00e4misen lis\u00e4ksi opettajat ovat huolissaan vastuukysymyksist\u00e4. Kuka esimerkiksi vastaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tilan turvallisuudesta, jos toisella paikkakunnalla tapahtuu vaaratilanne? Toisaalta opettajat tunnistavat, ett\u00e4 opiskelijoille tekee hyv\u00e4\u00e4 harjoitella erilaisia opiskelutapoja jatko-opintoja ajatellen.<\/p>\n

Laakso ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Pohjois-Savossa pieniss\u00e4 lukioissa kokemukset ovat voineet olla hyv\u00e4t. Syyn\u00e4 ovat poikkeuksellisen pienet ryhm\u00e4koot.<\/p>\n

\u2013 On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 opettajat eiv\u00e4t pysty liikkumaan satojen kilometrien alueella, eik\u00e4 sit\u00e4 voi edellytt\u00e4\u00e4 opiskelijoiltakaan. Silloin on turvauduttava et\u00e4v\u00e4litteisiin menetelmiin.<\/p>\n

\"Opettaja<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Opettaja Anne Pitk\u00e4nen k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 hybridiopetukseen tarvittavia laitteita. Kuva: Antti-Petteri Karhunen \/ YleHybridiopetusta tarjotaan my\u00f6s jatko-opinnoissa<\/p>\n

It\u00e4-Suomen yliopisto ryhtyi kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n hybridiopetusta koronavuosien j\u00e4lkeen. Syntyi kaksi koetilaa, toinen Joensuun ja toinen Kuopion kampukselle.<\/p>\n

Korona-aika osoitti sen, ett\u00e4 et\u00e4yhteyksi\u00e4 tarvitaan todella paljon, kertoo jatkuvan oppimisen asiantuntija Sanna Soppela<\/strong>.<\/p>\n

\u2013 Mutta sitten ihmiset ryhtyiv\u00e4t kaipaamaan kasvokkaista vuorovaikutusta, joten kaksi asiaa piti jotenkin pysty\u00e4 yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

It\u00e4-Suomen yliopisto j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 samanaikaisesti annettua l\u00e4hi- ja et\u00e4opetusta muun muassa tutkinto-opetuksen graduseminaareissa.<\/p>\n

Yliopistolla on erilaisia teknisi\u00e4 ratkaisuja et\u00e4opiskeluun. Kahden hybridikoetilan lis\u00e4ksi opetuksessa on mahdollista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kevyempi\u00e4 et\u00e4laitteita.<\/p>\n

Soppela muistuttaa, ettei et\u00e4opetus ole paras mahdollisuus, jos vaaditaan aitoa l\u00e4sn\u00e4oloa. Vuorovaikutus k\u00e4rsii sit\u00e4 herkemmin, mit\u00e4 suurempi ryhm\u00e4 on.<\/p>\n

\u2013 Pit\u00e4\u00e4 aina pedagogisesti arvioida, mit\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n toteuttamaan hybridisti ja mit\u00e4 ei.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Pienten lukioiden on ik\u00e4luokkien pienentyess\u00e4 etsitt\u00e4v\u00e4 kuntarajat ylitt\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja, jotta opetusryhm\u00e4t t\u00e4yttyv\u00e4t. Nilsi\u00e4n lukiossa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n abiturienttien yhteiskuntaopin kurssi.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":2513,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[86],"tags":[420,1859,33,31,30,1131,1862,1864,71,1132,421,793,1860,1201,1863,1861,1865,97,1137,1136,32,91,92],"class_list":{"0":"post-2512","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-laitteet","8":"tag-equipment","9":"tag-etaopiskelu","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-ita-suomen-yliopisto","14":"tag-juankosken-lukio","15":"tag-juankoski","16":"tag-kotimaa","17":"tag-kuopio","18":"tag-laitteet","19":"tag-lukio","20":"tag-lukiokoulutus","21":"tag-lukiolaiset","22":"tag-nilsia","23":"tag-nilsian-lukio","24":"tag-opetusalan-ammattijarjesto-oaj","25":"tag-opiskelijat","26":"tag-pohjois-karjala","27":"tag-pohjois-savo","28":"tag-suomi","29":"tag-technology","30":"tag-teknologia"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2512","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2512"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2512\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2513"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2512"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2512"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2512"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}